Ja sieltähän se täti saapui käsilaukku heiluen,ja vielä päivän liian aikaisin eli kp 25/26...
Pettynyt olen, mutta en kovin yllättynyt kuitenkaan... Nyt kun mies saapuu työreissulta kotiin täytyy kysellä olisko sen mieli yhtään muuttunut,en halua häntä mitenkään painostaa, mutta voihan sitä aina kysyä
Meillä muuten meni aikoinaan naimisiin mentyämme niin, että mies oli jo seurustelun alkuajasta lähtien sanonut, ettei halua enää lapsia. Hänellä oli jo kaksi poikaa kahden eri naisen kanssa. Älkää kauhistuko,ei mies ole mikään pukki ollut,vaan parikymppisenä yrittivät tarkoituksella ja saivat ihanan pojan, joka on nyt mies ja mun poikapuoli, mutta suhde ei kestänyt. Sitten viitisen vuotta myöhemmin seurusteli naisen kanssa, joka tuli raskaaksi pillereistä huolimatta (en kyllä usko, että nainen edes söi pillereitä) Mies yritti saada suhteen toimimaan, mutta kun vauva syntyi, niin hänen äitinsä alkoi syrjiä mieheni esikoista (jonka yksinhuoltaja mies silloin jo oli) Viimeinen tikki oli kun mies näki, että tämä nainen veti väkisin vauvan tissiltä ja syytti sitten poikaa ja sanoi, että poika kiusasi vauvaa.Eipä vaan huomannut, että mies näki kaiken... Ymmärsin siis hyvin, että miehellä oli huonot kokemukset ja yksi ikävä huoltajuustaistelu.
Olen onnellinen poikapuolistani
Toisen kanssa ehdin elellä muutaman vuoden,ennenkuin muutti Ruotsiin. Viime kesänä miehen poika oli meillä kuukauden ja sanoi mulle yhtenä päivänä, että " sää olet ollut mulle enemmän äiti kuin mun oma äiti on koskaan ollut" , yksi kauneimmista asioista mitä mulle on koskaan sanottu.
Sori tää omanapailu, mutta pakko oli vähän turista, että saa tän pettymyksen pois... ja helpotti jo hieman :)