Bandida: Juuh, kyllä tosiaan välillä tuntuu, että toisille se "lapsenteko" on niiiin helppoa... Tottakai hienoa heille, mutta vois se onni potkaista joskus meitä pidempään yrittäneitäkin. Muistan itse, kun vuosi sitten aloin kirjoittelemaan tuolla "joko nyt"-puolella, niin en kyllä todellakaan ajatellut, että vielä vuoden päästä (siis nyt) täällä haikailisin. Nyt nuo viimesyksyiset yk5 jne. marmatukset (omat siis) tuntuvat jotenkin niin, en tiedä. Mutta kai se on niin, että sitä on malttamaton olipa se yk mikä tahansa. Enää en laske niitä joka kierrossa, välillä kalenterista zuumailen, että monesko se nyt jo on. Vieläkö lämpöä? Jospa se meinaiskin jotain muuta kuin pissatulehdusta?? [:D]
Tiisa: Hienoa, nyt siis vaan lykkyä pyttyyn hoitoihin ja kääröä odottelemaan! [:)]
Mimmu: Juu, lapsettomuushoitoaaltoa pukkaa, toivottavasti (ja tottakai!) sitä seuraa sitten plussa-aalto!! [:D][:D][:D]
MK81: hei kiitos kun jaoit kokemuksia tuosta aukiolotutkimuksesta, se taitaa mullakin olla sitten edessä, kun sinne polille pääsen. Hyvä, ettei sinulta mitään vikaa löytynyt! [:)] Ja me jännitetään siun kanssa H-Hetkeä!!
Minnuska89: Plussapuhureita sinnekin! [:D] Toivottavasti teroista saat avun tuohon kiertoon!
Tatjuska: ???? Jännitys tiivistyy, joko testasit? [:D]
Angervo: Itsekin olen ajatellut, että onneksi nyt syksyllä on niin paljon kaikkea aktiviteettia, että raskautumisasiatkaan eivät ihan koko ajan ehdi olla mielessä. Mutta kyllä se koko ajan jossain tuolla mielen takana jumputtaa. Tsemppiä syksyyn! [:)]
w.astis: Hei siistiä! Kiitokset jo etukäteen uudesta "pitkäkaavalaisten"-ketjusta. Toivottavasti me kaikki nyt päästäis sinne piakkoin, hoidoilla tai ilman. Ja vielä kerran kamalasti ONNEA sulle!!! [:D]
saana: vautsivau, mikä kakku!! ja mukavia synttäreitä sinne ja onnea prinsessalle!
Vesimeloni: Hienoa, että tulit kertomaan kokemuksesi toiseltakin kantilta. [:)] Muttamutta, väittäisin, että varmasti meissä pitkäkaavalaisissakin on mukana sellaisia, jotka ovat kuumeilleet pitkään jo ennen varsinaista yrittämistäkin. Itse ainakin olen potenut vauvakuumetta jo jostain 20-vuotiaasta (nyt 31), mutta vasta vuosi sitten alettiin yrittäminen, kun elämäntilanne vihdoin salli sen. Ja voin sanoa, että ei ole ollenkaan sama asia vauvakuumeilla ilman todellista yrittämistä. Tässä joutuu kestämään joka kuukausi sen pettymyksen, jota ei tietenkään silloin ollut, kun vauvaa ei vielä yritetty. Lisäksi tuntuu niin ironiselta se, että on vuosikausia käyttänyt ehkäisyä ja sitten kun sen jättää pois, mitään ei tapahdukaan ja itsesyytökset, onko odottanut liian kauan. Siihen päälle tulee jatkuva huoli siitä, että kaikki ei olekaan kohdallaan ja kaikki tutkimukset ja mahdolliset hoidot. Ja pahimpana pelko siitä, että sitä vauvaa ei kuulu, vaikka mitä tekisi.
Tottakai sitä voi iloita toisten raskautumisista eikä ole tarkoitus mollata ketään, mutta väkisin välillä tulee mieleen, että miksi se on toisille niin helppoa ja toisille ei... Ja tuskin kukaan on tarkoittanut, etteikö vähemmän aikaa yrittäneet arvostaisi raskauttaan ja vauvaa. Meille pidempään yrittäneille se vaan voi tuntua sitten jotenkin eri tavalla epätodelliselta koko raskaus, jos sinne asti päästään. ONNEA paljon sinulle raskaudesta! [:D]
edittiä: MK81: olitkin jo aiemmassa viestissä osannut hienosti ja ytimekkäästi kiteyttää sen, mitä itsekin yritin sanoa. Taas se, etten osaa kirjoittaa lyhyesti omia ajatuksiani, iski päälle! [:D][:D]