Puoliso (ja raskaus)

Taitaa isukilla olla kans jonkulainen pesänrakennus vietti menossa ku autoja vaihtelee, hyysää mun oloja ja tekemisiä ja vähä väliä käy neitin huoneessa muka salaa hiplaamassa tavaroita ja vaatteita. Eilen illalla se lykki vaunuja sisällä :laughing021
Ihana mies :love7:Heartbigred

Heh, meillä tais olla sama meno :p Meillä mies nosti tänään pinniksen pohjan ylös ja järkkäs tulevaa pojan huonetta kivempaan järkkään vaikka pinnis onkin meillä alkuun makkarissa. Sit se roudas innoissaan rattaat tonne kodinhoitohuoneeseen kun halus kokeilla miten ne mahtuu sinne. Sit huomasin jälkikäteen että se oli testaillu niitä eri säätöjäkin :grin Kyllä täällä isukkikin on jo ihan valmis vauvan tuloon :)
 
Muistihan se tuo mies, että "piti" sitä yhteistä aikaa viettää. Me on jo perjantai-illasta saatu olla kaksin. Tosin on sen välillä ollu pakko käydä hoitamassa elukat. Ainut mikä harmittaa niin minä oon niin väsynyt ollut, että mieluummin vaan nukkusin. Mutta nukutaanpahan edes samassa sängyssä! Oon tyytyväinen.
 
Vitsi nää v-loput on nii ihanii kun mies on aina töissä vaan ma-pe ja v-loput vapaana! Ollaan yhessä tehny kaikkee kivaa ja eilen sen kaveri kysy siltä että mitä menoo sillä on ens viikon v-loppuna nii se sano että: Me lähetään emännän kaa viettää vähän laatuaikaa johonki kylpylä hoteliin kun tielä nyt on mahdolisuus siihen :Heartred.. Kyllä sen kaveri vielä yritti kääntää sen päätä että lähtis mukaan johonki juhliin mihin ne oli kutsuttu mut mies sano heti jyrkäsit ei että laskettu aika on nii "lähellä" et ei enään viitti hirveesti mitään juoda.. Ja hyvä niin.. Oon tosi ilonen että se ite ymmärtää asian vakavuuden ja että lähtö voi tulla minä hetkenä hyvänsä.. Tänä aamuna sanoin mun miehelle että en kauheesti saanu viime yönä nukutuu kun supisteli aika paljon 00.00-04.00 välillä mutta että ei supistellu kun 4-5 kertaa sillei oikeen kunolla että sattu.. Vähän se kyllä tais säikähtää että alkaako se nyt antaa jo merkkejä ittestään että synnytys alkais lähestymään pikku hiljaa :Heartred
 
Niin se tuokin aamulla totesi, että tulipahan pidettyä tipaton tammikuu ihan huomaamatta. En kehannut sanoo, että hani sä oot kahesti ollu ulkona tässä odotusaikana, kyllä niitä tipattomia kuukausia on tullut pidettyä vähän enempikin....
 
Olipas kyllä eilen ihana ilta miekkosen kanssa. Naureskeltiin ja pelleiltiin niin, että joka paikka nauramisesta kipeä... Aistittavissa pientä jännitystä, joka purkaantui kunnon hepulinauruilla (?). Illalla vielä lemmiskeltiinkin ja sain jälleen kerran hyvät yöunet, vieläpä mussukan vieressä. Pari edellistä yötä oon nukkunu sohvalla kun siinä ollut parempi nukkua. Mies heräskin yöllä kun tulin vessasta takaisin viereen ja höpötteli, että onpa kiva kun nukut täällä. Awww :)

Mut nyt kun LA lähenee lähenemistään (ylihuomenna!!!!) on kieltämättä jo hieman jännää aina kun mies lähtee jonnekin. Miettii että milloinhan se lähtö tulee, miten homma etenee, missä mies on silloin... Ei nyt varsinaisesti pelota, mutta jännäähän tää jo on :) nyt äijä lähti tosiaan salille ja ite täällä köpötän kotona viltin alla... Vois ottaa kohta vaikka kauneusunet :D
 
Täällä mies kans todennut että parempi heilutella peittoa niin kauan kuin voi, sit tuleekin vähän taukoa. Tosin eilen meinas miehellä lopahtaa homma kesken kun vauva potkas häntä kunnolla! :D Mun kommenteilla siitä että mitä lähemmäs LA:ta menee, sitä suurempi vauva ja sitä kauemmin mun palautuminen kestää oli näköjään vaikutusta! Eilen illalla mies sanokin yllättäen että okei, kyllähän tää vauva vois jo syntyäkin mutta mieluiten ei keskellä hänen työpäivää kun ei aina tiedä missä hän liikkuu. :)
Mies oli viime yönä nähnyt unta että hänet lähetettiin (ajaa rekkaa mutta pääasiassa 100km säteellä) pohjois Ruotsiin keikalle, sieltä Tukholmaan ja laivalla yli Turkuun. Ja kaikki tämä 8tunnin työpäivän aikana... Lisäks laivalla kotimatkalla autokannelle ei mahtunut muita autoja kyytiin kun hänen rekkansa täytti koko autokannen! :D
 
Nyt on alkanut minunkin rakas tajuamaan, miten yllättäen se synnytys voi alkaa (ja alkaakin) eikä hän välttämättä pääse paikalle! Aiemmin hän on vaan väittänyt, että kyllä hän tulee. Mutta kun faktat on a) minun nopeet synnytykset, b) sen liikkuva työ & kiireinen aikataulu ja c) laskettuun aikaan ei voi luottaa. Toivon tottakai, et hän pääsis, mutta oon jo alusta pitäen varautunut lähtemään yksin. Lupasin pitää puhelinlinjan auki, että saa sitä kautta KUULLA mun supistukset sekä avautumis- ja ponnistusvaiheen...
 
Sun täytyy Happy ottaa handsfree mukaan että kuulet miehen tsemppaukset kans hyvin ellei hän pääse paikalle. :) Ja puhelin mielellään sun käsien ulottumattomiin ettei se lennä seinään kun tarpeeks sattuu...
 
Meillä oli kanssa eilen tosi mukava päivä kun puuhailtiin vaan kaikkea yhdessä. Ei mitään kiihkeää, vaan ihan peruskotijuttuja: ruuanlaittoa, lautapelejä, elokuva ja jopa kaksi lyhyttä kävelylenkkiä. Mäkin oon huomannut miehessä muutoksen ihan viime päivinä, niinkuin täällä moni muukin on kirjoittanut. Selvästi huomaa, että mies alkaa tajuta kuinka lähellä synnytys on ja että nyt kannattaa todella nauttia yhteisistä kahdenkeskisistä hetkistä. Eilen mies jo tosin sanoi, että vauva sais syntyä samantien, se ei jaksa enää odottaa :) Mä tosin toivon, että päästään ens sunnuntaina mun serkun vauvan ristiäisiin. Sen jälkeen oon ihan valmis lähtemään vaikka suoraan juhlista sairaalaan.
 
Meillä oli miehellä eilen peli-ilta (eli pelaa netissä n. parinkymmenen muun ihmisen kanssa kuulokkeet korvilla eikä yleensä näe tai kuule mitään muuta). No minä siinä sitten päätin vielä vaihtaa meidän lakanat. Jouduin vähän siirtelee vauvan tavaroita että pääsin vuodevaatearkulle (pinniksen patjaa ja äp-petiä) niin ihmeekseni kuulu tietokoneen takaa "älä nyt hirveesti riehu siellä!".
 
Hupsista... Mulla ei tosiaan ole paino noussut raskauden aikana lainkaan (nyt -900g lähtöpainosta) mutta miehellä on kyllä vatsa kasvanut. Ja etenkin tässä loppuvaiheessa kun olen innostunut leipomaan oikeen urakalla ja hänellä on ollut lyhyen ajan sisään 2 kertaa noidannuoli eikä ole päässyt liikkumaan. Viime viikon oli siis kotona saikulla taas. Aamulla kun hän puki työhaalarit päälle repeyty vetoketju keskeltä vatsaa auki! Eikä se sit enää pysynyt kiinni vaikka vedettiin vetskari alas ja uudestaan kiinni. No, hän veti sit vaan takin päälle ja sano että vaihtaa housut toisiin töissä (hänellä on siis kahdet). Nyt hän lähetti tekstarin että ne toisetkin repes samalla tavalla kun vähän taivutti eteenpäin hommissa! Hänen pitää varmaan pyytää "raskaus-mallia" olevat housut kun niin elää myötä tässä raskaudessa. :D Kysyin pitääkö mun lopettaa leipominen nyt niin tuli vastaus että ei missään nimessä, hän tilaa isommat housut ja rupee vaan käymään vaunulenkillä sit kun vauva on syntynyt. :)
 
Mun miehellä oli terveystarkastus viime pe; painoa 65,2 kg. Kateeksi käy... :shifty:
 
Takaisin
Top