Mä kävin nyt sh vastaanotolla - jännitin ihan turhaan, meni tosi hyvin
Kuunteli tarkkaan ja keskusteli mun kanssa tilanteesta, kaikista elämäntapahtumista. Kun kerroin kaiken, sanoi lopulta hoitaja, että hänestä ei ole mikään ihme, että tilanne räjähti nyt käsiin kerralla, enemmän olisi ollut ihmeissään, jos kaikesta elämäni varrella koetusta olisin selvinnyt täysin ilman mitään kipua tai romahduksia. Taustalla kun on ortorexiaa, yleistä ahdistuneisuutta, pelkotiloja ja paniikkihäiriötä. Omaan yliaktiivisen hermoston, olen herkkä ja reagoin kehollisesti tosi voimakkaasti elämässä koettuihin hylkäämiskokemuksiin, turvattomuuteen ja ahdistukseen. Sain uuden ajan ensi viikon torstaiksi hoitajalle ja parin kolmen viikon päähän psykiatrille, jonka kanssa aletaan katsomaan jatkoja - että onko tarvetta pidemmälle sairaslomalle ja todennäköisesti aloitan jonkunlaisen terapian.
Keskenmeno oli kohdallani vain se asia, joka lopulta räjäytti pankin eli olisi ollut varmaan ajan kysymys, milloin tilanne ois tullut näin pahaksi.
Vauva on kyllä mielessäni, enkä oikeastaan näe estettä raskaudelle, kun tiedän, että mulla on nyt hyvä tukiverkko, kunhan itseni saan vain rauhoitettua.
Mulla oli aamulla vielä turvonnut toinen puoli naamasta, silmäluomet ja huulet, aamupalan jälkeen turposi taas kieli ja otin kortisonia, joka vähän helpotti. Mietin kyllä tässä jo ruoka-aineen aiheuttamaakin vaihtoehtoa.. Ettei olis ollut soija, kun aloitin sen käytön kuukauden tauon jälkeen just 3 viikkoa sitten, jolloin kaikki oireet paheni
viime kesänäkään en pystynyt käyttämään sitä enää siitepölykauden alkaessa..