Positiivisuusketju...

Oon monesti miettinyt että onneksi meillä oli LA lokakuussa kun täällä on niin mukavaa ja vieläkin aktiivista porukkaa :)
 
Ihan kohta on pääsiäinen, ja meikäläinen herkuttelee oikein olan takaa (palataan siihen kesäkunto-ketjuun sitten myöhemmin...:oops:). Vähän jännitin miten saan juhlaa laitettua, mutta niin vaan on pasha valumassa ja babat ja lusikkaleivät valmiina. Ja paljon suklaata ja hedelmärae-karkkeja. Tänä vuonna on pakko jäädä yökirkosta pois, koska neiti ei antaisi nukkua univelkaa takaisin. Tämä harmittaa vähän, mutta minkäs teet. Tiedän, että kaikki eivät välttämättä pääsiäistä juhli, mutta meille tämä on vuoden tärkein juhla, ja on ihanaa, kun nyt on vauvakin mukana. Luultavasti mulle käy kuten omalle äidille, ja sekoan joka vuosi entistä pahemmin, ja lopulta aloitan leipomisen heti joulun jälkeen...:rolleyes: Iloista pääsiäistä!:happy093
 
Me selvittiin suht kunnialla pääsiäinen kun mies teki 4*12h työvuorot (9-21 töissä), ja viime yönäkin poika nukkui 19-6:30 ja söi VAIN KERRAN kello 3 :) Ja tuolla työrupeamalla mies tienasi 16 päivää vapaata niin hän voi viettää pidempään meidän kanssa kesällä suomessa :Heartred On se elämä ihan eri näköistä kun äitikin tajuaa mennä nukkumaan jo 21 ja saa nukkua 9h melkein putkeen!
 
Nyt olisi tietenkin puolivuotispaivan kunniaksi voinut tehda jotain erityista, mutta oli niin huono ilma, ettei pahemmin ulos viitssinyt menna. Paivan saldo: kaksi koneellista pyykkia ja puhdas koti. :)
 
Juu, sama meininki täällä vaikka ei meillä mitään merkkipäivää olekkaan. Sisällä koko päivän jumissa... Täällä oli jo pidemmän aikaan ihan oikea kesäsää, niin nyt harmittaa toi koko päivän (ennusteessa koko viikon) kestävä kaatosade :sad001
 
Tuossa viime viikolla, kun oli paremmat ilmat niin me kaytiin vaunulenkilla ja oli jotenkin inhottavan hiostavaakin, joten otin pojalta sukat pois. Meidan pojalla on toisinaan tapana rattaissa istuessaan nostaa molemmat jalat sen rattaiden turvakaaren yli eli se matkustaa sellaisessa haara-asennossa, pylly esilla ja jalat ilmassa (on toki kiinni turvaremmeissa).

Sitten viime viikolla tuli vastaan kaksi sellaista n. 5-vuotiasta pikkulikkaa, joista toinen alkoi kutittaa poikaa sen paljaasta jalkapohjasta. Toinen tytto katseli metrin paasta, uskaltautui sekin lahemmas ja alkoi kutittaa vauvan toista jalkapohjaa. Ne likat siina kihersivat jotain, mutta meidan poika vain mulkoili niita molempia vihaisesti. Lopuksi vilkaisi minuakin syyttavan oloisesti, etta miksi sa otit minulta ne sukat pois. :grin
 
...Ja onnea 6kk juhlijoille! :) Meillä vasta 5kk, viikko ja risat. Mua sukulaiset pelotteli niin paljon suvun syöksysynnytyksillä, että olin koko raskausajan ihan varma, että poika syntyisi hirveällä vauhdilla nipin napin rv37 jälkeen. Hirveä järjestely jo hyvissä ajoin sairaalakassista ja siitä, mihin koirat laitetaan ja kuka ne meiltä hakee jos tulee niin nopea lähtö, ettei ehditä viemään itse niitä hoitoon...

Toisin kävi, käynnistettiin rv 42+1 ja syntyi vasta puolitoista vuorokautta myöhemmin :laughing021Synnärille lähtiessä olin jo niin kypsä kaikkiin järjestelyihin, että hyvä kun muistin ottaa koko sairaalakassia mukaan.
 
Ma en oikeastaan edes osannut pelata syoksysynnytysta. Luin varmaan liian monta asiantuntija-artikkelia siita, miten harvinaisia ne ovat ensisynnyttajille. Ma pelkasin vesien menoa julkisella paikalla. :grin
 
^ heh, meillä mies on ihan paniikissa, kun mulla on synttärit siitä seuraavana tiistaina, ja kaksi lahjaa pitäisi keksiä ja kaksi kakkua hankkia... Mitähän kaikkea ihanaa saankaan...? :smiley-bounce015
 
Nyt jos jotakuta ärsyttää valtava hehkutus, jätä väliin seuraava!! ;)

Tuo meidän poika!! Se on aivan uskomaton! Iltaisin se nykyään kannetaan samojen rutiinien saattelemana sänkyyn. Peitellessä ja pusutellessa poika laittaa silmänsä kiinni, eikä inaustakaan kuulu, kun on jo unessa. Siitä poika sitten yleensä nukkuu ne 12h yöunet ja aamulla heräilen siihen, kun maailman suloisimmat silmät katselee pinnaängyn laidan yli ja kaksihampainen (!!) hymy vilkkuu iloisena. Kaikki ruokansa, eli kaksi kertaa puuron ja päiväruuan, muu vielä tissiä hän syö suurella ruokahalulla ja reippaasti. Päiväunille nukahtaminen on ollut hiukan vaikeaa, mutta tehtiin siihen sama unikoulu, kuin yöunille ja tänään poika nukahti itse sänkyynsä päikkäreille ja nukkuikin 4 tuntia (varmaan tiesi, että äitillä on elämää tärkeemmät sisustushankinnat just nettikaupoissa mietinnän alla). Sen jälkeen ruuan lämmittämisessä vähän kesti ja pyykitkin piti äkkiä laittaa, niin poika vain iloisesti hymyilee ja jolkottaa, vaikka varmaan oli jo nälkäkin. Suurimmat osan ajasta poika on aivan Naantalin aurinko ja rakastaa olla sylissä ja laulella äitinsä hölmöjä lauluja. :)

Mie oon niin suunnattomia ylpiä tuost miun pojastain!!! <3
 
Upeaa Saria! Muistelen, että unikoulusta puhuit ehkä täälläkin jossain kohtaa, mutta koska keskimäärin en muista yhtään mitään ja tämänkin saatan vain kuvitella, niin kertauksen vuoksi, millaista unikoulua pojalle piditte? :)
 
Juu unikoululla oli varmasti tosiaan osuutta asiaan. Ennen unikoulua poitsu kyllä nukkui ihan ok:sti, mutta nukuttaminen vaati parhaimmillaan tuntien kanniskelua ja hyssyttelyä..

Tassu-unikoulu osoittautui kaikista parhaimmaksi, eli vahdetaan yökkäri, syödään puuro, syödään tissiä ja lopuksi halitaan ja pidetään sylissä hämärässä. Aikataulu on aina sama, eli noin klo 22 poika kannetaan sänkyyn, silitellään ja peitellään, sanotaan hyvää yötä ja poistutaan. Ensimmäisenä iltana poika tietysti itkeskeli, joten me käytiin aina neljän minuutin välein silittelemässä selästä ja jos poika ei rauhoittunut otettiin syliin ja heti rauhan laskeutuessa laskettiin uudelleen sänkyyn.

Ekana iltana itkeskelyä kesti noin parisen tuntia, mutta uskon, ettei pojalla ollut turvaton olo, koska hän oli yksikseen vain noin 4 minuuttia.

Seuraavana iltana itkua kesti vajaan tunnin ja sitä seuraavana puoli tuntia.

Nyt poika selvästi on rutinoitunut, kun rytmi on ollut selkeä ja iltatoimet aina aivan identtiset muihin päiviin verrattuna ja rauhoittuu illalla sylitellessä ja nukahtaa lähes heti sänkyyn vietäessä :)
 
Meilla Espanjassa aitienpaiva on aina jokaisen toukokuun eka sunnuntai eli tana vuonna 4.5. Siis jo ensi viikolla!!! o_O
Pitaa muistuttaa miesta, etta muistaa ostaa minulle lahjan, mitaan kakkuja ma en halua. :)
 
Aattelin niin, että äitienpäivänä lapset muistaa sitten äiti-kultaa pikkukätösin tehdyin kortein. Eli en odota mitään lahjojakaan vielä :smiley-angelic002

(Ja hitot - kakkua ja lahjoja tänne myös!!!!) :angel12
 
korjataan, LAHJOJA monikossa :grin

(voipi olla etten saa mitään kun en tajunnut että espanjassa isänpäivä on maaliskuussa ja "pilasin" miehen ekan isänpäivän olemalla oikea v-pää :smiley-ashamed008)
 
No, minä teen varmaan itse äitienpäiväkakun, yleensä olen leiponut omalle äidille, niin samallahan sitä väsää toisenkin. :)
 
Takaisin
Top