Taidan uskaltautua liittyä tänne, meillä on yritystä nyt takana yli 3,5 vuotta, lopetin pillerit 10/2015. Ollaan käyty tutkimuksissa 2016/17 vuodenvaihteessa, diagnoosina on määrittämätön naisen hedelmättömyys. Ainoa mahdollinen selittävä tekijä on mun ylipainoni. Painoa en ole saanut pudotettua, vaikka olis tarvinnut pudottaa vain 4-5 kg tuolloin keväällä 2017, että olis päästy ovulaatioinduktio + inseminaatio -hoitosuunnitelman pariin. (Nyt onkin sitten 10 kg pudotettavana, että mitenhän meni noin omasta mielestä...)
Toukokuussa plussasin luomuna aika puskista, mutta eilen todettiin ultrassa keskenmeno, ja nyt odotellaan viikon verran, josko luonto hoitaisi asian, vai tarvitaanko lääkkeellistä apua. Toivottavasti menis luonnollisesti, lääkkeellinen kuulostaa kovin rajulta. Nyt supistelee kyllä siihen malliin, että vois toivoa ainakin alkavan itsellään tyhjentyminen.
Menee tässä toki varmaan hetki aikaa, että päästään uudelleen yrittämään, lomatkin tulee väliin, mutta jos tämä toiveikkaampi tulevaisuuteen katsominen olisi apuna tästä ylipääsemisessä.
Oon näiden vuosien aikana yrittänyt ottaa mahdollisimman rennosti tämän yrityksen, jotta en siitä stressaamalla ainakaan hankaloita mahdollisuuksia, joten mitään oviksen tikuttelua on turha odottaa täältä (tunnen sen useimmiten kyllä myös). Sen verran tässä kyllä todettiin miehen kanssa, että vähän aktiivisemminkin vois jatkossa yrittää hyödyntää hedelmällistä jaksoa, vaikka tähänkin asti oon toki kalenteria seurannut kohtuullisen tarkasti.
Ensisijaisesti toki yritetään keskittyä siihen, että molemmat sais painoa putoamaan, ja että päästäisiin hoitojen pariin. Tai miksei, että painon putoaminen itselläänkin parantaisi tilannetta. Ensimmäistä kertaa myös mies ilmoitti, että lomalla ainakin treenataan yhdessä, ja että ruokailuissa yritetään katsoa vielä vähän terveellisempiä valintoja. Mennyttä ei toki voi muuttaa ja pidän tämän pienen katkeruuden toki itselläni, mutta vihdoinkin tämä painonhallinta on yhteinen, eikä vain minun projektini. :)