Pitkään esikoista toivoneet kuumeilijat

[sirius]

Bluebe, hyvä että lääkäri kuunteli ja kiinnostui. Toivottavasti nyt ivf onnistuu niin ettei tarvi mennä tutkimuksiin, mut puhuminen aina kannattaa. Itseä on harmittanu etten alussa oikeen kyselly mitään eikä lääkärit sitte paljon selitellykkään.

Iipuri, kunpa voisit ottaa rauhallisesti! Näitä hoitoja tehdessä pitäis oikeesti saada automaattisesti vähintään kuukauden loma ilman mitään selityksiä.

LaraS, niinpä, ja kyllä sitä varmaan silti joku meidän piirteitä siitä lapsesta on löytävinään. Rakas ja oma se tulee joka tapauksessa olemaan!!

Elisenda, luovuttajat valitsee klinikka kun ei niissä yleensä ole paljon valittavaa. Sperma tulee Tanskasta ja viimeksi siellä oli vain yksi joka täsmäsi edes pituudeltaan. Silmien ja hiusten väriä koitetaan myös vähän valita, mut koska lainsäädännöt vähän törmäilee, niin vaihtoehtoja ei todella paljon ole. Meille käy kyllä se sama kun viimeksi (kuvittelin sen olevan komea). Munasolujen luovuttaja on suomalainen ja heitä on kuulemma aika kivasti tarjolla. Pari kuukautta ennen toivomaamme hoitokuukautta pitää vaan alottaa kuukautiskiertojen yhteensovittaminen. Me ei saada sinänsä tietää näistä luovuttajista mitään, vaan lapsi voi halutessaan aikuisena selvittää keitä ne on.

Nyt on siis ajatuksena viettää ihana rauhoittava kesä ja sitten loppukesästä tai alkusyksystä aloittaa (kunhan rahat on kasassa). Käytännössä siis vain sanon klinikalle kesällä milloin halutaan tulla ja sitten ne valmistelee kaiken. Ja hoitokuussa sitten on yksi uä ja tuoresiirto hyvällä alkiolla. Lutinusta varmasti myös. Melkein on ajatukset nyt jo siellä. Oletteko te yleensä jo hyvissä ajoin ennen hoitoa vähentäny kahvinjuontia tai karkkeja ja syöny enemmän hedelmiä, meditoinu jne.? Haluaisin olla parhaassa mahdollisessa raskauskunnossa silloin, mut en oikeen enää tiedä mitä kannattais kokeilla.
Tulipa pitkä viesti .

 

[bluebe]

sirius hyvältä kuulostaa teidän suunnitelmat Varmasti siitä ei ainakaan haittaa olisi jos ennen hoitoa eläisi terveellisesti. Mulla on kyllä käynyt toisin päin. Olen aina elänyt suht terveellisesti ja liikkunut paljon. Nyt tämän kamalan hoitovuoden aikana olen lihonut ainakin pari kiloa ja olen rapakunnossa koska hoitojen, ja todennäköisesti tästä kaikesta stressistä johtuvan sairastelun takia en ole päässyt liikkumaan normaaliin tapaan... Ja herkkuja tietysti syönyt suruuni. Mutta ehkä täältäkin vielä joskus noustaan!
Suosittelisin kokeilemaan sellaisia keinoja, jotka lisää sun omaa hyvinvointia. Toisille se voi olla vaikka meditointi ja toisille pitkät kävelyt metsässä. :)


EDIT. Piti oikein laskea mitä kaikkea sairastelua mulla on ollut tän vuoden puolella kun ei ole päässyt urheilemaan. No ensin tammikuussa se IVF/ICSI hetkeksi rajoitti, sitten parvorokko, vatsatauti, häntäluun murtuma ja 3 viikon flunssa. Ja menkatkin kipuineen estää mulla liikunnan aina 4-5 päivän ajaksi. Ei tuossa kovin montaa "tervettä" viikkoa ole ollut. Nyt olen vihdoin terve ja tulin juuri salilta! Ihana fiilis kun pääsi vähän liikkumaan. Nyt nautin vielä ens viikosta liikkuen ja sitten punktion lähestyessä alan taas himmailemaan.

 

[Elisenda]

bluebe, niin just, eihän se endo tosiaan läheskään aina näy ultassa. Ja siinäkin mielessä se laparoskopia on hyvä, että siinä poistetaan endoa samalla jos löytyy! Ompa ollut sulla kovasti sairastelua! Onneksi nyt pääset taas liikkumaan

sirius, kiitos selvennyksestä :) kiva että munasolujen luovuttajia löytyy hyvin, ja onneksi spermaakin edes se yksi luovuttaja. Ei onneksi montaa kuukautta ole kun pääsette hoitoon! Ainakin vitamiinien saannista kannattaa huolehtia, mutta se varmaankin on jo sinulla tiedossa. Olen lukenut että jotkut ovat käyneet ennen hoidon alkua esim. vyöhyketerapiassa, enkä usko että siitä haittaakaan on :) Tehdäänkö luovutetuilla soluilla pelkästään tuoresiirto, vai saako siitä myös alkioita pakkaseen?

ON: Oon tänään tehnyt peräti 2 testiä, negaa yllättäin molemmat huomisaamulle on yks vielä tänään siis dpo12 ja huomenna pitäis menkat alkaa.
Mut kyllä taas ihmetyttää että miten voi olla niin ettei koko yritysaikana ole mitään edes meinannut tapahtua! No, syitähän voi olla tietystikkin monia, mut tuntuu ihmeelliseltä että kun sperma on kahteen otteeseen tutkittu kunnolliseksi, ja mulla säännöllinen kierto, ja toinen tuuba sentään hyvin auki. Ja pco:kin lievää, ja sekin ilmestyi vasta kun yritystä oli melkein puolitoista vuotta takana. Olin miettinyt että jos pyytäsin letroja ens alkuun, mutta jotenkin tuntuu ettei se taida hyödyttää mitään, kun en tiedä että onko inssistäkään iloa tässä tapauksessa.. Noh, jahka tässä menkat tulee ja turvotus lähtee, niin pääsee taas jatkamaan painonpudotusta! Ja enkä kyllä jaksa kuunnella naikkarilta yhtään enään sellasta juttua mitä vuosi sitten kuultiin, että "kyllä se tärppi kesän aikana tulee kun on lämpimämpää"!!

 

[Ilpuri]

Bluebe, tsempit pistelyyn! Onpa hyvä et lääkäri kuunteli kunnolla. Toivottavasti tämä ivf kierros tuottaisi tuloksen, mutta hyvä et on jatkosuunnitelma!

Sirius, niimpä! Olin alku vuoden rauhoittanut kun oli ivf, mutta nyt keväällä se on mun työssä käytännössä mahdotonta vaikka haluaisin.
Onpa mielenkiintoista tietää että mistä ne solut tulee luovutustilanteessa, mun yhdet tutut antoi ylimääräisiä alkioita eteenpäin, mikä musta tuntui aika pelottavalta koska heidän lapset on tosi voimakkaasti vanhempiensa näköisiä. Ihanaa että on tälläsiä mahdollisuuksia!
Meillä on yritystä kohta 4.5 vuotta joten enää en jaksa ihan hirveesti hätäillä ruoan ja muun suhteen, syön kyllä gluteenittomasti ja lähes mahdottomasti, yritän ottaa rauhallisesti ja vietän paljon aikaa meidän koirien kanssa kun se vähentää mulla stressiä, mutta mua ahdistaa että joka ikinen liike minkä teen pitäs olla raskautta kohti, kun on kestänyt jo niin kauan et muuta ei mahdu. Toki kun hoito on päällä niin sit se on ykkösenä. Mulle tuli myös muutama kilo hoitojen aikana

 

[Tiinuliinu92]

Hei,

Olen jonkin aikaa seurannut sivusta tätä ryhmää. Yritys aloitettiin vuoden 2017 alussa, jonka aikana yksi kemiallinen maaliskuussa 2018.

Gynekologin kanssa sovittiin, että tämä kevät kokeillaan vielä letrojen kanssa ennen varsinaisten hoitojen aloittamista. Nyt 4 letrokierto päättymässä (nega testattu aamulla) ja alkaa pikkuhiljaa pelottaa hoitojen aloittaminen.

Miten nämä inseminaatiot toteutetaan? Onko rankkoja hoitoja? Mietin kans tätä työhommaa, koska luulen, että hoidot tulevat olemaan minulle henkisesti raskaita.. Täytyykö lääkärissä käydä inssikierrossa monesti kierron aikana? Että useastikkohan pitöisi olla pois töistä..

 

[bluebe]

Tiinuliinu92 tervetuloa mukaan! :) Toivottavasti jää sulle lyhyeksi visiitiksi. Meille on tehty yksi inseminaatio ja se oli helppo hoito (paitsi tietysti henkisesti oli raskasta). Hoito alkoi pistoksilla. Sitten taisin käydä kolme kertaa ultrassa, mutta usein käsittääkseni kaksikin kertaa riittää. Sitten pistin irroituspiikin ja siitä "ylihuomenna" mies kävi antamassa aamulla näytteensä ja minä menin puolilta päivin klinikalle ja inseminaatio tehtiin. Oli nopea ja helppo toimenpide eikä sattunut yhtään. Töistä pitää siis olla pois noiden ultrakäyntien ajan sekä inseminaation (kestää 10 min ja sitten voi mennä takaisin töihin). Onko sulle muuten tehty munanjohtimien aukiolotutkimus? Se tehdään yleensä ennen hoitoja.

 

[Tiinuliinu92]

Kiitos bluebe tiedoista!

Aukiolotutkimusta ei ole tehty, ilmeisesti siitä siis lähdetään sitten liikenteeseen.

Asutaan pienellä paikkakunnalla, joten inssi tehdään 170km päässä kaupungissa.
Olen hyvin herkillä tämän lapsiasian kanssa, joten aina epäilyttää, että saanko ultran jälkeen koottua itseä takaisin työkuntoon.

Toivon kyllä myöskin, että visiitti ois pikainen. Soittelen luultavasti huomenna gynelle, miten edetään.

 

[Ilpuri]

Tiinuliinu, tervetuloa! Toivottavasti pian tärppää! Itse insseistä en tiedä, mutta ivf kierron läpi käyneenä, ensi suunnittelukäynnin kanssa lääkärikäyntiä oli 6 kpl, itse suhtauduin käynteihin vain seuraavaa käyntiä ajatellen. Ja samoin lääkkeisiinkin. Sen koin itselleni helpoksi eikä pää mene sekaisin kaikesta. Onko sulla pitkä matka lääkäriin? Voiko käydä vaan kesken työpäivän? Mulla aina meni kaikkeen päivä kun ultrat on 100km päässä ja punktio ja istutus 300 km päässä. Itseasiassa punktio on meni 2 päivää. Itselleni luettuna ja kuultuna kaikki kuulosti todella työläältä, mutta kun tosi oli kyseessä niin vain seuraavaa käyntiä ajatellen meni kaikki tosi hyvin:)

 

[Ilpuri]

Tiinuliinu, viel tosta herkkyydestä, mä kaikilla suunnittelu käynnillä itkin mutta sit kun oli seuranta ultrat en enää, kun se oli jotenkin tosi nopeeta ja rutiininomaista. Ja siihen tottui myös. Toki jokainen on yksilö, mutta jos teillä on noin pitkä matka varmaan sen koko päivän voi varata

 

[Tiinuliinu92]

Okei kiitos vastauksista. Ilmeisesti ultrat ois omalla paikkakunnalla mutta itse inssin takia joutuu liikkumaan isommalle paikkakunnalle.

 

[Ilpuri]

Ei kuulosta pahalta :)

 

[Ronya]

Sirius, tervetuloa mukaan! Teillä on jo pitkä ja rankka tie takana. Hyvät suunnitelmat kuitenkin valmiina :)

Herukka, voimia ja jaksamista

Ilpuri, ompas stressaavan kuuloista sovittaa hoitoja töihin

bluebe, hyvä että oli ymmärtäväinen lääkäri, joka oikeasti kuunteli mitä sille kerroit :)

Tiinuliinu92, tervetuloa mukaan!

Elisenda, pahoittelut negasta

On: perjantain ultrassa oli 3x15mm folli, 5x13mm folli ja 7x10mm folli. Lääkäri meinasi että pistellään vielä viikonloppu. Huomenna pistän Ovitrellen ja keskiviikkona punktio. Arvioi että ainakin nuo kahdeksan isompaa ehtii kypsyä ja ehkä myös muutama noista pienemmistä. Olisin kyllä tyytyväinen kahdeksaan kypsäänkin!

 

[Ilpuri]

Ronya, hyvältä kuulostaa tällä hetkellä follit! Jes!

 

[Herukka]

Kiitos kaikille tsempeistä olin päättänyt suutuspäissäni, että seuraavan kerran teen testin vasta, kun seuraavat hoidot ovat menneet, mutta kurjan olon takia sekä rinta kivun tiimoilta tein testin..

Punktiossa kerättiin kaikki munasolut, että mitähän ihmettä....

 

[Varpu3]

Täällä kanssa yksi pitkään esikoista yrittänyt ilmottautuu mukaan keskusteluun :) Oon jo pitkään seurannut tätä keskustelua sivusta mutta nyt kun itselläkin alkaa jo olla pian vuosi yritystä takana niin uskaltaudun tänne mukaan. Vaikuttaa niin ihanalta täällä porukka ja onhan se erilaista yrittää esikoista kuin vaikka kolmatta lasta :) Me ollaan toivottu lasta tammikuusta 2017 asti mutta muista syistä johtuen yritys aloitettu vasta elokuussa 2017. Mulla on aika vaikea PCOS ja ilman lääkkeitä menkat tulee 2-4 kertaa vuodessa. Ollaan julkisella hoidossa ja nyt menee Letrozol 5mg toista kiertoa. Ekaks annos oli 2,5mg mutta sillä ei saatu mitään aikaiseksi. Tarkoitus olisi liittää inseminaatio viidenteen Letrozol-kiertoon jos raskaus ei ala ennen sitä.

Välillä on tuntunut tosi raskaalta kun ei oo saanut edes ovulaatiota aikaiseksi niin on tuntunut ettei pääse edes yrittämään. Vaikka toki tiedän että ihmiset yrittää pidempäänkin ja vaikeammissa tilanteissa mutta ei niille pahan olon tunteille silti oikein mitään voi. Ja lähipiirissä ollut varmaan 10 raskausuutista tämän 1,5 vuoden aikana niin ei se aika helppoa ole ottaa niitä vastaan vaikka haluaakin olla onnellinen toisten puolesta. Mutta te ootte kaikki sinnikkäitä ja upeita naisia, on helppo toivoa sitä plussaa teille ihan jokaiselle! Ja Herukka, mä niiin toivon että tää on nyt pysyvä yllätysplussa sulla

 

[Deb]

View attachment 68636

Kiitos kaikille tsempeistä olin päättänyt suutuspäissäni, että seuraavan kerran teen testin vasta, kun seuraavat hoidot ovat menneet, mutta kurjan olon takia sekä rinta kivun tiimoilta tein testin..

Punktiossa kerättiin kaikki munasolut, että mitähän ihmettä....

Tuohan on ihka oikea plussa! Ehkä sinne salakavalasti jäi yks munasolu? Vau! Tee vielä toinen testi, mutta mä onnittelisin hyvin varovasti.. :)

 

[sirius]

Bluebe, niinhän se on että tärkeintä on voida hyvin. Huh, on sinulla ollut aikamoinen alkuvuosi. Hyvä että nyt pääset nyt liikkumaan.

Elisenda, juu vitamiinit yritän pitää kunnossa ja kesällä se on vielä helpompaa kun on marjoja ja muuta hyvää! Kyllä näistä hoidoista on ihan samat mahdollisuudet saada alkioita pakkaseen kuin muistakin ivf:stä. En vaan uskalla ajatella sitä kun me ei olla koskaan saatu mitään pakkaseen, mut tottakai se on tavoitteena että kaikki menee tosi tosi hyvin.
Toivottavasti pääset pian inssiin ja se onnistuu!

Iipuri, sellasia ylimääräsiä alkioita mekin ensin vähän kyseltiin, mut niitä on tosi harvoin. Yleensä luovuttajaksi ei pääse jos on jokin todella vahva erityispiirre, mut kokonaisia alkioita on liian vähän ja siks kai sinne otetaan jos vaan haluaa ja pääsee psykologin jututuksesta läpi. Mut kyllähän se mahdollistaa jollekin parille lapsen ja se on kaunista. Alkioadoptiossa meitä mietitytti myös se että meidän lapsella on silloin ihan täysiä geneettisiä sisaruksia. Sisarpuolia tulee tietysti aina iso liuta oli mikä luovutushoito vaan, mut täydet sisarukset voi olla tosi samannäköisiä.
Niin se kyllä on että pitkään yrittäneenä ei ehkä jaksa enää ihan kaikesta syömisestä stressata ja toisaalta tuntuu että on ollu raskaana 6 vuotta ja tietää jo liikaa kaikesta ja haluis olla täydellinen. Ja sitte mikään ei auta kuitenkaan.

Tiinuliinu, tervetuloa! Inseminaatio on helppo toimenpide, mutta ymmärrän kyllä huolen pääkopan suhteen. Ja jos et halua töissä sanoa niin se kyllä lisää stressiä. Itse aina koitin vahvasti uskoa onnistuvani ja se antoi voimia ja piti paremmalla tuulella. Koita vaan ottaa rauhallisesti (tiedän että se on helpommin sanottu kun tehty).

Ronya, hienot follit!

Herukka, onpa jännittävää! Nyt toivotaan että se pysyy tiukassa!

Varpu3, tervetuloa! Ikävää tuollainen ovuloimattomuus. Ja ei minusta ikäviäkään tunteita pidä vähätellä ja hävetä. Ei vaikeassa elämäntilanteessa tarvitse olla sankari ja aina jaksaa hymyillä muiden kanssa. Minullekin on ollut todella vaikeaa kohdata raskausuutisia ja olen jopa vältellyt ihmisiä sen vuoksi.

 

[Varpu3]

Sirius kiitos, ihan itketti kun luin sun viestiä, tuntuu niin hyvältä kun täällä ihmiset ymmärtää usein jo puolesta sanasta mitä käy läpi Vaikka ei toivoisi että lapsettomuus koskettaisi ketään niin vertaistuki on kyllä ihan ehdottoman tärkeää ja tuntuu lohdulliselta tietää ettei ole ainoa.

 

[Herukka]

Deb: joo teinkin. Ja näyttäis punertavan. Pitää soittaa huomenna klinikalle ja kysyä miten tässä nyt jatketaan :) ei vielä hypitä ilosta, koska minusta on kyse. Kaikki voi vielä muuttua nurin päin.

 

[Ilpuri]

Sirius, just tuo et on lukenu ja tietää liikaa asioista on semmonen et oon ihan tosi paljon ruoskinu itteeni siitä. On ärsyttänyt ihan hulluna, koska mulle ainakin ois ollu helpompi jos en ois ihan kaikkee tienny. Kun hoito oli aktiiivisesti päällä en käyny foorumilla ollenkaa, kun jotenkin en halunnu lukea mitään kokemuksia. Nyt on taas eri kuvio kun tietää miten kaikki menee.