voihan plussatuulet ja omat olojen seuraamiset. tää on joka kuukaus niin petollista.
miten voi joka kuukausi uskoa tähän vaikka pettymys on niin suuri että vituttaa ensimmäisen viikon kp1 lähtien. täällä dpo 4-5.
varmaan mieski elättelee ihan liikaa toivoa kun käsken häntä ostelee rtestejä kaupasta.
eilen rupes puhumaan jostain ”kevään tullen lisääntymisvietti on suurimmillaan” -juttua.
en viitsinyt ruveta masistelee siinä ettei mee sen miehinen vietti nolliin. mut toi kertoo myös hänen suustaan sen et km oli kolaus ja kuinka hänelle puhuin poikaoireista kun luulin olevani raskaana. toivotaan ettei nyt mennyt se poika tuossa km vaikka toki pääasia että vauva saataisiin syliin mutta kyllä mä niin toivon, että toinen olisi poika.
ja jos vielä yks masistelu tähän ni serkkuni joka on aina sanonut ettei koskaan halua lasta onkin nyt sitten eilisen päivän aikana kirjoitellut mulle pitkästäaikaa mitään ja kertonut kuinka hän ja myös hänen ystävänsä ovat tulleet raskaaksi ja kumpikaan ei vain tohtinut tehdä aborttia ja nyt ovat kesällä synnyttämässä. että niin ne vaan lisääntyy noin VAIN VAHINGOSSA, stna!
olen innoissani että hän saa lapsen ja toivon että tämä
asia ajaisi meidät takaisin lapsuuden ”paita ja peppu” -vaiheeseen. nyt pitäisi vain itekin saada se uusi vauva!
surettaa myös, että haluamani pieni ikäero on kohta jo 3v. ei ole helppoa lapsen saaminen! kohta vuosi, kun aloitettiin yrittämään tätä toista, mut km todettiin joulukuussa (vaikka se oli tapahtunut lokakuussa) niin tutkimukset viivästyy ihan liikaa (jos ei tärppää sitä ennen ja pysy matkassa)!
kevät tuo vaan niin kovasti vauvamahan kaipuun
sori, pientä avautumista tähän aamuun.
aurinkoista tiistaita toverit
miten voi joka kuukausi uskoa tähän vaikka pettymys on niin suuri että vituttaa ensimmäisen viikon kp1 lähtien. täällä dpo 4-5.
varmaan mieski elättelee ihan liikaa toivoa kun käsken häntä ostelee rtestejä kaupasta.
eilen rupes puhumaan jostain ”kevään tullen lisääntymisvietti on suurimmillaan” -juttua.
en viitsinyt ruveta masistelee siinä ettei mee sen miehinen vietti nolliin. mut toi kertoo myös hänen suustaan sen et km oli kolaus ja kuinka hänelle puhuin poikaoireista kun luulin olevani raskaana. toivotaan ettei nyt mennyt se poika tuossa km vaikka toki pääasia että vauva saataisiin syliin mutta kyllä mä niin toivon, että toinen olisi poika.
ja jos vielä yks masistelu tähän ni serkkuni joka on aina sanonut ettei koskaan halua lasta onkin nyt sitten eilisen päivän aikana kirjoitellut mulle pitkästäaikaa mitään ja kertonut kuinka hän ja myös hänen ystävänsä ovat tulleet raskaaksi ja kumpikaan ei vain tohtinut tehdä aborttia ja nyt ovat kesällä synnyttämässä. että niin ne vaan lisääntyy noin VAIN VAHINGOSSA, stna!
olen innoissani että hän saa lapsen ja toivon että tämä
asia ajaisi meidät takaisin lapsuuden ”paita ja peppu” -vaiheeseen. nyt pitäisi vain itekin saada se uusi vauva!
surettaa myös, että haluamani pieni ikäero on kohta jo 3v. ei ole helppoa lapsen saaminen! kohta vuosi, kun aloitettiin yrittämään tätä toista, mut km todettiin joulukuussa (vaikka se oli tapahtunut lokakuussa) niin tutkimukset viivästyy ihan liikaa (jos ei tärppää sitä ennen ja pysy matkassa)!
kevät tuo vaan niin kovasti vauvamahan kaipuun
sori, pientä avautumista tähän aamuun.
aurinkoista tiistaita toverit