Plussan huumaa

Tähti; Noin miekin ajattelen :) Miehellekin piti tuota tolkuttaa, kun hän sanoi monta kertaa et älä nyt vielä innostu :mad: Ehdinpähän olla ees vähän aikaa onnellinen jos jotain sattuu. On tätäniin kauan toivottu ja aina mietitty sit kun ja jos kun. Nyt se on loppu :grin
 
Niinpä,ja saattaa ne ajatuksetki jotain vaikuttaa siihen raskauteen. En kuitenkaan sano että se olis oma vika jos kesken tulis. Kaikella on tarkotus. Mutta nyt ollaan paksuna ja onnellisia siitä ku se ei tosiaankaan kaikille ole niin itsestäänselvyys.
 
Ihan totta. Mulla ollut tuulimuna ja kerkisin olla 3 viikkoo onnellinen, sit tuli suuri suru. Mut jälkeenpäin ajattelin että oli paljon parempi että olin kuitenkin nauttinut raskaudesta ne 3 viikkoa. Ylipäätään asian pelkääminen voi olla pahempi kuin sen tapahtuminen (ja usein sitä ei tapahdu).

Mutta aina ei oo niin helppoa olla murehtimatta, ei välttämättä oikein mahdollistakaan. Sitten pitää kai vaan jotenkin yrittää kärvistellä alkuraskaus läpi. Tsemppiä huolestuneille <3
 
Kultamarja: osasitko yhtään etukäteen epäillä tuulimunaa tai jälkikäteen yhdistitkö mitään tiettyä asiaa tuulimunaan?

Oiski niin helppoa olla onnellinen raskaudesta mutta jostain syystä pelkään eniten tällä hetkellä tuulimunan mahdollisuutta.
 
Mulla sama kuin Junibealla. Eli se tuulimuna pelottaa niin hemmetisti, että en tiä kuinka päin tässä pitäs olla. Tasan viikko ultraan, ja HUOH!!!! Mä en uskalla edes viimestä digiä tehdä, koska pelkään sen näyttävän 2-3 tai jopa 1-2.

Mut sit toisaalta, koitan olla vaan onnellinen, ja nauttia tästä. Mä en voi asialle mitään.

Oon ruvennut seuraamaan Youtubesta sitä One Born Every Minut. Siinä kuvataan englannissa synnytyssairaalassa, ja se on niin hauska, oon nyt toisessa tuotantokaudessa, Oikeesti kivaa kattella. Mutta on se joidenkin huudon määrä niin kovaa, että rupee ihan naurattaan :)

Sasupala
 
Joo kyllä tässä ollaan kauhunsekaisissa tunnelmissa et missä mennään... Mulla ar-ultra ensi tiistaina, mutta vielä siihenkin aika monta yötä on... Sit onneksi selviää jo jotain joka tapauksessa.

Tää on kyl jännä miten tosiaan nopeasti tästä foorumista on tullut tosi tärkeä itselle. Tuki ja apu, täällä kun löytyy hyvin samassa tilassa olevia. :D
 
Junibea, tuulimunassa mulla tuli 5+0 pari kirkasta veritippaa. Pari päivää olinkin kyllä alamaissa ja melko varma, että meni kesken. Mutta sitten piristyin kuitenkin vielä kun ei tullut enempää vuotoa. Joskus 7 viikolla taisi alkaa tuhrutella uudestaan, ja sitten pääsinkin 7+0 ultraan, missä todettiin se vahvoin epäilyin. Jälkeenpäin ajatellen tein plussan tosi myöhään: kuukautiset oli jo myöhässä kun sain vasta haamun ja digiin 1-2. Tiesin kumminkin, milloin ovis oli ollut eli yli 2 viikkoa sitten. Oireita oli myös vähemmän, minkä tajusin sitten kun pahoinvointi hyökyi päälle onnistuneessa raskaudessa.
Mutta muistanko oikein, että Junibea plussasit jo aikaisin tässä raskaudessa? Sen puoleen luulisin, ettei ainakaan tuulimuna olisi kyseessä sulla. Tsemppiä odotteluun <3

Sasupalalle myös tsempit <3 Mulla oli synnytyksessä aika suuri yllätys, kun lääkäri sanoi, että ei saa huutaa kun ponnistaa. Siis piti pidättää hengitystä :D

Marppanen tsemppiä odotteluun!

Raskaana ollaan nyt kaikki ainakin siihen asti, ellei toisin todisteta, eikös niin?
 
Kultamarja: kiitos vastauksesta.. se kyllä huojensi mun mieltä.. plussasin aikaisin.. sain haamun dpo9. Itsekin luin että tuulimunaan on usein liittinyt pientä vuotoa.. mulla ei onneks ole ollut.. kai sitä vaan oman historian vuoksi on niin huolissaan kaikesta.
 
Me syödään kanakastiketta ja riisiä. Kanakastike on hiukan erilainen. Siihen tulee kanasuikaleita ja smetanaa. Joskus tein tuollasen sovelluksen ku ei ollu kermaa ja helvetti siitä tuli hyvää. Sen jälkeen ei ollakkaan kanakastiketta tehty kermaan vaan smetanaan. Joskus laitetaan myös lusikallinen ruohosipuli tuorejuustoo. Nams!
 
Me syötiin tortilloja.

Tietääkö kukaan onko imettämisestä raskausaikana suurempi keskenmenon riski? Nlasta vaan puhui jtn ja kyseli kamalan tarkkaa kuinka usein imetän ja minkä ikäistä. Sen oon kuullut, että jos alkaa supistelee nii täytyy lopettaa.
 
Täällä syötiin jauhelihakastiketta ja spaghettia.

Oletteko miettineet jo, haluatteko tietää sukupuolen etukäteen? Me ei missään nimessä haluta! Ja kumpikin inhoaa muutenkin pinkkiä yms. että joka tapauksessa tulee keltasta, vihreetä, oranssia ym molemmille sopivaa :happy: Taustalla vaan se ajatus, että mitä siinä jännittää ja odottaa, jos kaiken tietää etukäteen :meh:
 
Ekassa raskaudessa ei haluttu, mutta saatiin vähän niinkuin vahingossa tietää että oli luultavimmin poika. Neuvolatäti ja lääkäri ei osanneet pitää suuta kiinni :/ Oon miettinyt, että tällä kertaa ehkä haluaisin tietää... mutta saa nähä. Väreistä oon samaa mieltä Enni sun kanssa :) Iloisia ja reippaita värejä lapsille.
 
Näin! Siis onko tommonen lipsauttelu yleistäkin?! Apua, pitää alkaa vissiin ensi käynnistä asti jankuttaa ettei haluta tietää ja käskee laittaa se kaikkiin papereihin :hilarious:
 
Meillä oli nakkikeitto tänään. Ainakin tuli samalla kasviksia syötyä..

diamante kysy jostain imetystukiäideiltä? onko sinun paikkakunnalla sellasia?
 
Jotenki haluais tietää sukupuolen jo etukäteen mutta jotenki taas ei... Olis se kuitenki ihana jännitys ja yllätys sitte synnytyksessä jos ei tietäiskään etukäteen. No sen näkee sitte millä mielellä on :happy:
 
Enni, en tiiä onko yleistä.. :) Eikä meille suoraan sitä sanottu. Neuvolassa vaan ultrattiin ylim. kertoja ja täti sanoi Ahaa_! Ja sitte ei mitään. Mistä arvasin. Sitten nla-lääkäri rupes spekuloimaan myös sitä miten arvelee sykkeistä. Just ennen synnytystä ultrattiin vielä ja täti sanoi että kaikki hyvin ja vesikives näkyy (ei vaarallinen).
 
Ruokajuttuja.. viikonlopuna tehdään ainakin kinkkukiusausta ja juustoista jauhelihapastakeittoa. Itse tehty lasagne on hyvää.. kiusaukset helppo tehdä ja kinkun voi vaihtaa jauhelihaan, loheen tonnikalaan kebabiin tai mihin vaan.. mies oli tehnyt tänään perunamuusia ja nakkikastiketta..

Me tuskin kysytään sukupuolta etukäteen. Esikoisesta ei tiedetty mut muista on kysytty.. nyt aateltiin malttaa odottaa synnytykseen asti.
 
Me halutaan tietää etukäteen sukupuoli/puolet. Oon vaan niin pirun utelias, etten malta olla kyselemättä. Toisaalta olishan se kiva jännätä synnytykseen asti. :) Esikoisestakin kysyttiin ja esitteli kyllä niin leveesti vehkeitään, ettei ollu yhtään epäselvää. Me siis halutaan tietää, mut muille ei kerrota ennen syntymää. Esikoisen kohalla mun vanhemmat varsinki halus ettei niille paljasteta sukupuolta etukäteen ja heitä kunnioitettiin eikä kerrottu. :)
 
Takaisin
Top