Mimi, ihana kuulla, että kaavinta on jo ohi. Nyt pääsee vihdoin toipuminen alkamaan. Mulla ainakin myös henkinen toipuminen lähti paremmin käyntiin, kun fyysisesti oli kunnossa. Mulla tyhjennettiin imulla ja sen jälkeen vuotoa kesti 5 päivää eikä ollut mitenkään runsasta. Kipuja ei ollut ollenkaan toimenpiteen jälkeen enää. Seuraava kierto oli ihan normaalin mittainen.
Mimmu joo, mulle tehtiin tyhjennys imulla päivystyspolilla, niin että olin hereillä. Sain itse valita kyseisen toimenpiteen ja nukutuksessa tehtävän kaavinnan väliltä. Mun kipukynnys on melko korkea, joten uskalsin valita imun, kun lääkäri kuitenkin sanoi, että voidaan lopettaa heti, jos siltä tuntuu ja varataan sitten kaavintaan aika. Kuitenkin raskausmateriaalia ei ollut enää kovin paljon kohdussa jäljellä ja imutyhjennys lääkärin mukaan kuitenkin kohdulle hellävaraisempi. Puudutteista ja kipulääkkeistä huolimatta toimenpide oli hetkittäin kivulias, mutta kipua kesti kerrallaan aina vain sen muutaman sekunnin, kun imu oli päällä. Toimenpiteen jälkeen olin kuitenkin helpottunut, koska se onnistui hyvin ja eniten helpotti se, että kohtu oli vihdoin tyhjä, kun vuoto oli jatkunut niin pitkään. Mulle tehtiin toi tyhjennys 4 viikkoa lääkkeellisen hoidon jälkeen, kun vuoto oli alkanut uudelleen ja raskaustesti oli edelleen positiivinen.
PikkuMinskillä ihania pieniä tossuja siellä pitkä rivi!
Catsie, toivottavasti tilanne raukeaa jotenkin. Tikutitko ovista? Olisko ne yhden päivän menkat voineetkin olla kiinnittymisvuoto, jos ovis on ollut vasta myöhemmin kierron aikana?
Koiran kanssa käyty aamusta eläinlääkärissä näyttämässä suuta. Sain eilen aivan järkyttävän paniikin, kun koiran hampaita pestessä ikenet näytti jotenkin omituisen keltaisilta ja kun koiralla pikkuisen suussa on hammaskiveä, niin pelkäsin koko suun tulehtuneen ja hampaiden mädäntyvän suuhun ja ties mitä. Uni ei oikein tullut, kun ahdisti niin hirveästi. Keskenmenon jälkeen menettämisen pelosta on tullut niin todellinen ja se nousee herkästi mieleen. Pelkään ihan hirveästi, että miehelle, noille meidän koirille tai jollekin muulle läheiselle tapahtuu jotakin pahaa tai menetän jonkun heistä. Tänään hävetti lekurissa, kun ilmeisesti vain valo käynyt eilen illalla suuhun niin, että ikenet näytti jotenkin kumman keltaisilta. Pikkuisen suu siis ihan terve vähäistä hammaskiveä lukuun ottamatta. Se mennään poistamaan vuoden vaihteen tienoilla. Kuitenkin hävetyksestä huolimatta olen tyytyväinen, että mentiin ja hammaslääkäri tarkisti suun kunnon. Täytyy myös myöntää, että eilisen hädän ja ahdistuksen keskellä tämä vauvakuume tuntui aivan naurettavan pieneltä asialta ja kävin kauppaa kohtalon kanssa, etten tarvitse tai halua plussaa tästä kierrosta, kunhan vaan toi pieni karvainen rakas on kunnossa.