mindiS ja nennaa: kyllä mä uskon et tää unettomuus hoituu, lähinnä ei oo vaan "ehtiny" nukkua ja sit aamulla meidän naapuritontilla ne alkaa aina seiskan aikaan hakkaamaan jotai kiviä?!?!
Kiitos sympatiasta kaikille :)
Muuten, joku aika sit oli puhetta tästä isokokoisuudesta ja ylipainosta ja siitä miten se vaikuttaa raskaaksi tulemiseen. Kertauksena viel että tietysti sillä on jotain vaikutusta ja mullahan sitä ylipainoa tosiaan on. Mutta mun mieltä jotenkin piristi kun tapasin eilen yhden naisen joka oli suunnilleen mun ikäinen mutta reilusti "isompi". Tunsin itseni pieneksi hänen rinnallaan. (Ja siis miksi tämä piristi minua, syy EI ole se että löytyi joku "isompi" vaan se mitä tulen nyt kertomaan!) Hänellä oli kaksi lasta, eka oli tärpännyt heti ja toka heti ekan syntymän jälkeen yllätyksenä!

Molemmat synnytykset oli menneet tosi hyvin (lapset tosi ison puoleisia mutta kuitenkin) ja alatiesynnytyksiä olivat molemmat olleet. Eli me "isotkin" voimme raskautua, kaikki ei ole aina yksiselitteistä. Mutta toki varmaan helpommin jos olisi pienempi, mutta joskus voi tärpätä tosiaan hetikin :)
Ai niin ja sit kunnianosoitus taas tän kaupungin tk-gyneille! Rakenneultraaja oli sanonut tälle naiselle että joo, pakko on mennä sektioon ja kun oot noin lihava niin kuolet siihen. Siis tähän tyyliin ja se oli saanu ihan hullun synnytyspelon tän takia ja joutunut käymään pelkopolilla ja loppuraskaus oli menny ihan piloille koska se oli ihan paniikissa koko ajan! Mitähän tämän naisen ois sen gynen mielestä pitänyt tehdä lihavuudelleen? Ei raskaana ollessa saa laihduttaa ja luuliko se tosiaan, että tämä nainen ei tiennyt olevansa lihava. Mua on aina todella ärsyttänyt lääkärien "olet lihava, laihduta"-neuvot. On varmaan jotain jotka eivät tiedä olevansa isoja, mutta mun kohdalla mä ainakin tiedän. " ai mä oon lihava, ihan tosi?! Olipa hyvä kun tuli puheeksi, koska mä oon aina luullut et ihmisen kuuluu olla tällänen!
Tiedän että mikäli olen lihava, raskautuminen vaikeutuu ja kun raskaudun niin raskausaikana on enemmän riskejä kaikenlaiseen. Mutta itse kun asiaa mietin, haluaisn neuvoja siihen että miten pidän painoni kurissa, mitä voin tehedä että se ei lähde nousemaan. Mä en halua kuulla sitä paniikinlietsontaa mihin olen jo itseni valmiiksi saanut. Mun oma yksityinen gyne sanoi että joo,,sun koollla voi olla merkoiystä, mutta koska ovuloin ja kierto on suht säännöllinen hän ei sitä lihavuutta tästä syyttäisi.
Lisäksi kun mä asun täällä suomenruotsalaisalueella, täällä TK:sta löytyy 3 gyneä, yksikään niistä ei puhu suomea

ja ovat miehiä ja ulkomaalaisia. Että näin.
Yksi niistä oli sanonut mun yhden tutun kaverille että joo, sulla on tuhkamuna, se pitää abortoida, tää tyyppi oli kokenut et haluaa toisen mielipiteen ja oli saanutkin, nyt se "tuhkamuna" 9 vuotias terve poika.
ja sit mun yhdelle toiselle tutulle oli sanottu rv 17 et joo, tää vauva hmm.. no joo, en tiiä oikein... no tule 4 viikon päästä uudelleen niin katsotaan. Tää ihminen oli ollut että täh?? ja mennyt sit yksityiselle jotka oli kattonu että valitettavasti tämä vauva ei ole kehittynyt rv 15 jälkeen eikä kuulu enää sydänääniä, otetaan pois. ja jos oisit oottanut 4 viikkoa, niin sikiö olisi alkanut mädäntyä kohtuun, josta olisi seurannut vakavia tulehduksia ja pahimmassa tapauksessa jouduttaisiin poistamaan koko kohtu.
Arvatkaa aionko käydä yhtään lääkärikäyntiä tässä kylässä, jos joskus raskaudun?
Olipas purkaus, kiitos ja anteeksi
