Raskaaksi 2015
- Ketjun aloittaja DarkMimosa
- Aloituspäivämäärä
Tyttötiikeri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Voi elämä! Kirjotin pitkän tekstin mut eipä antanut mun lähettää sitä...
Kokeillaan uudestaan...
Beneathbeautiful ei kannata olla huolissaan noista solumuutoksista. Mulla itelläni meni niin että syksyllä -12 oli papassa muutoksia, keväällä -13 kontrollissa edelleen muutoksia ja ihan silmin nähtäviäkin muutoksia, plussasin 06/13 ja joskus n. rv 9 olin naistentautienpolilla ja otettiin kaiken maailman testejä ja koepalojakin kohdunsuulta. Edelleen muutoksia, vaikka nyt olikin ihan siistin näköiset paikat.
Synnytyksen jälkeen taas kontrollit ja koepalat viime keväänä. Edelleen muutoksia.. en edes täysin ymmärtänyt kaikkea, mutta niitä viruksia on "hyviä" jotka ei aiheuta syöpää ja "pahoja" jotka saattaa aiheuttaa syöpää. Ja tadaa mulla on just niitä "pahoja". Mutta siis eipä siinä toistaseks muuta, ku vuoden välein tarkastetaan tilanne, että jos niitä syöpämuutoksia alkaa ilmetä niin saadaan ne nopeasti pois... nyt taas ens kuussa pitäs mennä ronkittavaksi...
Ja siks haluisinkin pian saada toisen lapsosen, että olis sitten ainaki kaksi pientä rakkauspakkausta, jos tässä käviskin se huonoin mahdollinen vaihtoehto... mutta muistelisin että puhuivat että joskus 10 vuoden kuluessa saattaa sitä syöpää ilmaantua... ei auta ku juosta vuosittain kontrollissa...
Mutta siks ei kannata stressata niistä, vaikka vielä kontrollissakin olis jotain. Joillakin niitä muutoksia on aina, mut ei silti koskaan löydy mitään viruksia tai niistä aiheudu mitään... :)
Kokeillaan uudestaan...
Beneathbeautiful ei kannata olla huolissaan noista solumuutoksista. Mulla itelläni meni niin että syksyllä -12 oli papassa muutoksia, keväällä -13 kontrollissa edelleen muutoksia ja ihan silmin nähtäviäkin muutoksia, plussasin 06/13 ja joskus n. rv 9 olin naistentautienpolilla ja otettiin kaiken maailman testejä ja koepalojakin kohdunsuulta. Edelleen muutoksia, vaikka nyt olikin ihan siistin näköiset paikat.
Synnytyksen jälkeen taas kontrollit ja koepalat viime keväänä. Edelleen muutoksia.. en edes täysin ymmärtänyt kaikkea, mutta niitä viruksia on "hyviä" jotka ei aiheuta syöpää ja "pahoja" jotka saattaa aiheuttaa syöpää. Ja tadaa mulla on just niitä "pahoja". Mutta siis eipä siinä toistaseks muuta, ku vuoden välein tarkastetaan tilanne, että jos niitä syöpämuutoksia alkaa ilmetä niin saadaan ne nopeasti pois... nyt taas ens kuussa pitäs mennä ronkittavaksi...
Ja siks haluisinkin pian saada toisen lapsosen, että olis sitten ainaki kaksi pientä rakkauspakkausta, jos tässä käviskin se huonoin mahdollinen vaihtoehto... mutta muistelisin että puhuivat että joskus 10 vuoden kuluessa saattaa sitä syöpää ilmaantua... ei auta ku juosta vuosittain kontrollissa...
Mutta siks ei kannata stressata niistä, vaikka vielä kontrollissakin olis jotain. Joillakin niitä muutoksia on aina, mut ei silti koskaan löydy mitään viruksia tai niistä aiheudu mitään... :)
beneathbeautiful
Kunnioitettu kommentaattori
Tyttötiikeri on sullakin näköjään ollut taistelua noitten kans.. mulle tuli ihan "yllätyksenä" noi muutokset. Kävin parin vuoden tauon jälkeen papassa ja tutkimuksessa kun halusin juurikin varmistaa että kaikki on ok kun lapsihaaveita. Ja sit tuli kirje että ei ookkaan. Mut joo hyvät hoitokeinot on ja turhaan kai pelkää mutta itse oon tosi herkkä terveysjuttujen kanssa. Ja ollut tooosi rankka vuosi takaperin tässä kun kuoli oma mummo ja ukki viime vuoden puolella ja kuukausi sitten mieheltä isä.
Toivoisi vaan niin kovasti jtn positiivista välillä :) toivotaan että sunki muutokset häviää ja saat elää pitkä elämän lapsukaisien kanssa!! Ja niitä plusaatuulia sinne!
Toivoisi vaan niin kovasti jtn positiivista välillä :) toivotaan että sunki muutokset häviää ja saat elää pitkä elämän lapsukaisien kanssa!! Ja niitä plusaatuulia sinne!
On munkin otettava osaa tähän ikäkeskusteluun. :) Se on ihan totta, että jokainen ite tietää milloin on valmis äidiksi, toinen on kakskymppisenä ja joku toinen vasta lähempänä neljääkymmentä. Elämäntilanteella on varmasti jokaisen kohdalla suuri merkitys siihen, koska tuntee olevansa valmis.
Ite olen kanssa ollut aina kaveripiiristä se, joka on tulevaisuudesta puhuttaessa sanonut haluavansa äidiksi. Yläasteikäisenä olen ollut kovasti kiinnostunut vauvoista ja varsinkin lastenvaunuista.
Tähän on varmasti osasyynä se, että mun sisarukset ovat tuohon aikaan saaneet jälkikasvua. 16-vuotiaana olin koko kesän vahtimassa siskoni 1- ja 3-vuotiaita lapsia ja vaikka se välillä rankkaa olikin, niin kyllä mää siitä nautin. Se oli aivan mahtavaa "leikkiä" äitiä ihan oikeilla lapsilla. 
Olin 20-vuotias, kun aloin mieheni kanssa seurustelemaan ja alusta saakka oli selvää, että lapsia toivotaan enemmän kuin yksi. Ensin kuitenkin oli saatava oma talo jostain ja kun sopivaa ei löytynyt rakennettiin oma. Kun talo saatiin valmiiksi ja päästiin muuttamaan, niin kaks kuukautta siitä olin raskaana (yritystä tosin takana jo 1,5v.).
Tulin siis äidiksi 24-vuotiaana ja synnärillä huonekaverini oli nelikymppinen nainen, joka sai kuudennen lapsensa.
Hänen tyttärensä oli melko levoton ja itkuinen tapaus, kun taas meijän poitsu oli hyvin tyyni ja rauhallinen eikä juurikaan itkeny. Tämä huonetoveri luuli, että mulla olisi ollut ennestään jo lapsia, kun niin varmoin ottein omaani käsittelin. Hän hämmästyi kovin, kun kerroin pojan olevan esikoiseni. Keskuteltiinkin siitä, ettei se tosiaankaan ole kiinni siitä oletko kuuden vai yhden lapsen äiti, että se jotenkin kertoisi osaatko miten hoitaa lastasi. Ja paljon tietenkin on kyse lapsenkin luonteesta millainen hän on. Enkä siis tarkoita, että tämä äiti olisi jotenkin huonosti hoitanut lastaan, joka sen takia olisi ollut itkuinen. Älkää ymmärtäkö väärin.
Pahoittelen ylipitkää ja osin sekavaa kirjoitusta.
Ite olen kanssa ollut aina kaveripiiristä se, joka on tulevaisuudesta puhuttaessa sanonut haluavansa äidiksi. Yläasteikäisenä olen ollut kovasti kiinnostunut vauvoista ja varsinkin lastenvaunuista.
Tähän on varmasti osasyynä se, että mun sisarukset ovat tuohon aikaan saaneet jälkikasvua. 16-vuotiaana olin koko kesän vahtimassa siskoni 1- ja 3-vuotiaita lapsia ja vaikka se välillä rankkaa olikin, niin kyllä mää siitä nautin. Se oli aivan mahtavaa "leikkiä" äitiä ihan oikeilla lapsilla. Olin 20-vuotias, kun aloin mieheni kanssa seurustelemaan ja alusta saakka oli selvää, että lapsia toivotaan enemmän kuin yksi. Ensin kuitenkin oli saatava oma talo jostain ja kun sopivaa ei löytynyt rakennettiin oma. Kun talo saatiin valmiiksi ja päästiin muuttamaan, niin kaks kuukautta siitä olin raskaana (yritystä tosin takana jo 1,5v.).
Tulin siis äidiksi 24-vuotiaana ja synnärillä huonekaverini oli nelikymppinen nainen, joka sai kuudennen lapsensa.
Hänen tyttärensä oli melko levoton ja itkuinen tapaus, kun taas meijän poitsu oli hyvin tyyni ja rauhallinen eikä juurikaan itkeny. Tämä huonetoveri luuli, että mulla olisi ollut ennestään jo lapsia, kun niin varmoin ottein omaani käsittelin. Hän hämmästyi kovin, kun kerroin pojan olevan esikoiseni.
Keskuteltiinkin siitä, ettei se tosiaankaan ole kiinni siitä oletko kuuden vai yhden lapsen äiti, että se jotenkin kertoisi osaatko miten hoitaa lastasi. Ja paljon tietenkin on kyse lapsenkin luonteesta millainen hän on. Enkä siis tarkoita, että tämä äiti olisi jotenkin huonosti hoitanut lastaan, joka sen takia olisi ollut itkuinen. Älkää ymmärtäkö väärin. Pahoittelen ylipitkää ja osin sekavaa kirjoitusta.
Hipsutin
Oman äänensä löytänyt
Täällä kans yksi jolla kaappi täynnä lankoja Oon nyt tehny ystäville, keille on kevät vauvoja tulossa, toukkapusseja kun ei vielä uskalla itelle mitään tehdä. :)
Mindis huomasin myös saman että halut lisäänty huomattavasti kun pillerit lopetin, tuntuu että koko kierron ois haluja, kun ennen ei niinkään paljon ollu.
Soffie Rtestiä vaan kehiin nyt! Kuuostaa lupaavalta :)
Maaritmarianne: Pahoittelut negasta, josko ne menkat ei tuliskaan ja sieltä vielä plussa tulis!
Ikäasiaan. Ite oon aina aatellu, että hankin nuorena lapset, mutta vaikka miehen kanssa ollaan oltu jo kohta 10 vuotta yhdessä niin elemäntilanne ei oo ollu semmonen. Mies on aina ollu enemmän hitaasti lämpeävä ja nyt kun se on ite saanu ehdottaa lasten hankkimista niin se on täysillä mukana tässä. Puhuin sillon joskus muutaman vuoden seurustelun jälkeen että hauluisin nuorena lapsia, mutta saatiin vaan riitaa sillon aikaseksi. Ja vaikka oonkin se joka on asiassa joustanu niin oon onnellinen, koska mies on nyt niin täysillä mukana.
Oon monen kanssa samaa mieltä siinä, että ikä ei katso sitä onko hyvä äiti, sitäpaitsi ikä on vaan numeroita! :)
Kiitos ihanat naiset kommenteista tuohon taaksepäin kallistunu kohtu asiaan
Tuntuu hyvältä kun täällä saa vertaitukea ja kaikki otetaan avosylin mukaan joukkoon, uudetkin.
Monelle piti vielä kommentoida, tää on niin uutta vielä että menee hetken aikaa kun muistaa nimimerkit yms. :)
On: Kp 27/29 Vatsassa edelleen ajoittain nipistely tuntemusta. Jännittää kauheesti! Toinen puoli haluis tehä testin ja toinen puoli taas sanoo, että ei siellä mitään näy, täti tulee niin kun se on aina ennenkin tullu. Kauheeta kamppailua ittensä kanssa joutuu käymään. Mieskin eilen kyseli, että eikö jo vois testailla. Yritän kuitenkin vielä kärvistellä ja olla testaamatta.
Hipsutin Kp 27/29 Yk 5
Oon nyt tehny ystäville, keille on kevät vauvoja tulossa, toukkapusseja kun ei vielä uskalla itelle mitään tehdä. :)Mindis huomasin myös saman että halut lisäänty huomattavasti kun pillerit lopetin, tuntuu että koko kierron ois haluja, kun ennen ei niinkään paljon ollu.
Soffie Rtestiä vaan kehiin nyt! Kuuostaa lupaavalta :)
Maaritmarianne: Pahoittelut negasta, josko ne menkat ei tuliskaan ja sieltä vielä plussa tulis!
Ikäasiaan. Ite oon aina aatellu, että hankin nuorena lapset, mutta vaikka miehen kanssa ollaan oltu jo kohta 10 vuotta yhdessä niin elemäntilanne ei oo ollu semmonen. Mies on aina ollu enemmän hitaasti lämpeävä ja nyt kun se on ite saanu ehdottaa lasten hankkimista niin se on täysillä mukana tässä. Puhuin sillon joskus muutaman vuoden seurustelun jälkeen että hauluisin nuorena lapsia, mutta saatiin vaan riitaa sillon aikaseksi. Ja vaikka oonkin se joka on asiassa joustanu niin oon onnellinen, koska mies on nyt niin täysillä mukana.
Oon monen kanssa samaa mieltä siinä, että ikä ei katso sitä onko hyvä äiti, sitäpaitsi ikä on vaan numeroita! :)
Kiitos ihanat naiset kommenteista tuohon taaksepäin kallistunu kohtu asiaan
Tuntuu hyvältä kun täällä saa vertaitukea ja kaikki otetaan avosylin mukaan joukkoon, uudetkin.Monelle piti vielä kommentoida, tää on niin uutta vielä että menee hetken aikaa kun muistaa nimimerkit yms. :)
On: Kp 27/29 Vatsassa edelleen ajoittain nipistely tuntemusta. Jännittää kauheesti! Toinen puoli haluis tehä testin ja toinen puoli taas sanoo, että ei siellä mitään näy, täti tulee niin kun se on aina ennenkin tullu. Kauheeta kamppailua ittensä kanssa joutuu käymään. Mieskin eilen kyseli, että eikö jo vois testailla. Yritän kuitenkin vielä kärvistellä ja olla testaamatta.
Hipsutin Kp 27/29 Yk 5
beneathbeautiful
Kunnioitettu kommentaattori
Miten saa puhelimella paksunnetun tekstin.. ? Tyhmäkysymys.. :D
Mä olen kans vähän tälläinen vanha sielu, suurilapsisen perheen vanhin lapsi ja joutunut kasvamaan jo aika nuorena, ja vähän osittain kasvattaamaan nuorempia sisaruksia, onneks mä oon tälläinen vastuullinen ja rauhallinen tyyppi luonteeltani :) mieheni tapasin joskus 14v. Meidän esikko syntyi kun olin 16v ja 18veenä mentiin naimisiin ja 19veenä syntyi toinen, pitkän yrityksen jälkeen kolmonen syntyi kymmenen vuotta myöhemmin 29veenä ja nelosta odotetaan nyt ja syntyy kun oon 31, ja siis saman miehen kanssa edelleen, tehdään jo toista kierrosta kun muut samanikäiset ekaa kierrosta, näin meillä, ehkä täällä uskaltaa sanoa, mutta monesti saa aika ennakkoluuloisia ja "mukavia" kommentteja kun kertoo että joo nuorena mekin ollaan aloitettu, mutta vähän vielä nuorempana kuin kuvittelette, mua ei itseäni häiritse muuten asia, mutta ei ole kauhean kiva kuunnella niitä elämä pilalla-leima kommentteja, kun ei kuitenkaan itse koeta asiaa niin molemmilla on koulutukset, mulla kaks ja vakityöpaikat, oma talo jne...
molemmilla on koulutukset, mulla kaks ja vakityöpaikat, oma talo jne...
DarkMimosa
Puuhakas puhuja
Ika asiaan kommaan maki olin 18v ku esikoinen synty ja 20v kakkosen tullessa. Molemmat "vahinkoja". Voisin sanoa etta olin turhan nuori mut parjattiin kumminki. Olin vakivaltasessa suhteessa noiden isan kanssa, tai no lahinna henkista vakivaltaa..., josta paasin pois vasta exan tapettua ittensa.
Nykysen miehen tapasin 8vuotta sitte. Ekaa yhteista ruvettiin yrittamaan ja lahes 2v meni ennen ku tarppas. Jotenki helpompaa 30v aitina ku 18v . Kuopus oliki sit taas yllari, ei yritetty vaa kumin lapi tuli
Nyt haaveissa se viimenen. Jos tarppaa ni esikolla ja viimesella on vahintaan 16v ikaeroa...
Plussatuulia kaikille!
olin 18v ku esikoinen synty ja 20v kakkosen tullessa. Molemmat "vahinkoja". Voisin sanoa etta olin turhan nuori mut parjattiin kumminki. Olin vakivaltasessa suhteessa noiden isan kanssa, tai no lahinna henkista vakivaltaa..., josta paasin pois vasta exan tapettua ittensa. Nykysen miehen tapasin 8vuotta sitte. Ekaa yhteista ruvettiin yrittamaan ja lahes 2v meni ennen ku tarppas. Jotenki helpompaa 30v aitina ku 18v
. Kuopus oliki sit taas yllari, ei yritetty vaa kumin lapi tuli Nyt haaveissa se viimenen. Jos tarppaa ni esikolla ja viimesella on vahintaan 16v ikaeroa...
Plussatuulia kaikille!
Täällä ensimmäistä odotellaan ja ikää 27 vuotta. Olisin ollut valmis lapsiin jo ennemmin, mutta elämä ei aina mene, niinkuin on suunnitellut..
BB, kyllä siinä tekstilaatikon (se mihin kirjotat) yläpuolella heti pitäis näkyä B I ja U ... niin paina siitä B:stä...
....pitää vähän vielä omanapailla.
Kallonpohjan lihakset meinaa vetää ihan solmuun ja aiheuttaa päänsärkyä. ÄLLÖVAROITUS! Kirkasta, runsasta vuotoa ja mä haisen! 
blaah.
....pitää vähän vielä omanapailla.
Kallonpohjan lihakset meinaa vetää ihan solmuun ja aiheuttaa päänsärkyä. ÄLLÖVAROITUS! Kirkasta, runsasta vuotoa ja mä haisen! blaah.
Muokattu viimeksi:
mindiS: kiitos kauniista sanoista Ollaan tosiaan yhdessä pysytty.. aina ei helppoa ole ollut. Asumuserossakin oltiin 1,5 vuotta, sairastuin masennukseen ((Samaan syssyyn silloinen kuopus sairastui epilepsiaan ja meinattiin menettää meidän esikoinen tapaturmassa) ja opiskelut meni sen takia pieleen, olin puoli vuotta sairaslomalla ja huolehdin lähdes yksin kolmesta lapsesta. Lapset oli kyllä isällään välillä, mutta pääsääntöisesti minulla. Löydettiin miehen kanssa puheyhteys uudestaan ja puhuttiin enemmän kuin koskaan. Rakastuttiin uudestaan ja hups, tulin raskaaksi 
Pikkuhiljaa mies muutti meidän luo ja saatiin asiat kuntoon, meillä menee nyt paljon paremmin, eikä ne asiat ois muuttuneet mihinkään ilman asumuseroa. Se oli vähän sellanen herätys kummallekin. Ja nyt meillä on 5 tyttöä ja haaveillaan kuudennesta lapsesta. Alkusyksystä tulee mulle 30 vuotta täyteen 
Ja siihen ikäkeskusteluun.. en muista nyt kuka se sanoi, mutta nimenomaan mun on vaikea tajuta että 90-luvulla synytyneet ovat aikuisia, koska muistan hyvin esim. kun serkkuni syntyi, kuinka pieni hän oli.. Mulle ikuisesti pikkulapsi Itse kun tulin 19-vuotiaana äidiksi, olin ehdottomasti valmis. Mutta kyllä mua pelotti kaikkien muiden asenne nuorta äitiä kohtaan.. esikoinen oli koliikkivauva, hällä kesti koliikki puli vuotta ja huusi monta tuntia aina putkeen.. pelotti koska on lasu oven takana naapurin toimesta, mutta mun pelot ei ikinä käyneet toteen.
Ollaan tosiaan yhdessä pysytty.. aina ei helppoa ole ollut. Asumuserossakin oltiin 1,5 vuotta, sairastuin masennukseen ((Samaan syssyyn silloinen kuopus sairastui epilepsiaan ja meinattiin menettää meidän esikoinen tapaturmassa) ja opiskelut meni sen takia pieleen, olin puoli vuotta sairaslomalla ja huolehdin lähdes yksin kolmesta lapsesta. Lapset oli kyllä isällään välillä, mutta pääsääntöisesti minulla. Löydettiin miehen kanssa puheyhteys uudestaan ja puhuttiin enemmän kuin koskaan. Rakastuttiin uudestaan ja hups, tulin raskaaksi Pikkuhiljaa mies muutti meidän luo ja saatiin asiat kuntoon, meillä menee nyt paljon paremmin, eikä ne asiat ois muuttuneet mihinkään ilman asumuseroa. Se oli vähän sellanen herätys kummallekin. Ja nyt meillä on 5 tyttöä ja haaveillaan kuudennesta lapsesta. Alkusyksystä tulee mulle 30 vuotta täyteen Ja siihen ikäkeskusteluun.. en muista nyt kuka se sanoi, mutta nimenomaan mun on vaikea tajuta että 90-luvulla synytyneet ovat aikuisia, koska muistan hyvin esim. kun serkkuni syntyi, kuinka pieni hän oli.. Mulle ikuisesti pikkulapsi
Itse kun tulin 19-vuotiaana äidiksi, olin ehdottomasti valmis. Mutta kyllä mua pelotti kaikkien muiden asenne nuorta äitiä kohtaan.. esikoinen oli koliikkivauva, hällä kesti koliikki puli vuotta ja huusi monta tuntia aina putkeen.. pelotti koska on lasu oven takana naapurin toimesta, mutta mun pelot ei ikinä käyneet toteen.
Soffie
Satasella mukana keskusteluissa
BB: Mä en ainakaan saa kännykällä muokattua teksitä millään tavalla.
Ruusa: Ihana! Taas yksi esimerkki siitä, että ei ole oikeaa tapaa elää tätä elämää. Tuntuu, että niin monet ajattelee naimisiin menoa ja perheen perustamista 30v jälkeen.
Darkmimosa: Sielläkin on saatu kokea vaikka ja mitä <3
Kohta3: Noi haisevat vuodot on niin veemäisiä :D Eilen tulin suihkusta ja ihmettelin kamalaa kalan hajua ja mietin, että kyllä tää alakerta nyt on rassattu niin ettei se ainakaan voi haista, eikä koskaan ole haissutkaan kyllä kalalle, Mutta ajattelin, että jos sellanen haju nyt tuli kaupan päälle, jos menkat myöhässä hormoonihäiriön vuoksi. No menin uudestaan suihkuun "varuiksi", kunne ssuihkussa tajusin että ukko paistaa kalaa keittiössä... Tulipa pikkusen fiksu olo x___X
Lukenut näitä rankempiakin elämänkokemuksia täällä, niin pakko sanoa että uskomattoman vahvaa nais porukkaa
Täällä ollaan, joko tulossa kipeäksi tai sitten jotain muuta kropan lämpöilyä. Ihan tajuttoman vilu kokoajan, ja lämpö sahaa siinä 37.2-37.3. Normaalisti siinä 36.6-36.8 ... No mikäs tässä peittojen alla kyyhöttäessä loppu päivä :D
Ruusa: Ihana! Taas yksi esimerkki siitä, että ei ole oikeaa tapaa elää tätä elämää. Tuntuu, että niin monet ajattelee naimisiin menoa ja perheen perustamista 30v jälkeen.
Darkmimosa: Sielläkin on saatu kokea vaikka ja mitä <3
Kohta3: Noi haisevat vuodot on niin veemäisiä :D Eilen tulin suihkusta ja ihmettelin kamalaa kalan hajua ja mietin, että kyllä tää alakerta nyt on rassattu niin ettei se ainakaan voi haista, eikä koskaan ole haissutkaan kyllä kalalle, Mutta ajattelin, että jos sellanen haju nyt tuli kaupan päälle, jos menkat myöhässä hormoonihäiriön vuoksi. No menin uudestaan suihkuun "varuiksi", kunne ssuihkussa tajusin että ukko paistaa kalaa keittiössä... Tulipa pikkusen fiksu olo x___X
Lukenut näitä rankempiakin elämänkokemuksia täällä, niin pakko sanoa että uskomattoman vahvaa nais porukkaa
Täällä ollaan, joko tulossa kipeäksi tai sitten jotain muuta kropan lämpöilyä. Ihan tajuttoman vilu kokoajan, ja lämpö sahaa siinä 37.2-37.3. Normaalisti siinä 36.6-36.8 ... No mikäs tässä peittojen alla kyyhöttäessä loppu päivä :D
Ikä juttuun mäki: kuulun niihin aikaisin vauva kuumeilijoihin. Kuume ollut 15 vuotiaasta asti mutta ei kai sitä koskaan ole valmis äidiksi kun vasta sitten ku se lapsi syntyy. Mutta vaikka vauva kuume ollut ni koulut ja työt halunnut saada eka...ja niin kävi. Ennen oli että pitää olla myös naimisissa mutta en enää sitä naimisissa oloa pidä niin tärkeänä. Tärkeämpää on turvallinen kasvu ympäristö ja luottamus avopuolisoon tärkeämpi. Tosin haluaisin pojan kans saman sukunimen.
Tervetuloa B!
On. Tänään oli tosi kovat alavatsa kivut... laitoin siteen ki ku niin märällä tuntu mutta ihan kirkasta valkkaria reilusti. Oon huomannu että paripäivää ennen on alavatsa kipuja ennen ku menkat alkaa ja niin olis nyttenki
Tervetuloa B!
On. Tänään oli tosi kovat alavatsa kivut... laitoin siteen ki ku niin märällä tuntu mutta ihan kirkasta valkkaria reilusti. Oon huomannu että paripäivää ennen on alavatsa kipuja ennen ku menkat alkaa ja niin olis nyttenki
beneathbeautiful
Kunnioitettu kommentaattori
Voi apua Soffie mä kuolin just nauruun tolle kalanpaistojutulle.. :D päivän piristys! Btw missä testi? Pitikö jonkun testata jo? :)
Ja kiitos neuvoista ei mun puhelimessa näy noita vahvistus alleviivaus yms juttuja. Enkä voi kai edes tykätä..
Ja kiitos neuvoista ei mun puhelimessa näy noita vahvistus alleviivaus yms juttuja. Enkä voi kai edes tykätä..
Mami, täytyy kyllä sanoa että olet vahva nainen. Ikäviä olet kokenut 
Soffien testiä täälläkin odotellaan
hajosin kanssa täysin tolle kalanpaistamiselle
Tervetuloa BB! :)
Ikäkysymykseen, me aloitettiin yritys kun olin 22. Nyt jälkikäteen mietittinyt täytyy myöntää että en tiedä olisinko sittenkään ollut vielä silloin valmis äidiksi. Nyt on ainakin vakipaikka mihin palata mammalomalta. Ei tartte sitä stressata! :)
On. Kaks viikkoa ultraan! Hitto vie miten jännittää nyt jo. Pitäiskö tehdä oikein aamukampa? tää väsymys on aivan järkyttävää. Tulin töistä ja saman tien kun oikasin sohvalle, taju pois ja heräsin siihen kun mies kysy haluanko kahvia.
Soffien testiä täälläkin odotellaan
hajosin kanssa täysin tolle kalanpaistamiselle Tervetuloa BB! :)
Ikäkysymykseen, me aloitettiin yritys kun olin 22. Nyt jälkikäteen mietittinyt täytyy myöntää että en tiedä olisinko sittenkään ollut vielä silloin valmis äidiksi. Nyt on ainakin vakipaikka mihin palata mammalomalta. Ei tartte sitä stressata! :)
On. Kaks viikkoa ultraan! Hitto vie miten jännittää nyt jo. Pitäiskö tehdä oikein aamukampa?
tää väsymys on aivan järkyttävää. Tulin töistä ja saman tien kun oikasin sohvalle, taju pois ja heräsin siihen kun mies kysy haluanko kahvia.