puolison ja läheisten suhtautuminen

Mää haluaisin kertoa omille vanhemmille jollain kivalla kortilla tällä kertaa. Viimeksi jotenkin vain möläytin asian ja mies jaksaa siitä edelleen kettuilla. :rolleyes: Hirveän ahdistavaa ilmoittaa raskaudesta. Esikoisesta töissäkin lähinnä odotin, että joku huomaa ja siihen meni varmaan 6-7 kuukautta ainakin.... Kun työtakista piti nappeja aukoa mahan tieltä, porukka vasta huomasi.

Haluaisin kans jotenkin kivasti kertoa, mutten yhtään tiedä miten. Ehdotuksia otetaan vastaan :confused:
 
Heippa kaikille :)
Tänää liityin tänne :Heartred

Olen kertonut äitilleni, siskolleni ja muutamalle ystävälle heti alussa. Kaikki heistä innoissaan. Ja lapsilleni (vm02 &vm09 tytöt) ja tietenkin miehelle.
Mies on kuumeillut on muutaman vuoden ja turhankin innoissaan kaikesta. Haluaa kaikessa olla mukana ja hänelle tämä esikoinen. Itse olin alussa hämilläni, koska ajattelin että vaihdevuodet varmaan iski vain ja siksi menkat myöhässä :D Vaikka olimme puhuneet vauvasta, silti jotenkin ajattelin etten tule raskaaksi ja samantien tulin. Joka oli myös osittain shokki ja sitten miehen hössötys kävi hermoon alussa :D
Vanhempi tyttäreni, 16v, ei ole sulattanut ajatusta vauvasta ja jotenkin yllätyin hänen reaktiosta. Nuorempi taas ihan innoissaan.

Mies on hehkuttanut omille sukulaisilleen, kavereilleen jne. ja tiedä vaikka johonkin lehteenkin olisi tämän uutisen laittanut :D
 
Mä olisin halunnut kertoa jotenkin kivasti parhaalle ystävälle, mutta lähetin vaan viestin, että tais osua aavistus oikeaan. Vastauksena sain onnittelut. Saa nähdä mitä on puheenaiheina kun ens viikolla nähdään ekan kerran uutisen kertomisen jälkeen.

En edes muista miten kerroin miehelle. Miehestä ei oikein ota selvää mutta kyllähän tuo aikoi ultriin tulla mukaan ja puhui jo synnytyksestäkin mutta muuten on ollut vähän vaikea tietää mitä toinen ajattelee.

Lapset odottaa jo ku kuuta nousevaa. Vanhemmalla tytöllä alkaa koulu just lasketun ajan paikkeilla enkö tiedä kummasta tuo on enemmän täpinöissään.
 
Hope82, ihanaa välillä lukea näistä vauvakuumeisista miehistäkin! Niin usein tuntuu miehille (jopa suunniteltu) lapsi tulevan järkytyksenä, ja monesti juuri miehiä pitää motivoida siihen perheen perustamiseen. Sulla oli sit just toisin päin. :p
 
Meillä on myös erittäin vauvakuuminen mies. Meillä oli vuoden verran taukoa ”yrittämisestä”, koska itse halusin aikalisän asiaan, kun tuntui siltä, etten tiedä miten kestäisin uutta km:a ja erityisesti mun kroppa.
Mutta mies on siis kovasti innoissaan, tietysti itsekin olen, mutta on se jotain niin ihanaa kun toinen on niin innoissaan.
Meillä ei lähipiiristä tiedä vielä parin ystävän lisäksi muut. Äitini on kovasti odottanut meidän esikoiselle sisarusta ja tasaisin väliajoin jotain siihen suuntaan vihjailee. Hälle haluan kertoa vasta nt-ultran jälkeen, kun hänelle meidän km:t on olleet kova paikka.
Mutta tiedän, että siinö vaiheessa kun kerrotaan niin siellä alkaa sukkapuikot taas viuhua ja ompelukone laulaa :grin
 
Meillä tuo mies on ihan kajahtanut vauvahuuruista, kun itse suhtaudun rauhallisemmin vaikka omat hömpötykseni on minullakin. :love017
Muutama miun ystävä jo tietää odotuksesta jotta mulla on joitain joille purkaa tätä. Onnellisia ovat mein puolesta. Nt-ultran jälkeen kerrotaan sitten mein perheille. Anoppi hyppää varmaan hankeen onnesta, sieltä on tiedossa yltiöpäistä hössötystä kun on ensimmäinen lapsenlapsi appivanhemmille. :grin Appiukko ja miun vanhemmat suhtautunee ilolla mutta rutkasti rauhallisemmin. Ja mein kummankin velipojat ovat varmasti onnellisia.
 
Heippa, olen sivusta seurannut teidän keskusteluja ja nyt päätin itse kirjoittaa. Meillä on 2017 syntynyt tytär ja nyt odottelemme toista tulevaksi. Mitenhän kivasti kertoisin vanhemmille ja ystäville että toinen on tulossa :)? Neuvola vasta huomenna maanantaina ensikertaa ja nyt viikkoja 10+, vähän jänskättää kyll
 
Moi kyfi :) Mulle tuli heti mieleen ehkä sellainen aika yleinen "minusta tulee isosisko" teksti jossain esikoisella, esim paidassa :grin Tai jos jollain syntymäpäiviä yms niin korttiin "piilottaa" tieto,tai vaikka ultrakuva :shy:
 
Kerroin töissä tiimille viikko sitten ja miehen perheelle kerrottiin viikonloppuna. Tyrkättiin vaan ultrakuva naaman eteen, ei keksitty hauskempaa tapaa kun ei oo vielä lapsia joille pukis isoveli- tai isosiskopaidan päälle :joyful:

Miehen isovanhemmat ei vielä tiedä eikä isot pomot töissä.
 
Me ollaan ihan yleisesti nyt kerrottu kun ultrassa kaikki hyvin. Jostain syystä mua on ärsyttänyt kun moni ystävä ja sukulainen on vastannut että "kyllä me tätä odoteltiinkin" tai että "aateltiin et kohta tulee tämmösiä uutisia". Mentiin siis joo viime kesänä naimisiin ja olen aina halunnu äidiksi, mutta miehen kanssa sovittiin että ensi vuonna ehkä me alettaisiin yrittää lasta. Eikä siinä, tämä oli aivan ihan ja onnellinen uutinen meille, mutta ärsyttää kun muut kuvittelee niin tietävänsä :finger::angelic:
 
Me ollaan ihan yleisesti nyt kerrottu kun ultrassa kaikki hyvin. Jostain syystä mua on ärsyttänyt kun moni ystävä ja sukulainen on vastannut että "kyllä me tätä odoteltiinkin" tai että "aateltiin et kohta tulee tämmösiä uutisia". Mentiin siis joo viime kesänä naimisiin ja olen aina halunnu äidiksi, mutta miehen kanssa sovittiin että ensi vuonna ehkä me alettaisiin yrittää lasta. Eikä siinä, tämä oli aivan ihan ja onnellinen uutinen meille, mutta ärsyttää kun muut kuvittelee niin tietävänsä :finger::angelic:

Meillä muuten miestä ärsyttää tavattomasti se, kun kaikki odottaa että hän tekis lapsia, "kun pikkuveljelläkin on".
Nyt se meinas et väittää ettei tää ole hänen :hilarious:
Et meil on ollu pikku tauko ja mä sit horoilin sillon!
Voi vit*u, oisinpa tajunnu sen hänen 4kk työmatkan aikana sit oikeesti horoilla ni ei ois tarvinnu kitua koko aikaa selibaatissa :hilarious::hilarious:
Joo kielsin sanomasta :angelic:
 
Kun itse tein raskaustesti oltiin saksassa matkalla ja päätin tehdä testin kun ihmettelin ettei menkat vieläkään oo alkaneet. Tosin mulla ollut aina epäsäännöllinenkierto. Testiviiva oli aika hailea ja tuntui ettei mies sitä oikein uskonut kunnon viivaksi. Itse olin todella yllättynyt (kun ovulaatioaika meni vähän miten meni, kun mies oli kipeänä), mutta helpottunut ja onnellinen. Mies otti oman tapansa mukaan todella rauhallisesti ja et noniin nyt ois vauva tulossa.

Kerroin yhdelle kaverille viikko plussauksen jälkeen. Ja varhaisultran jälkeen parille kaverille ja siskoilleni. Suurinosa odottikin että koska tulen raskaaksi, kun oli tiedossa että halutaan toinen lapsi pienellä ikäerolla. Vanhemmilleni oli pakko kertoa kun, oltiin porukalla menossa tuulitunnelilennolle sirius sportiin, etten voi tulla lentämään. Äiti oli todella innoissaan vaikka hekin tiesi yrityksestä. Kovasti äiti ja iskä ois kyselly kaikkea ja onnitteli kovasti yms. Mut oli vaikea ottaa vastaan sitä innostumista kun nt-ultra oli vasta tulossa. Onneksi nt-ultrassa oli kaikki hyvin, niin nyt mun sekä miehen perheet lähes tulkoon kaikki tietää. Ja huomaa kyllä, ettei niin innostuneita ole kun suurin osa on tiennyt tästä toisen lapsen yrityksestä. Miehen siskolle oon miettiny miten ois paras kertoa, koska sain kuulla (he eivät tiedä että tiedetään) että heille olisi myös pitänyt elokuussa tulla toinen vauva, mutta hän saikin keskenmenon ja nyt ollut todella masentunut sen jälkeen.

Ollaan ajateltu, että koitetaan olla rakenneultraan asti kertomatta isovanhemmille yms muille, että sitten on vasta varmempaa. Tosin mun maha kyllä jo näkyy, ni tuskin jää huomaamatta jos tuleekin aiemmin nähtyä.
 
Mun ja miehen vanhemmat otti tiedon meidän neljännestä yllättävän kivasti. Olin valmistautunut anopin tyrmäävään mielipiteeseen, sillä hän oli jo kolmannen kohdalla yllättynyt, että tartteeko sitä nyt enää (2. ja 3. välillä on ikäeroa melkein 5 vuotta, yritettiin kyllä kolmosta laiskasti yli kaksi vuotta ennenkuin tärppäsi).
Nyt olen nelosesta ollut tosi väsynyt ja huonovointinen ja anoppi oli kuulemma jo arvannut tämän raskauden, joten hän oli ehtinyt sulatella asian ja otti ihan kivasti uutisen. Helpottavaa!

Ja meidän vanhemmat lapset on tosi innoissaan, kuopus ei vielä ymmärrä asian todellista laitaa :). Hänelle vauva saattaa tulla järkytyksenä:wacky:.
 
Mammuttimama, minkä ikäinen teidän nuorin on? :)
 
Mammuttimama, minkä ikäinen teidän nuorin on? :)

Hän on 2,5 -vuotias, ehkä kun maha tästä alkaa kasvaa enemmän, niin hän alkaa ymmärtää että vauva todella on siellä masussa :). Ja karu totuus iskee siinä kohtaa kun vauva tuodaan kotiin :woot:.
 
Täällä ei mennyt niin kuin ajateltiin. Omat vanhemmat olivat onnesta soikeana ja tuli todella hyvä mieli.

Sitten tuli miehen vanhempien vuoro. Toinen ei edes onnitellut, vaihtui puheenaihe nopeasti siihen, kuinka alkaa askarrella suvun lapselle kesäksi menopeliä.

Toinen onnitteli mutta eipä siitä kovasti näyttänyt ilahtuvan. Näytti olevan hienompi hetki, kun suomalainen sijoittui 9. mäkihypyssä.. :sad001

Meille kuitenkin esikoinen ja muut suvun pienet ovat kovin tärkeitä heille. No, toisaalta tulipahan vahvistusta siihen että tämä puoli suvusta ei minusta niin välitä. Tuleepahan pienet ristiäiset.
 
Jospa he ei vaan osannut suhtautua ja tarviivat aikaa sulatella asiaa? Onko he muuten sellaisia riemusta kiljuvia onnesta hyppijöitä? :sorry: vaikka ymmärrän kyllä että harmittaa varmasti ihan pirusti! :sad001
 
Jospa he ei vaan osannut suhtautua ja tarviivat aikaa sulatella asiaa? Onko he muuten sellaisia riemusta kiljuvia onnesta hyppijöitä? :sorry: vaikka ymmärrän kyllä että harmittaa varmasti ihan pirusti! :sad001

Sen verran pieni aika suvun muusta jälkikasvusta, että siihen nähden olisin odottanut edes pientä innostusta (suvun muut lapset silmäterinä) ja heistä todella innoissaan.. Eniten harmittaa tulevan lapsen puolesta, hän kun on syytön kaikkeen.
 
Mä kyllä uskon että tulee ihan yhtä rakas olemaan kuin muutkin, kunhan pääsee sylissä pitämään :wink
 
Takaisin
Top