Äh summer89, onpa ärsyttävää
kuinka kauan teillä on yritystä takana, onko aiempia lapsia?
Alkuun musta tuntui kans, kun pillerit lopetin (ja vielä hormoonit meni muutenkin sekaisin ja halut oviksen aikaan nousi potenssiin sata), että mies vältteli seksiä. Tuntui tosi pahalta ja muutamat itkut yksikseni päästinkin. Kerran joimme muutaman viinilasillisen ja juttelimme asian läpi, jolloin myönsikin että toki on hiukan pelkoa ja epäröintiä mukana. Emme juurikaan puhuneet lapsien tekemisistä sen jälkeen, jatkoimme vain normaalia arkea ja annoin miehen miettiä rauhassa mitä tahtoo ja sanoin hänelle myös, että jos hänestä yhtään tuntuu niin aloitan taas pillereiden syönnin ja mietitään asiaa uudestaan kun molemmat kokee olevansa valmiita (meillä yritys alkoi miehen aloitteesta, olin aikoja sitten kertonut että olen valmis heti kun hänestä siltä tuntuu, jos joskus tuntuu). Pikkuhiljaa sitten kun sai rauhassa sulatella niin mieli muuttui ja nyt on ihan eri ääni kellossa
Hän myös kertoi äidilleen kun saimme keskenmenon, on erittäin läheisiä ja halusi keskustella hänen kanssaan myös huonoista uutisista eikä vain hyvistä. Äitinsä on myös aikoinaan saanut kaksi keskenmenoa, tavallaan olen iloinen että sai jutella hänen kanssaan mutta silti harmittaa, kun nyt osaa odottaa vauvauutisia kun tietää meidän yrittävän. Teemme molempien vanhemmat ensi kertaa isovanhemmiksi niin olisi ollut ihana keksiä jokin ainutlaatuinen yllätys tätä varten, mutta noh... minkäs teet