Pulinaketju

Sorry että oon fluudannu tänään ihan hirveesti tekstiä tänne. Oon petin pohjalla flunssaisena, kuumetta vain hitusen yli 37, mut vetämätön olo. Mut ei niin vetämätön että kykenis nukkumaan päivällä. Mulla on ollut vähän liikaa aikaa :happy119 Ja sattuneesta syystä nyt nää parisuhdeasiat mietityttäneet...
 
No johan nyt.. Mua alkaa arveluttamaan edes kirjoittaa täällä kun meno on näin hurjaa...

Tsemppiä kaikille kovasti tilanteisiinsa, mä taidan ottaa tuumaustauon. Jotenkin kaipaisin sellaista kepeää kirjoittelua, draama piisaisi jo.

Lueskelen taustalla kun kiinnostaa miten 1.5 vuotta "tunnetuilla" tyypeillä menee. Mutta en taida enää kirjoitella. Pus och kram tai miten sen ny menikään. Ihanaa joulua jokaiselle! :Heartbigred
 
Suski75 sanoi:
HentoHaave, mene kaverille yöksi jo ennen kuin ehdit syvimpiin ajatuksiin asti. Olen minäkin asunut viikon kaverini luona koska hän ei eron jälkeen pystynyt olemaan öitä kotonaan yksin, ja tosiaan hän heräsi keskellä yötä huutoitkuun monta kertaa ensimmäisten öiden aikana.
Click to expand...

Kiitti Suski75. Olisin mennytkin, kun tarjottiin mahdollisuus. Mut en viitsi nyt flunssaa lähteä tartuttamaan :( Taidan varmuudeksi ottaa yhden rauhoittavan yötä vasten. Se yleensä nukuttaa aamuun asti, kun käytän niitä tosi harvoin.
 
On täällä kyllä melkoisia naisia, vahvoja sellaisia. Meillähän on niitä rajoja haettu aikanaan, mutta vaikka sanat sinkoilivat, niin teot puhuivat. Kesken mykkäkoulun oli auto laitettu lämpiämään, oli käyty kaupassa, haettu polttopuita valmiiksi ja sellaista pientä, mutta niin tärkeää välittämisen näyttämistä silloinkin, kun sitä vähiten ansaitsee.
 
Peppipupu sanoi:
No johan nyt.. Mua alkaa arveluttamaan edes kirjoittaa täällä kun meno on näin hurjaa...

Tsemppiä kaikille kovasti tilanteisiinsa, mä taidan ottaa tuumaustauon. Jotenkin kaipaisin sellaista kepeää kirjoittelua, draama piisaisi jo.

Lueskelen taustalla kun kiinnostaa miten 1.5 vuotta "tunnetuilla" tyypeillä menee. Mutta en taida enää kirjoitella. Pus och kram tai miten sen ny menikään. Ihanaa joulua jokaiselle! :Heartbigred
Click to expand...
Olispa elämä aina kepeää ja helppoa. Valitettavasti se ei vaan aina oo. Eikä noi lapsettomuusasiatkaan kyllä mun mielestä ole millään asteikolla kepeitä. Ennemminkin kipeitä. Elämä on.
 
Peppipupu sanoi:
No johan nyt.. Mua alkaa arveluttamaan edes kirjoittaa täällä kun meno on näin hurjaa...

Tsemppiä kaikille kovasti tilanteisiinsa, mä taidan ottaa tuumaustauon. Jotenkin kaipaisin sellaista kepeää kirjoittelua, draama piisaisi jo.

Lueskelen taustalla kun kiinnostaa miten 1.5 vuotta "tunnetuilla" tyypeillä menee. Mutta en taida enää kirjoitella. Pus och kram tai miten sen ny menikään. Ihanaa joulua jokaiselle! :Heartbigred
Click to expand...
Kyllä se taas tästä kevenee. :Heartred
 
@Hento Haave kirjotat ihan niin paljon ku haluat (mun mielstä). Etenkään jos ei oo ketään tai mitään nii on hyvä purkaa jonnekin. Siis jos se tuntuu hyvälle. Joskus taas auttaa kun alkaa höpöttämään ihan jotain muuta. Saa vähän etäisyyttä.

@Peppipupu se on kait tämä marraskuu. Eikä nää musta oo niin synkkiäkään asioita. Tai on, mutta hullumpaa se vääntö tuolla toisaalla oli. Nää on aitoja ja realistisia..Kaikkea matkanvarrella tapahtuu, ihan ”kiva” lukea muutakin kun ”pusuhalisydän”-hehkutusta. Sit taas väliin sitä kepostakin. Älähän ainakaan kauaksi karkaa :Heartred
 
Jos nyt jotain kepeää niin mies meni ja yllätti. Kysyin mieheltä mitä se on mieltä, että kun mua masens tämä mahdollinen tuomio. Että onko se ihan sinut. Totesi että kaikkihan tässä vanhetaan, luonnollista. Kysyi sitten onko se lapsiasia mulle jotenkin hirveen tärkeä edelleen. Sanoin että itsehän se aina kolmosen jälkeen aika tiukasto sanonu että nyt mukuloita on riittämiin, enemmän ku tarpeeksi. Että ei enempää ainakaan tekemällä. Kysyin sitten että eikö tää sit välttis ollukaan tässä niin ehdottomasti. Että mikä lapsimäärä se sitten olis se ns ”liikaa”. No viis kuulemma. Kysyi että no haluankos minä sitten vielä jotain. Sain mä kakistettua että kyllä mulla valitettavasti se kuume on salaa ollu ihan hirvee. Että ei tietenkään viittä jos neljättäkään. Ku vanhoja ollaan. Mut kuume mulla on. En voi mitään.
Saapa nähdä. Tuli jotenki hyvä mieli. Keskustelu jäi lasten takia kesken. To be continued..
 
Kevennystä :

Väkersin tuossa koko illan anopille kuvakalenteria ensi vuodelle ja ihmettelin, kun aina on kuvissa heikko resoluutio. Olen tehnyt vastaavan kalenterin hiljakkoin oman suvun kuvista eikä ollut mitään ongelmaa. Olin jo laittanut alennuskoodin ja tilaus oli yhtä klikkausta vaille valmis, niin huomasin, että olin tilaamassa A3- kokoista kalenteria enkä A4, niin kuin oli tarkoitus.

Jännetupentulehduksen uhalla tein sitten vielä uuden. Enhän minä ikinä edes valvo näin myöhään! Tämän piti olla käsille lempeämpi vaihtoehto kuin villasukkien neulominen. Ei ollut.

Mutta nyt on anopin lahja tulossa <3
 
Sharmander sanoi:
@Hento Haave kirjotat ihan niin paljon ku haluat (mun mielstä). Etenkään jos ei oo ketään tai mitään nii on hyvä purkaa jonnekin. Siis jos se tuntuu hyvälle. Joskus taas auttaa kun alkaa höpöttämään ihan jotain muuta. Saa vähän etäisyyttä.
Click to expand...

Niin, eipä mulla oikein ole ketään sellaista, jolle tästä voisin puhua. Yksi läheinen ystävä on, joka on kovin innokas auttamaan. Valitettavasti hänellä on myös itsellään ollut narsistinen suhde aiemmassa elämässään, ja mulle on nyt tullut tunne, että hän ei pysty antamaan mun tehdä omia ratkaisujani itse, vaan ahdistuu minun puolesta kun en ole jo samantien katkaissut välejä ja lakannut vastaamasta viesteihin. Ja tänään koin että hän loukkaantui mulle, tai turhaantui. Kun selitti että ainoa tapa on jättää viestit täysin reagoimatta. Sanoin että olen sitä kohti menossa, mutta en voi tehdä vuorokaudessa sitä mihin toisilla menee monta kuukautta. Ja pyysin että saisin ilman painostusta hoitaa asiani itse, omaan tahtiini. Hän poistui whatsappista kesken mun lauseen, eikä ole lukenut viimeisiä viestejä. Joskus se auttaminenkin voi olla liian kipeetä, jos omat traumat on vielä käsittelemättä... kai. Muille ystäville en oo tästä uskaltanut edes puhua. Tää oli mulle tosi tärkeää, että täältä löytyikin vertaistukea ja kannustusta. Kiitos teille ❤️
 
Eclipse sanoi:
Onko täällä ketään muuta keliakiaa/vilja-allergiaa omistavaa joka vielä osaisi leipoakin? :shy: Mä haluaisin saada jouluna joulutorttuja, mutta kun ainut kaupassa myytävä gluteeniton pasteijataikina on mun mielestä huonoa. Se hajoaa ja on oudon rasvan makuista. Eli olisko kellään hyvää reseptiä?
Onneksi pakkasesta saatava piparitaikina on hyvää, sitä ei tarvitse tehdä itse. Ainahan voisi leipoa jotain helposti onnistuvia gluteenittomia mutta tekisi mieli vähän perinteisempiä jouluherkkuja.
Click to expand...
Meillä ollaan luontaisesti gluteenittomia se tuo lisä haasteen leipomiseen mut kyllä jotain onnistuu tuhertaan
 
Meillä on lapsille sellanen tähden mallinen kangas kalenteri jossa on pussukoita ja saavat sieltä jonkin pienen ylläri kun eivät voi nuita suklaa ym kalentereita syödä ja sit pankista hajin myös sellaset perinteiset kalenterit... Tänään pistin joulu verhot ym joulu juttuja sisälle paikoilleen tuli kyllä jotenkin niin rauhaisa fiilis:Heartred kyllä välillä joutuu ja on joutunut kokea asioita mitä ei haluais mutta jotenkin naiset niistä selviää vielä paremmin kun miehet toki on poikkeuksiakin mutta hyvä met ja stempataan toisiamme:hello2
 
Siis ette usko mitä tapahtui. Oon koko eilisen päivän pitäny tosi matalaa profiilia miehen suuntaan. Vastannut yhteen viestiin parilla sanalla, muuten en oo ees reagoinut niihin. Sehän oli ”luvannut” silloin toissayönä kun sain sen paniikkikohtauksen, että tulee ”ehkä aamulla” tänne. Ja aamulla en enää halunnu sitä tänne, joten en edes kyselly. Olin varma ettei se tule kun en pyydä enkä kysele. Kuuluu hänen tapoihin, esittää että ei haluais tulla mut kun mä kerjään niin sit tulee. No, ei siltä tullu edes viestejä kuin pari koko päivänä. Ei ollu MITÄÄN asiaa mulle. Klo 24 soitti mulle. En vastannu. 24.03 soitti uudestaan. Edelleenkään en vastannut. Sitte tuli tekstari: oon tääl, avaatko oven. Siis... ei edes viestiä voinu laittaa, tai kysyä haluunko mä häntä tänne! Ajoi 120km keskellä yötä ja oletti että se on ok?

Tää on tosi uusi piirre. Ei oo koskaan tehny tällasta, siks en osannu ollenkaan odottaa. Oisko ollu vähän mustasukkainen tms. kun mä en ollut tapani mukaan pyytämässä häntä palaamaan, enkä edes vastannu viesteihin... ehkä tuli tarkistamaan yllättäin, ettei tääl oo ketään muuta?!

Nyt se kuorsaa tos vieres. En voinu oikein muuta ku päästää sisään. Sanoin kyl että et voi tulla keskellä yötä ilmoittamatta tänne. Ja että oon flunssassa, en halunnu ketään tänne. Ja sanoin et olisin ollu jo sikeessä unessa 5min myöhemmin. Puhelin änettömällä. Hän olis kuulemma istunut autossa odottamassa aamua. Niinpä kai... nyt taitaa olla mies oikeesti hädissään.
 
@Hento Haave ne osaa yllättää. Yleensä hämääntyvät kun ei olekaan itkemässä perään.

Teen pois noi loput testit. Mitäpä noita säästää. Nyt tuli ihan ”oikeaoppinen” plus (testiviivat tuli ennen kontrollia) mut digi on nega. Heh
 
Hento Haave sanoi:
Siis ette usko mitä tapahtui. Oon koko eilisen päivän pitäny tosi matalaa profiilia miehen suuntaan. Vastannut yhteen viestiin parilla sanalla, muuten en oo ees reagoinut niihin. Sehän oli ”luvannut” silloin toissayönä kun sain sen paniikkikohtauksen, että tulee ”ehkä aamulla” tänne. Ja aamulla en enää halunnu sitä tänne, joten en edes kyselly. Olin varma ettei se tule kun en pyydä enkä kysele. Kuuluu hänen tapoihin, esittää että ei haluais tulla mut kun mä kerjään niin sit tulee. No, ei siltä tullu edes viestejä kuin pari koko päivänä. Ei ollu MITÄÄN asiaa mulle. Klo 24 soitti mulle. En vastannu. 24.03 soitti uudestaan. Edelleenkään en vastannut. Sitte tuli tekstari: oon tääl, avaatko oven. Siis... ei edes viestiä voinu laittaa, tai kysyä haluunko mä häntä tänne! Ajoi 120km keskellä yötä ja oletti että se on ok?

Tää on tosi uusi piirre. Ei oo koskaan tehny tällasta, siks en osannu ollenkaan odottaa. Oisko ollu vähän mustasukkainen tms. kun mä en ollut tapani mukaan pyytämässä häntä palaamaan, enkä edes vastannu viesteihin... ehkä tuli tarkistamaan yllättäin, ettei tääl oo ketään muuta?!

Nyt se kuorsaa tos vieres. En voinu oikein muuta ku päästää sisään. Sanoin kyl että et voi tulla keskellä yötä ilmoittamatta tänne. Ja että oon flunssassa, en halunnu ketään tänne. Ja sanoin et olisin ollu jo sikeessä unessa 5min myöhemmin. Puhelin änettömällä. Hän olis kuulemma istunut autossa odottamassa aamua. Niinpä kai... nyt taitaa olla mies oikeesti hädissään.
Click to expand...
Voihan pöhkö! Toivottavasti osaat aamulla lähettää miehen kotiin ilman suurempia välikohtauksia.

Minä en ole kokenut siinä mielessä hankalia eroja, että erolla uhkailua ja yhteen palaamista ei ole ollut. Siksi minun on vaikea ymmärtää, miksi jotkut tahtovat pitkittää eroa, kun se haava pysyy siten avoimena pitkään. En siis osaa olla tukena häilyvässä tilanteessa.
 
Ja kalenterisession jäljiltä koko kroppa on kuin jyrän alle jäänyt. En etukäteen ajatellut sen olevan fyysisesti raskasta.
 
Yölento sanoi:
Voihan pöhkö! Toivottavasti osaat aamulla lähettää miehen kotiin ilman suurempia välikohtauksia.

Minä en ole kokenut siinä mielessä hankalia eroja, että erolla uhkailua ja yhteen palaamista ei ole ollut. Siksi minun on vaikea ymmärtää, miksi jotkut tahtovat pitkittää eroa, kun se haava pysyy siten avoimena pitkään. En siis osaa olla tukena häilyvässä tilanteessa.
Click to expand...
Mulla ei ollut/ole aikomusta pitkittää eroa. Js luulen et toi mies ei ollut edes eroamassa, suutuspäissään vaan pakkasi ja lähti, sit tuli katumapäälle. Tähän asti se on vaan toiminut näissä tilanteissa hyvin ennustettavasti (ei siis koskaan niin kuin ns. normaalit ihmiset, mutta mulle sen toimintamallit on jo tuttuja) mutta nyt yllätti. Toisaalta, en toiminut itse siten kuin yleensä. Jos yhtälössä joku muuttuu....
 
Ei muutu, jos ei ole tarvetta muuttua. Nyt kovasti kuulostaa siltä, että mies tekee mitä lystää, sinun voinnistasi viis veisaten. Tulee ja menee eikä sinulla ole mitään merkitystä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top