Minä vuosikymmenen tupakoineena vähensin yritysvaiheessa tosi paljon tupakointia. mutten päässyt kokonaan irti. Kotona ei ole enää tarvinnut tupakoida, mutta töissä on ihan järkyttävän vaikeaa olla ilman. Plussan jälkeen oon polttanut pari, ja omatunto soimaa ihan kamalasti. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että kyllä mä pääsen tuosta pirusta irti, tahto ja syy on niin hyvät :) Suurin helpotus lopettamiseen on miehen tuki (ja painostus!), se ilmoitti heti plussan jälkeen että lopettaa mun kanssa polttamisen ja kun oon valitellut miten tekee mieli, se komentaa että höpö höpö, et tarvii.
Ymmärrän kyllä jokaisen tupakoinnin lopettamisen kanssa painivan tuskan ja ponnistelun määrän. Tsemppiä kaikille jotka siinä tilanteessa ovat! :)
Ymmärrän kyllä jokaisen tupakoinnin lopettamisen kanssa painivan tuskan ja ponnistelun määrän. Tsemppiä kaikille jotka siinä tilanteessa ovat! :)