Heippa kaikille. En tiedä muistaako mua kukaan, olin tuolla raskaaksi 2015 ketjussa. Tulen tänne nyt sitten kun kuumeillaan toista..
Ensimmäinen ei saanut alkuansa helpolla. Vasta viidennellä yrittämällä onnistu ja silloinkin raskaudessa oli kaikennäköstä ongelmaa. Monimuotosta raskausihottumaa ja raskauskausmyrkytystä.. No vauvan syntymän jälkeenkään kaikki ei mennyt niinkuin piti. Tuli ihana poika, mutta suoraan salista lähti lastenteholle. Hän tarvitsi happiviiksiä, koska henki ei kulkenut kunnolla. Oltiin reilu kuukausi syntymästä sairaalassa ja aina meille sanottiin että nenän limakalvot on turvoksissa ja ne laskee ajan kanssa.. Kova itku tuli kun kuultiin, että kotiudutaan happiviiksikoneen kanssa. Hänellä tulisi pitää happiviiksiä 24/7. Itkin, että normaalit vaunulenkit ja ulkona nukkumiset jää pois jne. Hän joutui pitämään viiksiä neljän kuukauden ikään asti ja tuohon väliin mahtuu monta monta sairaalakäyntiä. Aina mentiin bumerangina takas sairaalaan kun oltiin juuri päästy kotiin.. Itseäni alkoi turhauttaa, että eivät voineet edes tutkia missä se tukkoisuus nenässä on jne. Itkin ja huusin lähetettä yliopistolliseen asiantuntevalle korvalääkärille ja sain sen vihdoin ja viimein (olin siis jo aiemminkin pyytänyt) Kun koitti tämä käynti niin lääkäri sanoi, että nenäonteloita on avarrettava leikkauksella. Se oli helpottavaa kuulla, mutta samaan aikaan todella pelottavaa. Hän kävi leikkauksessa ja ikää tuolloin oli 3kk. Minua pelotti tuon leikkauksen ajan todella paljon. Hän oli myös hengityskoneessa leikkauksen jälkeen ja sai niin kovaa unilääkettä, että kroppa unohti itse hengittää. Oli pelottavaa ajatella, että jos ei olisi ollut hengityskonetta niin mulla ei olisi enää poikaa.. No tuon leikkauksen jälkeen minuun kovasri sattu kahtoo poikaa siinä makaamassa ja ajattelin etten voi häntä auttaa muuten kun pitää maidon tuotannon yllä ja antaa hänelle minun maitoo niin parantuu nopeemmin..
Leikkauksen jälkeen turvotusta nenässä oli pari viikkoa ja happiviiksiä käytettiin se aika. Nyt hän on päässyt viiksikoneesta pois ja pärjännyt hyvin. Nyt hän on 4,5kk. Ei ole meillä kunnon vauva arki kerennyt alkaa kun vasta nyt.. Hänellä on myös lehmänmaitoallergia testit menossa tällä hetkellä..
Niin ja virallinen diagnoosikin saatiin nenäjuttuun ja hänellä on nenäluut hiukan liian lähellä toisiaan ja siitä hengitysvaikeudet johtuu. Vielä välillä on tukkonen ja vaikuttaa tiettyihin asioihin..
Kiitos ja anteeks romaani. Tämän halusin kertoa siksi, että ei voi aina olettavan kaiken menevän kun oppikirjoista. Itsehän en osannut varautua tällaseen pyöritykseen mitenkään, sitä vaan jotenki aina kuvittelee kaiken menevän hyvin.