Triana, kuulostaa tosi hyvältä! Toivotaan että nyt tärppi kävis tosta, pidän peukkuja
Elisenda, tosi ikävää että ultraus sattunu, jospa se ultraaja oli vaan kovakouranen niinku sanoit? Toivotaan ettei endoo oo :)
Frozen, hienoo että sulla se ovis tapahtu! Voisin kuvitella että kun keho pääsi "vauhtiin" ni tulis lääkkeiden avulla nytkin ovis tässä kierrossa :)
Lume, ainakin ootte tehny nyt paljon sen eteen, että se vauva tulis :) koita olla ressaamatta liikaa, vaikka tiiän että tottakai on vaikeeta..
ON: Me tapeltiin viimeyönä miehen kans, mä huusin sille ihan turhista asioista. Sit romahdin ihan totaalisesti ja rupesin itkee niin etten melkein saanu henkee, mies tuli halaamaan ja koitti saada mua rauhottumaan. Sit kun vähän rauhotuin niin et pystyn puhumaan, niin pyysin anteeks että ihan turhia sille huudan, että puran vaan pahaa olooni siitä kun en oo vielä tullu raskaaks - että mitä jos en voikaan saada lapsia? Ollenkaan? Mies niitä kuitenkin haluaa myös, kovastikin. Siinä sit puhuttiin että mieskin ajattelee ihan samalla tavalla, että jos vika onkin hänessä niin vaihdanko mä kumppanin sellaseen joka voi mulle lapsia tehdä. Sit itkin vähän lisää ja sanoin etten ikinä vaihtais toiseen, varsinkaan ton takia. Ja että vaihtoehtoja on vaikka tilanne oiskin niin että lapsia ois mahdoton saada.
Sit me puhuttiin että nyt varataan ne ajat sinne labroihin niin ei tarvii tällasia miettiä, kun oikeesti alkaa sit homma etenee ja saadaan tietää että mikä mättää. Ja sovittiin riita ja sovittiin että näistä pitää puhua kun pyörii mielessä. Ettei jää asian kanssa yksin.
En oo tänään tehny testiä, eikä oo menkatkaan alkanu vielä. En siis tietenkään tiedä vaikka raskaana olisinkin.
Dep kp32/33-34, dpo14
Elisenda, tosi ikävää että ultraus sattunu, jospa se ultraaja oli vaan kovakouranen niinku sanoit? Toivotaan ettei endoo oo :)
Frozen, hienoo että sulla se ovis tapahtu! Voisin kuvitella että kun keho pääsi "vauhtiin" ni tulis lääkkeiden avulla nytkin ovis tässä kierrossa :)
Lume, ainakin ootte tehny nyt paljon sen eteen, että se vauva tulis :) koita olla ressaamatta liikaa, vaikka tiiän että tottakai on vaikeeta..
ON: Me tapeltiin viimeyönä miehen kans, mä huusin sille ihan turhista asioista. Sit romahdin ihan totaalisesti ja rupesin itkee niin etten melkein saanu henkee, mies tuli halaamaan ja koitti saada mua rauhottumaan. Sit kun vähän rauhotuin niin et pystyn puhumaan, niin pyysin anteeks että ihan turhia sille huudan, että puran vaan pahaa olooni siitä kun en oo vielä tullu raskaaks - että mitä jos en voikaan saada lapsia? Ollenkaan? Mies niitä kuitenkin haluaa myös, kovastikin. Siinä sit puhuttiin että mieskin ajattelee ihan samalla tavalla, että jos vika onkin hänessä niin vaihdanko mä kumppanin sellaseen joka voi mulle lapsia tehdä. Sit itkin vähän lisää ja sanoin etten ikinä vaihtais toiseen, varsinkaan ton takia. Ja että vaihtoehtoja on vaikka tilanne oiskin niin että lapsia ois mahdoton saada.
Sit me puhuttiin että nyt varataan ne ajat sinne labroihin niin ei tarvii tällasia miettiä, kun oikeesti alkaa sit homma etenee ja saadaan tietää että mikä mättää. Ja sovittiin riita ja sovittiin että näistä pitää puhua kun pyörii mielessä. Ettei jää asian kanssa yksin.
En oo tänään tehny testiä, eikä oo menkatkaan alkanu vielä. En siis tietenkään tiedä vaikka raskaana olisinkin.
Dep kp32/33-34, dpo14