Hep, mulla on kp16, ovis oli ehkä perjantaina? Mulla nää luteliaalit on sen 10-11 päivää, niin lopputulosta ei tarvi kauheen kauaa jännitellä:bag:
Raskaaksi 2019
- Ketjun aloittaja Äiti1977
- Aloituspäivämäärä
Hep, mulla on kp16, ovis oli ehkä perjantaina? Mulla nää luteliaalit on sen 10-11 päivää, niin lopputulosta ei tarvi kauheen kauaa jännitellä:bag:
Ymmärrän sua ja ymmärrän sun miestäihmisillä yleensä on erilaiset tavat käsitellä ja lähestyä asioita
Hiertäähän nää kaikenlaiset elämän varrella tulevat näkemyserot aina, joten saa ihan luvan kanssa välillä ärsyyntyä
Niin, tää on totta. Ei varmasti ole viimeinen näkemysero. Loukkaa silti et hän ns kieltää mua puhumasta tästä mulle maailman isoimmasta asiasta joka on mielessä joka tunti. Ehkä mies sit haluaa unohtaa sen niin ei halua muistutuksia siitä liian usein.. En tiiä. Miks vaan tuntuu välillä et mies on tunnevammainen eikä tunne mitään "syvällisempiä" tunteita. Tai hänellä on joku tunnelukko miksi ei pystu tuntemaan.
Kaikki eivät vaan oo yhtä taitavia puhumaan tunteistaan kun toiset. Riippuu paljon mm ihmisen temperamentista, opituista ja sisäisistä ongelmankäsittelytavoista, tunnetaidoista, elämässä kohdatuista asioista so on...
Toiselle lapsettomuus murentaa koko maailman ja toinen taas ei välttämättä halua sen murentavan koko maailmaa, vaan koittaa selvittä siitä keskittymällä muihin asioihin. Mekin välillä puhutaan tulevaisuuden suunnitelmista, joihin ei sisälly vauvaa. Se tuntuu hieman absurdilta, sillä sitähän tässä toivotaan enemmän kuin muuta.
Munkin miehellä on vähän sellainen asenne, että kyllä asiasta voi ja saa puhua, mutta etukäteen surkuttelu ja voivottelukaan ei mitään auta. Sitten se on aina vähän sitä tasapainottelua että mikä sitten on 'liikaa' asiassa vellomista. Siksi on hyvä että on esim. Tää foorumi, mihin voi oksentaa ajatukset ulos, että voi sitten normaalissa elämässä koittaa keskittyä vähän muuhunkin
Meillä on mies kans sellainen "keskity elämässä positiiviseen" ja mitään ei saisi etukäteen murehtia, koska siitä ei ole hyötyä. Tottahan se on, mutta totta on myös se, että naiset kokee enemmän hormonien aiheuttamia tunnereaktioita ja me ollaan enemmän tunneihmisiä, kun taas miehet järki-ihmisiä. Ollaan monet riidat riidelty siitä että mä murehdin liikaa etukäteen ja oon "liian negatiivinen" kun taas mies on sellainen "älä stressaa". Jossain vaiheessa mies tajusi ettei ole oikeassa, että mulla on oikeus tuntea just millaisia tunteita vaan ja hänen kuuluu puolisona olla minun tukena, kuten minun hänen tukena. Tunteet on hankalia, varsinkin jos toinen ajattelee järkiperustein eikä ymmärrä täysin, miksi toinen kipuilee.
Smoothielle kamalasti tsemppiä <3 ja kaikille muillekin tietenkin <3
Smoothielle kamalasti tsemppiä <3 ja kaikille muillekin tietenkin <3
Jukkapalmu23
Puuhakas puhuja
Sofia2016m
Asioista perillä oleva
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Mun mies on ihan hyvä puhumaan ja minä oon se, joka yrittää keskittyä positiiviseen, vaikka tää yrittäminen on vienyt itkun partaalle. Mun mies on taipuvainen alakuloon ja suvussaan on masennusta kahdella ihmisellä.
Tosi outoa, kun tää yrittäminen piti lopettaa niin yhtäkkiä. Kai siihen tottuu :)
Tosi outoa, kun tää yrittäminen piti lopettaa niin yhtäkkiä. Kai siihen tottuu :)
Mulle toi lopetus ollut tosi kova paikka mut pian pääsee hoitoihin ja uuteen kämppään muutto pian ja ihanaa tiedossa... Keskityn nuihin ja kuitenkin odotan kunnes yritys alkaa vaikka meillä ei sitä ehkäisyä oikein ole mut keskeytetty yhdyntä toiminut nyttenkin vaikka ovis esim nyt viime kierrossa ei tainnut tulla. Nyt kipeytyi jo rinnat ja alkoi muita ovista ennakoivia oireita plus et vaikken aikonut testata niin digis liki yhtä vahvat viivat mut ei viel hymyy
Tepsu19
Puuhakas puhuja
View attachment 88998
❤❤❤
Pahoittelut vaan
Onpahan ihana äitienpäivälahja
Sanoit että 1.5v ilman ainuttakaan plussaa ja nyt tää, se lua ainakin muhun uskoa että vielä on toivoa
Paljon onnea!
Sofia2016m
Asioista perillä oleva
Sinpura
Näppärä viestien naputtelija
Elisa26
Jostain jotain jo tietävä
Onnea Elisa
En haluaisi edes sanoa, kun tiedän turhautumisen tästä, mutta me siis lopetettiin yrittäminen tai oikeastaan luovutettiin. Otti koville, kun en saanut edes letroilla jatkaa ja tutkimukset tyssäs. Niimpä päätettiin, että lopetan tikuttelut ja mennään kesä miettimättä asiaa.
Oireitakin alkaa tulla. Jomotuksia alavatsalla ja ilmeisesti keltarauhanen vasemmalla jomottelee. Ja väsyttävää. Pc vähän vahvistunut.
Hienoa! Tämäkö ei siis ollut letrokierto ja kun sait digillä oviksen kiinni? Tähän kiertoon luultavasti vaikutti edelliset letrot kuitenkin vielä. Mikä kp nyt?