Raskaaksi 2018

[Katjusha]

Haaveilija, mulla on samallakin lääkityksellä joskus tullu läpi ja joskus estynyt kp 1 lörähdys (?). Paljonko sulla menee? Mulle useimmiten määrätty 600 mg/pvä lääkkeellisissä kierrossa ja luonnon kierron tueksi 200 mg/pvä luonnollisen kierron tueksi. Oma luteaalivaihe noin 10 pvä.

 

[Haaveilija83]

Ootteko kuinka läheisiä omien vanhempienne kans, voitteko äitillenne purkaa ajatuksia raskautumisesta?

Meillä esikoinen täytti just 2v., ja äitini on antanu ymmärtää, että ei toista saisi hänen mielestään tehdä ennen ku eka lapsi on n. 3-4v. Ollaan siis juteltu esim. tuttavien lasten teosta, eikä mitään ole suoraan sanonut, vaan rivien välistä. Muuten meillä kyllä on tosi hyvät välit ja ollaan paljo tekemisissä, mutta en oikein halua puhua hänelle tästä vauvakuumeesta ja yrityksen aloittamisesta.. Mieli tekisi kovasti höpötellä, mutta pelkään jotain tuomiota.

Meillä siis okt:n rakennusprojekti osittain kesken, ja vanhempani ovat meillä paljon auttelemassa raksaamisessa ja esikon hoidossa..

Ollaan läheisiä, mutta meillä koko lähipiiri vastaan meidän vauvahaaveita. Ymmärrän toisaalta: ollaan pienituloisia ja nyt jo tosi tiukkaa, on jo 3 lasta ja heillä kaikilla vähän erilaista pulmaa (mm. Oppimisen vaikeutta ja pelkotilaa ym.) Joka kuormittaa meitäkin. Ollaan jo 34v ja 38v... Ei olla siksi kerrottu koko asiasta kenellekään. Vähän yksinäistä on. Mielenkiintoista nähdä reaktiot jos joskus onnistutaan raskautua.

 

[Narina]

Olen äidin kanssa läheinen, mutta meidän pitkä välimatka vähentää kyllä yhteydenpitoa valitettavasti. Äidille en ole puhunut vauvahaaveista, mutta anoppini joutuu kyllä senkin edestä kuunnella mun vauvahöpinöitä :D

 

[Heitsu1996]

Ei kumpasenkaan vanhemmat tiedä tästä lapsi projektista ja meidän hoidoista.Äitini ja anoppini vain kyselee että milloin ja tehkää lapsia nopeaa mutta kun se ei oo niin helppoa kuin joillekkin se on.

 

[turotus]

Ei olla äidin kanssa kovin läheisiä ja välimatkaakin on kiitettävästi niin ei ole tuntunut luontevalta puhua vauvahaaveista hänen kanssa. On kyllä puhunut, että olisi jo valmis mummiksi, joten todennäköisesti odottaa meille jo perheenlisäystä.

 

[Mirellan]

Mä plussasin viime elokuussa yk 1:llä ja olin ehtinyt ennen sitä kirjoitella vain muutaman päivän ”raskaaksi 2017” ryhmässä. Silloin tunsin vähän huonoa omaa tuntoa siitä kirjoittamisesta siinä ryhmässä, koska aika nopeasti sen kyllä huomasi, että siellä oli monia paljon pidempään yrittäneitä ja moneen kertaan pettyneitä. Mä en silloin yhtään uskonut yk 1:n plussaan, mutta niin vaan kävi. No, se raskaushan menikin sitten kesken lokakuussa, että nyt kuulun itsekin tukevasti ja turvallisesti näihin jo pidempään yrittäneihin ja isompia pettymyksiä kokeneihin. Erityisesti tää mun viime kierron nega otti päähän niin kunnolla, että en ole nyt viime päivinä jaksanut edes kirjoittaa onnitteluja muiden plussista, vaikka periaatteessa olen kyllä ihan iloinen tuttujen nimimerkkien plussista.

No joo, tän tilityksen pointtina vaan, että kyllä ketjujen perusvireen aistii nopeasti, jos vähänkään viitsii lukea, mitä niissä on aikaisemmin kirjoitettu. Ja jos ei yhtään viitsi lukea, mun on vähän vaikea ymmärtää, miksi tulisi tänne plussasta edes kirjoittamaan. Onhan tää kuitenkin selkeästi vuorovaikutuksellinen foorumi. Eri asia tietty, jos tulee tänne piinapäivinä kirjoittelemaan ja sitten sattuu plussaamaan nopeasti, vaikka seuraavana päivänä. Sitähän ei voi tietenkään tietää ilman ennustajan lahjoja.

Turkoosi, mäkin oon välillä kaipaillut välillä sellasta esikoista kuumelevien ketjua. Toi ”yli kolmekymppiset esikoista kuumeilevat” ei mulle ihan istu, kun vielä noin vuosi on matkaa siihen kolmeenkymppiin. Yritys ei meillä myöskään ole niin pitkä (viime kesästä), että sopisin tuonne pitkää esikoista kuumeilleihin. Mielelläni kuitenkin jakaisin ajatuksia välillä nimenomaan esikoista toivovien kanssa, koska me ollaan kuitenkin monella tapaa erilaisessa tilanteessa kuin ne, joilla on jo yksi tai varsinkin useampia lapsia.

On olemassa sellainen ketju kuin "pitkään esikoista toivoneet kuumeilijat". Siellä on vähän vähemmän keskustelua mut oon siellä myös käyny

 

[sontsu_]

Minäkin nyt uskallaudun kirjottelemaan tänne.. Elikkä kohta n. vuosi yritetty toista lasta. Esikoinen 3/16 syntyi kiireellisellä sektiolla 2kk etuajassa. Sektion yhteydessä huomattiin toisessa tuubassa joku kasvain (?) joten se poistettiin. Lääkärit sanoi ettei vaikuta mitenkään raskautumiseen mutta oon nyt ruvennu miettimään että onko mulla joka toinen kuukaus mahdollista tulla raskaaksi vai korvaako toinen puoli puuttuvaa :D Onko ketään kellä ois sama tilanne?!

 

[Babakoors]

Ei olla äidin kanssa kovin läheisiä ja välimatkaakin on kiitettävästi niin ei ole tuntunut luontevalta puhua vauvahaaveista hänen kanssa. On kyllä puhunut, että olisi jo valmis mummiksi, joten todennäköisesti odottaa meille jo perheenlisäystä.

Meillä myös mun äiti puhelee ”mummuna” olemisesta, mutta en oo kellekään jutellu. Sisko tietää yrityksestä vaan :)

 

[Muska77]

Holpakka meillä siten sama tilanne et meillä kkm 10/17 ja vauva syntyi 10/16, joka tosin on neljäs lapsi. Nyt tuon kkm jälkeen yritystä mut eipä ole vielä tärpännyt.

Muoks vuosiluku

 

[Muska77]

Mustaki vähä tuntuu, että eihän tänne uskalla tulla iloitsemaan, jos sattuukin plussata yk1, kun en oo satoja viestejä vielä kirjotellu.. Ymmärrän toki, että kateus siinä iskee väkisinkin päälle, jos on oikein pitkään yrittäny tuloksetta.. mutta ei se ole niiden vika, joilla raskautuminen nyt on sattunut onnistumaan hyvin nopeasti.

"Satoja viestejä" ja "kateus iskee päälle". Onpa kauniisti kirjoitettu. Lapsettomuus ja pitempään lasta yrittäneille se on kipeä paikka ja mielestäni ajattelematon ihminen näin kirjoittaa. Saanko uudella sun taustaa?

 

[Liirumlaarum]

Mää en oo mun vanhemmille puhunu vauvahaaveista viel mitää, eikä olla miehenkää vanhemmille puhuttu. Jotenki sellanen aihe, että en ainakaa näin yrityksen alussa halua puhua niille (yk 2 menossa). Siskon ja parin kaverin kans juttelen :) Niillä kans ois lapsia toiveissa. Mää oon tosin tossa kavereiden joukossa ainoo joka ekaa kuumeilee, muilla on jo 1-2 lasta.

Kp 26 ja taas se vaihe kiertoo ku tekis mieli leikata tissit irti Ja ku ne kiepeytyu tästä viä lisää päivä päivältä siihe asti, että menkat alkaa:arghh:
Dpo 4 vissiinki menossa, siis jos paikansin oviksen oikee. Seki on vähä arpomista ku ei niitä ovistestejä viel oo :/ Kp 13-18 oli kyllä aikamoista limailua mut ei muita oireita. Sit kp 19 ostin kuumemittarin ja aloin mittailee aamulämpöjä ja ne oli tosi matalat, kunnes nousi selkeesti kp 22. Ja sen jälkee oon tietysti unohtanu mitata:arghh: Se mittaus unohtuu aina jos illalla ei muosta laittaa mittaria yöpöydälle.. ja niihän se kai kuuluuki tehä ettei nouse vaa mittaa eka.
Noh odotellaan :D

Mies on tehny selväks jo heti seurustelun alussa, että ei halua ku yhen lapsen. Mää oon siis aina haaveillu et saisin useemman lapsen. Mieluiten neljä.
Eihän tota lapsi lukua oo mitää järkee pohtia varmaa viel ku ei ees eka oo tulossa
Ja eihä sitä koskaa tiiä et kuinka vaikeeta sen ekanki saaminen on ja millanen raskausaika jne näitten sairauksien kans on :/ Täysin tohon yhteen lapseen en oo suostunu Elättelen toiveita, että mies joskus tulevaisuudessa suostuis toiseenki sitte

Tietysti näitä asioita on hankala suunnitella, mut haaveillahan aina voi :)

 

[Hopeareunus]

Naiset hei, otettaisko ihan iisisti jookos?:) On saamassa tämä keskustelu vähän liian suuret mittasuhteet. Olen tällä hetkellä lähinnä taustailevana tässä ketjussa, mutta olisi huomattavasti kivempaa lukea (ihan niiden uusienkin) kirjoittajien plussakuulumisista, ja elää mukana jo pidempään yrittävien arjessa kuulumisia seuraillen ja plussia toivoen!

Itse koin puoli vuotta näillä palstoilla roikkuneena huonoa omatuntoa siitä, että kerroin plussastani. Jotenkin tuntui, että jollekin pitää päästä kertomaan, eikä uusi la-ryhmä tuntunut heti omalta paikalta. Ja vaikka 90% reaktioista ja onnitteluista lämmitti mieltä, mahtui joukkoon kommentteja tyyliin, että "kiva juttu, koskakohan meille pidempään yrittäneille tulee niitä plussia". En voi ymmärtää lapsettomuuden tuskaa ja siihen yritykseen kätkeytyviä tunteita. Mutta voin kertoa, että sen jälkeen kun olet menettänyt oman lapsesi, katsellut kaarimaljassa elottomana pötköttävää ihmisen alkua ja itkenyt tyhjää syliä, tuntui jokainen yritetty kuukausi tämän jälkeen vuodelta. Meillä jokaisella on oma taustamme, mutta kaikilla yhteinen tavoite tässä ryhmässä. Eikös siis vaan tuettaisi toisiamme yrityksen pituudesta riippumatta! Itse toivon sydämeni pohjasta plussaa ihan jokaiselle!

Peace and love!

 

[köhnö]

"Satoja viestejä" ja "kateus iskee päälle". Onpa kauniisti kirjoitettu. Lapsettomuus ja pitempään lasta yrittäneille se on kipeä paikka ja mielestäni ajattelematon ihminen näin kirjoittaa. Saanko uudella sun taustaa?

Olenko väittänyt, ettei olisi kova paikka? En mielestäni ainakaan; enhän itsekään tiedä, miten kauan tässä kuumeillessa menee ilman onnistumista. Me ei olla edes vielä kokonaista kiertoa yritetty ja silti kadehdituttaa ne, jotka sen plussan tai vaikka oman nyytinkin ovat jo saaneet. Tällainen "kateus" ei mielestäni poissulje sitä, etteikö voisi olla iloinen toisten puolesta.

 

[JJuliaA]

Mulla äidin kanssa erittäin hyvät välit. Kerromme toisillemme kaikesta kaiken, tästäkin asiasta olen puhunut :) Oli erittäin innoissaan kun kuuli, että lasta yritämme. Odottaa kovasti, että saisi ensimmäisen lapsenlapsen.

Eilen illalla alkoi menkkajomoa, tänään dpo 12 nega sit vaan maca- ja ovistesti kaupoille

 

[Muska77]

Meillä äiti iloitsi kahdesta ensimmäisestä, sen jälkeen kommentit olleet oliko vahinko ja miten te vielä onnistuitte. Kkm kommentoi oisitteko te halunneet sen. Eli eipä ole haluja kertoa yrityksestä eikä jos tärppää. Muutoin jutellaan melkein kaikesta ja tykkää kovasti kaikista lapsista. Hän synnyttänyt 2 lasta et vissiin se olis hyvä määrä.

 

[Elviira P]

Tammikuun lopun keskeytyksen jälkeen ei vieläkään mitään menkkaoireita. Seksiä on harrastettu, mutta jostain syystä toiveet nyt ei vaan oo kovin korkeella et olis tärpänny. Mut yks hassu tapahtuma sattui tänään, joka sai miettimään, että jos sittenkin. :D

Kun olin raskaana ensimmäistä (ja ainoata) kertaa, toinen koirista alkoi nukkumaan ihan vieressä. Siis kiinni mahassa, eikä lähtenyt siitä vaikka kuinka liikuin. Yleensä samainen koira siis ei todellakaan nuku vieressä ja yleensä jos vähän aikaa nukkuu, häiriintyy liikkeestä ja lähtee omaan petiin nukkumaan. Tänä aamuna koira tuli jälleen nukkumaan mahan viereen! Tietty voi olla, että koiraa on jostain syystä vaikka pelottanut jokin ulkoa kuulunut ääni ja sen takia nukkui siinä, mutta varsin kummallista käyttäytymistä se silti oli. Jos koira aavistaisi raskauden, raskaus tosiaan olisi niin alussa, ettei edes tikussa vielä näy kahta viivaa (sunnuntaiaamuna testailin). Kieltämättä alkoi hieman jännittää.

En jotenkn uskalla kuitenkaan toivoa liikoja. Alkaisi edes kuukautiset, niin tietäisi, missä vaiheessa kiertoa ollaan menossa.

 

[Hempuliini]

Holpakka meillä siten sama tilanne et meillä kkm 10/17 ja vauva syntyi 10/17, joka tosin on neljäs lapsi. Nyt tuon kkm jälkeen yritystä mut eipä ole vielä tärpännyt.

Oliko sulla kkm sit myöhemmillä viikoilla vai onko noi kuukaudet nyt väärin kun samassa kuussa vauva syntyny? Mulla siis 11/16 syntyny esikko kkm 9/17 ja km 2/18. Toista tosiaan täs yritetty nyt vuoden siitä asti kun menkat alko synnytyksen jälkeen.

 

[Hempuliini]

Tammikuun lopun keskeytyksen jälkeen ei vieläkään mitään menkkaoireita. Seksiä on harrastettu, mutta jostain syystä toiveet nyt ei vaan oo kovin korkeella et olis tärpänny. Mut yks hassu tapahtuma sattui tänään, joka sai miettimään, että jos sittenkin. :D

Kun olin raskaana ensimmäistä (ja ainoata) kertaa, toinen koirista alkoi nukkumaan ihan vieressä. Siis kiinni mahassa, eikä lähtenyt siitä vaikka kuinka liikuin. Yleensä samainen koira siis ei todellakaan nuku vieressä ja yleensä jos vähän aikaa nukkuu, häiriintyy liikkeestä ja lähtee omaan petiin nukkumaan. Tänä aamuna koira tuli jälleen nukkumaan mahan viereen! Tietty voi olla, että koiraa on jostain syystä vaikka pelottanut jokin ulkoa kuulunut ääni ja sen takia nukkui siinä, mutta varsin kummallista käyttäytymistä se silti oli. Jos koira aavistaisi raskauden, raskaus tosiaan olisi niin alussa, ettei edes tikussa vielä näy kahta viivaa (sunnuntaiaamuna testailin). Kieltämättä alkoi hieman jännittää.

En jotenkn uskalla kuitenkaan toivoa liikoja. Alkaisi edes kuukautiset, niin tietäisi, missä vaiheessa kiertoa ollaan menossa.

Mulla kissat on kertonu aina 7-5vrk ennen ”menkkojen” alkua et olen raskaana. Kumpikaan ei ole mikään sylikissa mut sit kun oon raskaana niin tarvotaan mun mahan päällä, kyhnätään kiinni ja tungetaan väkipakolla syliin. On tosi yksilöllistä millon ekat menkat alkaa uudestaan usein 4-6vkoa eli tavallaan ei ole vielä kummallista vaik menkat ei oo viel alkanu. Mut ehdottomasti tee testi viikon päästä sit pitäs näkyä et joko siellä masussa kasvaa uutta elämää kun koirakin asian huomannut.

 

[Blackwood]

Tammikuun lopun keskeytyksen jälkeen ei vieläkään mitään menkkaoireita. Seksiä on harrastettu, mutta jostain syystä toiveet nyt ei vaan oo kovin korkeella et olis tärpänny. Mut yks hassu tapahtuma sattui tänään, joka sai miettimään, että jos sittenkin. :D

Kun olin raskaana ensimmäistä (ja ainoata) kertaa, toinen koirista alkoi nukkumaan ihan vieressä. Siis kiinni mahassa, eikä lähtenyt siitä vaikka kuinka liikuin. Yleensä samainen koira siis ei todellakaan nuku vieressä ja yleensä jos vähän aikaa nukkuu, häiriintyy liikkeestä ja lähtee omaan petiin nukkumaan. Tänä aamuna koira tuli jälleen nukkumaan mahan viereen! Tietty voi olla, että koiraa on jostain syystä vaikka pelottanut jokin ulkoa kuulunut ääni ja sen takia nukkui siinä, mutta varsin kummallista käyttäytymistä se silti oli. Jos koira aavistaisi raskauden, raskaus tosiaan olisi niin alussa, ettei edes tikussa vielä näy kahta viivaa (sunnuntaiaamuna testailin). Kieltämättä alkoi hieman jännittää.

En jotenkn uskalla kuitenkaan toivoa liikoja. Alkaisi edes kuukautiset, niin tietäisi, missä vaiheessa kiertoa ollaan menossa.

Anteeksi, minun on pakko kysyä kun puhut keskeytyksestä, että miksi raskaus keskeytettiin vai tarkoitatko keskenmenoa? Ei ole tietenkään pakko kertoa, mietin vain onko termit mennyt sekaisin. En tiedä oletko kertonut jonnekkin tarkemmin, mutta täältä en ainakaan muista.

Edit. Törmäsinkin toisessa ketjussa tilanteeseesi ja olen pahoillani menetyksestänne. Toivon parempaa tulevaisuutta

 

[Muska77]

Hempuliini oli vuosi väärin. Kävin korjaamassa.

Mistä ihmeessä eläimet vaistoaa raskauden? Mielenkiintoista.