Juu unikoululla oli varmasti tosiaan osuutta asiaan. Ennen unikoulua poitsu kyllä nukkui ihan ok:sti, mutta nukuttaminen vaati parhaimmillaan tuntien kanniskelua ja hyssyttelyä..
Tassu-unikoulu osoittautui kaikista parhaimmaksi, eli vahdetaan yökkäri, syödään puuro, syödään tissiä ja lopuksi halitaan ja pidetään sylissä hämärässä. Aikataulu on aina sama, eli noin klo 22 poika kannetaan sänkyyn, silitellään ja peitellään, sanotaan hyvää yötä ja poistutaan. Ensimmäisenä iltana poika tietysti itkeskeli, joten me käytiin aina neljän minuutin välein silittelemässä selästä ja jos poika ei rauhoittunut otettiin syliin ja heti rauhan laskeutuessa laskettiin uudelleen sänkyyn.
Ekana iltana itkeskelyä kesti noin parisen tuntia, mutta uskon, ettei pojalla ollut turvaton olo, koska hän oli yksikseen vain noin 4 minuuttia.
Seuraavana iltana itkua kesti vajaan tunnin ja sitä seuraavana puoli tuntia.
Nyt poika selvästi on rutinoitunut, kun rytmi on ollut selkeä ja iltatoimet aina aivan identtiset muihin päiviin verrattuna ja rauhoittuu illalla sylitellessä ja nukahtaa lähes heti sänkyyn vietäessä :)