Positiivisuusketju...

Äkkiäkös meidän pikku kullannuput parit kortit vääntää ja käy poimimassa valkovuokkoja, koska kyllähän isit auttaa! :laughing021

Nojoo, meillä mies on vähän vastaan äitien-, lasten-, naisten-, eläinten-, ystävän- ja muita vastaavia päiviä, joten olen vähintään hämmästynyt, jos en joudu itse leipomaan kakkuani. Kenties myös syön sen sitten itse :grin

Miehen puolustukseksi on sanottava, että hän osaa kyllä sitten muuten vaan miettiä mukavia yllätyksiä silloin tällöin :)
 
Tää on melkoisen outoo sijoittaa positiivisuusketjuun, MUTTA lapsen kannalta aatellen..
Mun mies alkoi toissa yönä kouristeleen ja muutti sen jälkeen puoleks vuorokautta vessaan. Todennäköinen norovirus.. :( Mä sit hoidin tyttöö ja toivoin hirveesti, että se ei tarttuis meihin, koska se ois varmastikin sairaalanmäelle mentävä pikkutyypin kuivuessa. Me EI saatu sitä! Nyt on jo niin monta tuntia kulunut miehen oireiden alkamisesta, että voin olla jo varma asiasta. Kyl saatetaan olla taudinkantajia, jotta ei lähetty silti tartuttaan muita ihmisiä, mut oon oikeesti ihan hoona, että niinkin tarttuva tauti sivuutti meidät jälleen kerran. Samoin kun miehen pari pahaa flunssaa yms. Aiemmin mä oon saanut kaikki. :O

No toinen kyseenalaisen positiivinen asia: mulla on tänään aamusta johkin ip kuuteen asti ollu karsee migreeni, vaihtoehdot on olla vaakatasossa tai pää vessanpöntössä. ONNEKS mies sitten toipui itse, aamulla on ollu vähän heikko, mut jaksoi silti katsoa tytön perään. Ja tytsy otti parit kunnon päikkäritkin ihan normiaikaan ja nyt alkaa olla taas väsähtänyt, joten senkin puolesta oon voinu itekin lepäillä.
Nyt jo aika hyvä olo. Josko sitä pystyisi jotain syömäänkin tänään.
 
Muokattu viimeksi:
Niin ne ilon aiheet muuttuu, vaikka onhan sitä aikaisemminkin ollut iloinen, jos tarttuvat taudit ovat jääneet väliin, mutta silti nyt enemmän.

Mä olen muuten miettinyt sitä, että hassua, miten luontevasti sitä nykyisin puhuu kakasta melkein kenen tahansa kanssa... Mietin välillä sitäkin, että me täällä puhutaan niin paljon kakasta, että sille melkein pitäisi tehdä oma ketju... :grin:oops:
 
Ja sensuuri ei toimi enää mitenkään mm ruokapöydässä.. Vähän liiankin luonnollista välillä julistaa vaippaosaston jutut vaikka puolitutuille. o_O hups.
 
Hei, iloista vappua ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille :flower

Ens vuonna saa varmaan puhaltaa kämpän täyteen palloja (jes....). Onneksi poitsu ei vielä ymmärrä palloja kinuta.
 
Samoin, hauskaa vappua! :wav

Tänään tuli vähän haikea fiilis, kun bussissa puoliltapäivin katseli opiskelijoiden vapunviettoa. Mä panostin tänä vuonna jopa niin paljon juhlintaan, että pyysin miestä eilen tuomaan alkosta kuoharin. Ai niin, ja tein mä simaa! :grin Poika varmasti tykkäis jo ilmapalloista, muttei osaa vielä niitä odottaa, joten varmaan ensi vappuna sitten :)

Mä olisin halunnut vappuaattona Ikeaan (vähän niinku ulkomaanmatka), mutta me mennään vissiin anopilla käymään :p
 
Aamulla olisin kirjoittanut vielä ihan toiseen ketjuun.. Koska vaikka tyttö söi eilen ihan älyttömästi, se heräili koko yön tunnin, parin välein ja alkoi jo kuudelta huutaa ja kitistä, eikä mikään auttanut! :( sit aamupuuro (päätynäsoseella) oli niin taistelua, että mun piti välillä lähtee ite jäähylle, etten ois kiehahtanu.. Vatsaan meni annoksesta 1/5, lautaselle jäi 1/2 ja loppu oli suun ympärillä, otsassa, korvassa,nyrkeissä, housuissa, ruokalapussa, paidassa, syöttötuolin joka ikisessä sopukassa ja puolentoista metrin säteellä ympäri keittiöö, mut mukaanlukien. Ja aikaa kului 45 min.. En päässyt siivoon ennen päikkäreitä, kuten oli tarkoitus, tuli vaan lisää sotkua. :(

MUTTA SITTEN yhdeksän aikaan tytsy nukahti päikkäreille ja kun olin itekin vähän poikki, niin aattelin nukkua hetken. Nukuinkin jotain reilun tunnin yhteensä. Teki eetvarttia. :)

Yhdentoista aikaan nousin ja aloin sit yrittään saada pientä järjestystä aikaan tälle katastrofialueelle. Ihan suht pitkälle sainkin, vaik jäi kyllä näkymään, että täällä asuu lapsi ja äiti, jolla on vain kaksi kättä.. Imuroinnin tein loppuun vieraitten jo tultua.. Ihan sama.
Tyttö heräs virkeenä 12.15 ja 12.25 mun kaveri vauvansa kanssa tuli käymään. Erotuksena edellisistä kerroista se poju oli hereillä ja jopa sosiaalinen ja makoilivat lattialla tyttäreni kans toisiaan tuijottaen, jutellen ja viihtyen ennennäkemättömän hyvin.
Ruoka-aika tuli kummallekin yhtaikaa ja siinäkin motivoivat toisiaan, melkein kilpasyömistä oli. Eli ihan eri meininki verrattuna aamupuuroon, jolloin piti vaihtaa kaikki vaatteet ja käydä pesulla.

Noilla naperoilla on reilu 2 kk ikäeroo ja nyt alkaa tasoittuun suurimmat erot, eli niistä oli ihan oikeesti seuraa toisilleen. Eikä tarvinnu vielä erotella tappelua. :D Jopa me äidit pystyttiin ite juomaan kahvit siinä sivussa, kun mukelot "keskusteli". Ja syötiin pullaakin. Elämä risaseks. ;) Ku se diettihän alkaa vasta 6 pv päästä..! Ü

Sit väsymyskin iski ihan yhtaikaa, jolloin vieraat lähti ja mä pistin tytön nukkuun. Nyt se tua koisaa ja mulla on tunti omaa aikaa ennenku alkaa seuraava hälinä. Oh yeah!

Toinen kiva, kerroinko? Ylihuomenna lähdetään mun vanhemmille tuonne 350 km päähän. Ja kun autossa istuminen on tytölle ihan myrkkyä, varsinkin iltaisin ja aurinkoisella säällä, niin joustettiin (mies jousti) sen verran, et me lähetään kahdestaan junalla. Jännittää, mut uskon sen olevan paljon parempi ja helpompi tytön kannalta. Eikä tarvi ottaa muuta kuin turvakaukalo ja hoitolaukullinen tavaraa mukaan, kun porukoilla on KAIKKI.
Maanantaiks ostin lipun takas. Saadaan siis olla extra 1,5 pv, kun ei tarvii miehen työjuttuja miettiä.

*fantastic mood*!
 
Hauskaa vappua! Minä puhaltelin ekat ilmapallot ehkä 15 vuoteen, onhan niitä nyt oltava. :) Testattiin neidin kanssa ekaa kertaa kantoreppua ja tehtiin retki metsään, syliinhän pieni nukahti. ♥ Munkkeja paistelin ja simaa on tehty, mitäs sitä vappuna muuta tarvisikaan. :)
 
Pääsenpä jälleen nostaan tätä ketjua.

Elikkä nyt ollaan tytsyn kans sukuloimassa täällä muutaman sadan kilsan päässä kotoa.
Autolla ois oikeesti ollu ihan kamalaa, mut junalla meni tosi kivuttomasti. Jee!
Suunnittelin matkan täydellisesti, sori ku omakehu haisee. Mut valitsin aamulla kuuden jälkeen lähtevän junan: tyttö monesti herää silloin, mut tänään heräs viideltä syömään ja jatkoi uniaan. Kuudelta herätin, vaihdoin vaipan ja vaatteet ja pistin istuimeen, jonka jälkeen se nukahti uudestaan. Mies vei asemalle, joten tyttö sai koko matkan olla kaukalossaan ja jatkoi junassakin unia vielä yli tunnin. Oli kellonajasta(kin) johtuen melkoisen autiota, istuin sit koirapaikalla, eli kopalle oli tilaa hyvin. Heräämisen jlk tyttö oli tyytyväisenä kaukalossaan vielä puoli tuntia. Olin ripustanut siihen kahvaan kaikkia niitä roikkuvia juttuja, joita tulvi joka paikasta raskausaikana. Viihdyttivät oikein hyvin.
Koitin syöttää ajoittain vähän päärynäsosetta (vähiten sottaava, helppo kuljettaa), mut tosi huonosti maistui. Oli niin paljon kaikkee nähtävää ja ihmeteltävää.

Eka kunnon hermostuminen tuli parikyt minuuttia ennen junan vaihtoo, sitten laitoin tytön omalle penkille ja pehmokirjan käteen. Meni helposti sillä. :) Seuraavaan junaan varasin paikan leikkivaunusta. Ensinnäkin vanhemmilla on suurempi kynnys ärsyyntyä potentiaalisesti kohonneesta melutasosta, kuin perusmatkustajilla. Toisekseen tyttö seurasi mielenkiinnolla ja naureskeli muille lapsille. Taaskin annoin tytön istua osan ajasta omalla istuimella kirja sylissä ja se höpisi omiaan ja hurmasi kanssamatkustajia. Ja päristeli naama punasena ilmoja vaippaan. :p
Mustakin tuli nyt viimeistään pesunkestävä äiti, kun siinä pikkuisessa vessakopperossa vaihdoin vaipan tytölle ja kävin ite asioilla tyttö jotenkin kainalossa. Ja harjoittelin julki-imetystä paikallani. Hahhah I'm done. ;)

Väsy iski 15 min ennen määränpäätä, joten puin ulkovaatteet ja laitoin tytön koppaan ja menin ovelle heilutteleen sitä. Nukahti siihen ja nukkui koko puol tuntia perille saakka autossa.

Tosi sosiaalinen on ollut, vierastamispuuskista on selvitty kun äiti tulee vähän pelleilemään. Kunnon yli 3 tunnin päikkäritkin tyttö on ottanut ja yöunille meni jo puol kasin jälkeen, eli jopa tuntia aiemmin kuin kotona.

Mä oon ihan kade kun "mummulassa" on paljon enemmän tavaraa taaperolle kuin ees meillä kotona. Leikkinojatuolia myöten. Äitini on vähän innostunut. X)

Nyt tyttö nukkuu lattialla retkisängyn patjan päällä, siinä sängyssä se ei suostunut vielä oleen.
Huomenna lisää sukulaisia ja ystäviä. Ihan huippu reissu henkisesti!! <3
Ja toivon, että muutaman päivän ero saisi aikaan ikävän ja uutta kipinää parisuhteeseenkin? Ei oo ennen kokeiltu sitä.. :)
 
No kun valitusketjussa avauduin bonusanopista, niin täällä täytyy todeta, että appiukko yllätti todella positiivisesti. Hän on jäänyt minulle etäisemmäksi, koska näemme niin harvoin. Nyt kun olimme monta päivää heidän luonaan, niin hän todella vietti aikaa meidän ja erityisesti vauvan kanssa, ja meillä oli oikeastaan varsin mukavaa. Ukki oli niin onnellinen meidän vierailusta, että jo sen takia kannatti lähteä. Hän esitteli vauvan jokaiselle vastaan tulevalle naapurille ja tutulle, ja oli selvästi todella ylpeä. :)Ja paikan päällä mulla meni rahaa jopa 45 euroa, vaikka söimme joka päivä ravintolassa, appi maksoi aina. Sitä ei sitten kannata kysyä, kuinka paljon rahaa meni lentokentällä... :oops:
 
Tämä päivä oli jo menossa kovaa vauhtia valitusketjun puolelle (huonot yöunet, aamu alkoi siivoamisella ennen aamukahvia, kun mies oli unohtanut putsata koirien kuratassut jne. jne.), mutta sitten kurssi kääntyikin parempaan suuntaan:

- Sain little black dress -haasteen ekan päivän tehtyä heti aamusta
- Sain nauttia taas ihanasta aamukahvihetkestä (johon kuuluu paljon tämän foorumin selailua :)) ihan rauhassa, kun poika meni päikkäreille
- Osallistuin taannoin yhteen kilpailuun, ja sain nyt tietää, että olin voittanut siinä tosi kivan palkinnon - hiveli mukavasti itsetuntoa, kun yleensä en voita yhtään mitään :)
 
^ Ja lisätään vielä, että vaikka yö oli rikkinäinen, olen superiloinen, kun poika rauhoittui ekan herätyksen (joka johtui miehen yskästä, raukka kärsii ihan huolella allergiastaan) jälkeen ilman tissiä. Tovi meni rauhotellessa, mutta oli palkitsevaa :)
 
Ai että, sain eilen uuden tukan ja vitsi tää on HIENO!! :happy093Menihän tossa vuosi melkeen ku oon viimeksi leikannu, oli vissiin aikaki :"D
Tää ehkä kuulus ihan johonki muuhun ketjuun, mutta jessus tuo poika vierastaa. Ei muka omaa äitiään taas eilen tunnistanu ku tukka oli erillälailla.. Kiva istua paikallaan kaks tuntia, ja kuunnella kun pikkumies huutaa. Onneksi oltiin kuitenkin kaverillani, joka on tuttu pojalle...
 
Superhieno päivä! Aamupuurot syötiin reippaasti ja hienosti lautanen tyhjäksi, ilman hirmuista huutokonserttia mitä toisinaan ilmenee. Käytiin jo aamusta kuuntelemassa linnunlaulua ulkona. Aurinko paistaa, kohta uudestaan ulos. Ai että! :)
 
Jotta ei menisi päivä ihan valittamiseksi, jotain positiivistakin... Täällä on tänään harmaa ja sateinen päivä, mutta käytiin aamupäivästä ulkoilemassa ja ihanaa oli kuunnella sateen ropinaa ja lintujen sirkutusta. Ihanaa oli myöskin haistella raikasta ilmaa ja se sadekin tuntui naamalla oikein mukavalta. :) Joko meni ällöpositiivisuuden puolelle.. :grin
 
Taas näitä unia.. Nyt oli vuorossa Littlered. :D
- vahingossa möläytti jossain kommentissa, että pojan nimi on Martyn.
- seuraavassa viestissä kiehui, että vanhempansa käyvät kaks kertaa päivässä lukemassa täältä kaikki kommentit ja sit soittelee ja kritisoi mitä niitten tytär kirjoittelee kaiken kansan silmille.

Nyt mun on pitäny selata täällä, että olihan ne vaan unta? :O

Meidän tyttö leikki piilosta tänään. <3 Oli keittiön lattialla ja sit kääntyi piiloon kaapin taa ja kurkisti sieltä meitä ja alkoi nauraa. Sit veti pään takas piiloon ja uudestaan muutaman kerran. <3 Ja tohkeissaan yritti ite käyttää lusikkaa ja nokkamukia. Söpöliini! <3
 
Apua Martyn, ei kai nyt sentaan?! :grin
Paitsi jos meille olisi tullut tytto, niin sille olisi tullut nimeksi Chloé. Tai vaihtoehtoisesti Chloe, Cloe tai Cloé. Mies ehti jopa suostua nimeen, ainoastaan kirjoitusasusta olimme hieman eri mielta... Sitten saimme tietoomme, etta tulossa onkin poika, joten unohdettiin koko juttu. Tai poikaahan me alunperin toivoimmekin. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top