Pulinaketju

Pikaiset kuulumiset pitkästä aikaa.
Joulut ja uudet vuodet juhlittu, ja reippain mielin vuoteen 2021.
Vauvan odotus on edennyt jo 20 viikolle ja kohtahan tässä paukkuu jo puoli väli. 18.1 on rakenneultra. Muutto uuteen kotiin sujui hienosti ja tämä on meille juuri oikea paikka.
Olen ollut todella väsynyt ja nyt neuvolasta määrättiinkin rautakuuri koska hemoglobiini oli laskenut jo huimasti.
Ihanaa kun sitä lunta tuli vaikkei sitä jouluaattona yhtään täällä päin ollutkaan. Ollaan oltu nyt pulkkamäessä päivittäin ja lapset varsinkin nauttii lumesta ja talvileikeistä.

Eipä tänne ihmeitä, en ole uskaltanut vielä ostaa vauvalle mitään, odotellaan nyt se rakenneultra ensin että siellä kaikki hyvin ja jos näyttäisi vielä kumpi siellä kellii.

Hyvää uutta vuotta kaikille ja iloista viikonloppua.
 
Taas näitä heiluran hailuroita:banghead: nämä ottaa niinnpannuun vaikka ei mulla ikään mitään super paksuja viivoja oo ollukkaan ..no seurataan mut epäilen että ei johda kummempaan
 
Kyllä mää jään odotteleen menkkojen tuloa..en oikein nuihin hailuroihin usko sillä näitä on näyttänyt ennenkin
 
Mulla raskaustesti eilen vihdoin nega 30 pv vuodon alusta. Odottelen menkkoja, mutta saapa nähdä koska tulee. Tämä viimeisin keskenmeno oli selvästi kropalle jotenkin liikaa, koska noista aikaisemmista on ollut selkeä viikon vuoto ja sitten menkat normi aikataulussa. Nyt oli siis 2 vko vuotoa, viikko vuodotonta, 4 päivää tuhrua ja nyt taas viikko ilman vuotoa. Ovista tuskin oli tässä kierrossa.
 
Meillä rakenneultra takana, vauvalla kaikki hyvin. Perheemme kasvaa vielä tyttärellä :Heartred
Itse sain kontrolliultraan ajan maaliskuun lopulle, istukka on sen verran kohdun kaulakanavan sisäsuun reunalla että haluavat varmistella sen siirtyvän siitä pois.

Muoks. Kiitos Suski vinkistä
 
Muokattu viimeksi:
Kannattaa poistaa tuo tieto ^ tästäkin viestistä, muuten tämä viesti löytyy hakukoneella. Paljon onnea hyvistä uutisista! :Heartred
 
Muokattu viimeksi:
Blääääh.
Siinä fiilikset.
Surullinen, ahdistunut, stressaantunut, alakuloinen. Siinä olotilat viime ajoilta.

Tekis mieli hylätä nyt tämä vauva-asia, edes ajatuksen tasolla, kokonaan ja jatkaa elämän elämistä. Tuntuu et kaikki on ollut ihan seis ja pyörii vaan työn ja kiertopäivien ympärillä koko ajan. Tietysti korona ja etätyö ovat tuoneet tämmösen oman aspektinsa tähän hommaan. Mut en tunne onnellisuutta. Mun pitää alkaa miettii itseäni ja omaa henkistä hyvinvointiani nyt pikkuhiljaa. Tässä iässä vauvaakaan ei välttämättä enää saada, joten paras alkaa vaan tottumaan ajatukseen :sorry:
 
Chard sanoi:
Blääääh.
Siinä fiilikset.
Surullinen, ahdistunut, stressaantunut, alakuloinen. Siinä olotilat viime ajoilta.

Tekis mieli hylätä nyt tämä vauva-asia, edes ajatuksen tasolla, kokonaan ja jatkaa elämän elämistä. Tuntuu et kaikki on ollut ihan seis ja pyörii vaan työn ja kiertopäivien ympärillä koko ajan. Tietysti korona ja etätyö ovat tuoneet tämmösen oman aspektinsa tähän hommaan. Mut en tunne onnellisuutta. Mun pitää alkaa miettii itseäni ja omaa henkistä hyvinvointiani nyt pikkuhiljaa. Tässä iässä vauvaakaan ei välttämättä enää saada, joten paras alkaa vaan tottumaan ajatukseen :sorry:
Click to expand...
Aivan kuin mun ajatuksia :sad001:Heartpink Tsemppiä sinulle!!
 
Meillä vietetään tänään pojan kymppisynttäreitä :hello2

Ja tuli 2v täyteen, kun aloitettiin yritys. Mun paras kaveri odottaa tosiaan neljättä toisella kolmanneksella.
 

Liitteet

  • 20210111_163627.jpg
    20210111_163627.jpg
    19.1 KB · Katsottu: 87
Pitkä aika sekö 3 että 2 vuotta. Meillä aloitettiin yritys aika tasan vuosi sitten. Olisi pitänyt herätä asiaan aikaisemmin. Huomenna menen työterveyteen verikokeisiin, kun tämän viimeisen keskenmenon jäljiltä on rytmihäiriöitä, väsymystä ja levottomat jalat öisin. Epäilen, että rauta-arvot on matalalla, mikä ei olisi ihme näiden keskenmenojen ja kemiallisten jälkeen. Ja keskenmenojen jälkeiset ensinmäiset menkatkin on ollaan runsaat. Saa nähdä onko nytkin. Vielä ei ole näkynyt ja tänään kp 35, mutta ilmeisesti mulla oli ovulaatio kp 33, niin eipä niitä varmaan tulekaan ennen kuin kp 48.
 
Meillä ei nyt mee ihan putkeen nää hommat. Tälle päivälle oli varattu miehelle siemennesteanalyysiä varten aika labraan. Ja sen 2-5 päivää pidättäytymistä ennen sitä. Varauduttiin hyvissä ajoin, lemmiskelemällä jo 3 päivää sitten, jotta sitten kestetään tämä "pitkä selibaatti" :D Ja mun ovulaatio olis ollut kalenterin mukaan jo viime viikolla. Ihmettelin kyllä sitä ääneen, että nytkö ne vaihdevuodet iski, kun pitäis olla ovis eikä juurikaan haluta. No eipäs mitään. Eilen päivällä jo oli halut ihan tapissaan ja limaa tulvii ovista ja ikkunoista. En oo ovista nyt testaillut, mutta näillä merkeillä on aina tullu vahvat viivat. Pidättäytyminenkin tuntui kovin vaikealta, mies sitten ehdotti, että "voidaanhan me rakastella jos minä en laukea". Jep, kuulostaa TOOOSI hyvältä idealta. No sillä hetkellä kuulosti kyllä, koska oli hirveet halut. Sitte siinä touhutessa kävi kyllä ilmi, että ei niinku yhtään kiinnostais jättää laukeamatta. Ovulaatioseksi ON parasta. Ehdittiin siinä lemmiskelyn lomassa vielä nopeasti järkeillä, että "mietis jos JUST TÄÄ KERTA olisikin se, kun tulen raskaaksi, ja sit jätettäis tilaisuus käyttämättä yhden spermanäytteen takia!!" Ja mies ilmoitti että hän peruu sen ajan ja varaa uuden viikon päähän, ehditään sitte "panna varastoon" useampi päivä ennen näytteenantoa. Tai siis, ennen sitä kohtuutonta 3 päivän selibaattia :3some

Että näi. Oli muuten aika hyvää seksiä. Sillon se taitaa olla, kun tietää että nyt ei sais mut ihan salaa voidaan vähän kuitenkin varovasti kokeilla:laughing025 No eipä tässä kiirettä, taitaa nää lockdownit edelleen estää matkustamisen Latviaan. Ehkä sitten keväämmällä...
 
Muokattu viimeksi:
Niin joo. Ja mä aloin klinikan käskystä vähentää tota mun mielialalääkitystä, jonka tiesinkin olevan haitallista raskaudelle, ja että se pitäisi lopettaa hyvissä ajoin ennen alkionsiirtoa. Pari viikkoa on menny ihan ok, ei mitään isompia oireita. Ja tänään onkin sitten iskeny surumielisyys ja ahdistus ihan kaikesta mahdollisesta mistä vaan voi ikinä murehtia. Kavereista, lapsista, harrastuksista, koronasta, maailman tilasta... ihan pillittämiseen menny koko päivä. Toivottavasti ei pahene vielä. Oon nyt vähentänyt lääkitystä niin että otan 3 tablettia viikossa, aiemmim joka päivä. Nää oireet sais kyllä hävitä ennen alkionsiirtoja, niissä sitä riittääkin huolestumista.
 
Täälä tuulee niin että puut notkuu ja joka paikka tuntuu että irtoo..lunta pöllyää joka suunnasta..ihan hirveetä..ulos ei oo mitään asiaa
 
Heippa kaikille pitkästä aikaan :greet025
Olen kyllä lueskellut palstaa, mutta en ole saanut aikaiseksi kommentoida mitään. Hengessä olen kuitenkin koko ajan mukana ollut! :)
Fiilikset ovat vaihdelleet suuntaan jos toiseen tämän vauvan yrittämisen suhteen. Vauvatoiveesta emme ole luopuneet, mutta lähinnä ajatukset hoitojen suhteen ovat vaihdelleet. Kun lopulta viime syksynä palasimme hoitoihin, nyt yksityiselle puolelle, nosti toivo päätään. Ivf-stimulaatio meni kuitenkin metsään ja saimme vain yhden munasolun joka kuitenkin hedelmöittyi ja kasvoi. Kunnolliseksi blastoksi alkio ei kuitenkaan kehittynyt ja siten joutui roskakoppaan. Nyt meillä on tilanne, että huomenna on lääkäri aika, jossa lääkäri ultraa ja ottaa kantaa kannattaako aloittaa uusi pistos kierros eli ivf. Kävin amh-mittauksessa, oli nyt 1.01. Erikoista, sillä vuonna 2017 arvo oli 0.8, eli ennen hoitoja joiden avulla saimme lapsen 2018.
No, nyt kuitenkin antraalifollikkelien määrä on selkeästi vähäisempi kuin tuolloin aikoinaan, joten lupaavalta ei näytä. Katsotaan nyt huomenna mitä lääkäri sanoo, ja voi olla että päädymme heittämään hanskat tiskiin omilla munasoluilla onnistumisen suhteen. Sitten seuraava askel olisi lahjamunasoluhoitoon siirtyminen, mihin kyllä sitten lähdemme jos niikseen on. Lähinnä tässä punnitaan kannattaako nyt vielä yrittää omilla munasoluilla ja mahdollisesti heittää muutama tonni lisää Kankkulan kaivoon, kun sillä rahalla maksaisi lahjasoluhoitoa jo kuitenkin pitkän matkaa. :bored:
 
Hento Haave sanoi:
Meillä ei nyt mee ihan putkeen nää hommat. Tälle päivälle oli varattu miehelle siemennesteanalyysiä varten aika labraan. Ja sen 2-5 päivää pidättäytymistä ennen sitä. Varauduttiin hyvissä ajoin, lemmiskelemällä jo 3 päivää sitten, jotta sitten kestetään tämä "pitkä selibaatti" :D Ja mun ovulaatio olis ollut kalenterin mukaan jo viime viikolla. Ihmettelin kyllä sitä ääneen, että nytkö ne vaihdevuodet iski, kun pitäis olla ovis eikä juurikaan haluta. No eipäs mitään. Eilen päivällä jo oli halut ihan tapissaan ja limaa tulvii ovista ja ikkunoista. En oo ovista nyt testaillut, mutta näillä merkeillä on aina tullu vahvat viivat. Pidättäytyminenkin tuntui kovin vaikealta, mies sitten ehdotti, että "voidaanhan me rakastella jos minä en laukea". Jep, kuulostaa TOOOSI hyvältä idealta. No sillä hetkellä kuulosti kyllä, koska oli hirveet halut. Sitte siinä touhutessa kävi kyllä ilmi, että ei niinku yhtään kiinnostais jättää laukeamatta. Ovulaatioseksi ON parasta. Ehdittiin siinä lemmiskelyn lomassa vielä nopeasti järkeillä, että "mietis jos JUST TÄÄ KERTA olisikin se, kun tulen raskaaksi, ja sit jätettäis tilaisuus käyttämättä yhden spermanäytteen takia!!" Ja mies ilmoitti että hän peruu sen ajan ja varaa uuden viikon päähän, ehditään sitte "panna varastoon" useampi päivä ennen näytteenantoa. Tai siis, ennen sitä kohtuutonta 3 päivän selibaattia :3some

Että näi. Oli muuten aika hyvää seksiä. Sillon se taitaa olla, kun tietää että nyt ei sais mut ihan salaa voidaan vähän kuitenkin varovasti kokeilla:laughing025 No eipä tässä kiirettä, taitaa nää lockdownit edelleen estää matkustamisen Latviaan. Ehkä sitten keväämmällä...
Click to expand...

Hauska yhteensattuma, että meillä kävi lähes sama viime viikolla. Miehen piti mennä eilen pakastustestiin, kun luovuttaa siittiöitä ja pidättäytyminen 3-5 päivää. Lauantaina mies kävi muhun ihan kuumana ja mä olinkin huomannut limoja, mutta ajattelin ettei tässä kierrossa varmaan ole ovulaatiota ( koska oli jo kp 32 keskenmenon jälkeen). No, eipä siinä malttanut sitten kesken jättää. Sunnuntaina tein ovulaatiotestin ja selkeä plussa siinä oli ja ovulaatiokivutkin tuli. Mä en yhtään yrittänyt miestä saada hommiin sunnuntaina, mutta hän oli taas niin himoissaan, että lippuun asti meni. Ei se haitannut, koska mustakin ovulaatioseksi on ihan parasta. Mies siirsi aikansa perjantaille.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top