Pidemmän kaavan mukaan yrittäneet
- Ketjun aloittaja Nuu_
- Aloituspäivämäärä
Heippa!
Tatjuska:Luinkin jo toiselta palstalta,että kaikki vallan mainiosti siellä!Nyt vaan nauttimaan mahdollisuudesta raskautua![:D]Mutta kyllä mä välillä ihmettelen noita terkkarien touhuja...Ihmisille tärkeä ja intiimi asia ja tuntuu,että sen asiantuntevan avun saaminen on usein kovin vaikeeta...No,nyt meet terkalle ens kerran äitiysneuvolan puolelle![:)]
Miss Piggy:Hyvä,että tutkimukset pärähtäny käyntiin ja onhan sieltä jotain jo löytynyt jos lääkäri bongasi oviksen olevan tulossa!Jee!Testit vielä varmensi!Mäkin innostun jo nykyään tuosta ovisplussasta,en ees sitä yleensä tarttis ku kierto ok,mutta plussa sekin...[:)]On se ihmisen psyyke kummallinen!Mutta ihana sun mies,kun noin on tohinassa mukana!Suloista!Nyt vaan oikein rakkaudentäyteisiä ovishetkiä!
A86:Kiitos tsempistä!Ja ottakaahan oviksesta kaikki irti!Vietätte sellaisen pidennetyn kuherrusviikonlopun...[;)]Tsemppiä!
Omaa:Ei mitään.Ovis tulossa,mutta meillä testaillaan sen avulla tätiä,kummallista![:D]Siis kierto mulla tasainen,mutta vyöhyketerapia aikaisti viime kierron ja hoitojen takia haluaisin tietää koska alotan pistot...Pelkään,että mies työreissussa just ku sitä tarttis!No ei,asiat järjestyy,positiivisilla mielin!
Tännekin siis sitä positiivisuutta taas plussan merkeissä ja ihania ovishetkiä!
Tatjuska:Luinkin jo toiselta palstalta,että kaikki vallan mainiosti siellä!Nyt vaan nauttimaan mahdollisuudesta raskautua![:D]Mutta kyllä mä välillä ihmettelen noita terkkarien touhuja...Ihmisille tärkeä ja intiimi asia ja tuntuu,että sen asiantuntevan avun saaminen on usein kovin vaikeeta...No,nyt meet terkalle ens kerran äitiysneuvolan puolelle![:)]
Miss Piggy:Hyvä,että tutkimukset pärähtäny käyntiin ja onhan sieltä jotain jo löytynyt jos lääkäri bongasi oviksen olevan tulossa!Jee!Testit vielä varmensi!Mäkin innostun jo nykyään tuosta ovisplussasta,en ees sitä yleensä tarttis ku kierto ok,mutta plussa sekin...[:)]On se ihmisen psyyke kummallinen!Mutta ihana sun mies,kun noin on tohinassa mukana!Suloista!Nyt vaan oikein rakkaudentäyteisiä ovishetkiä!
A86:Kiitos tsempistä!Ja ottakaahan oviksesta kaikki irti!Vietätte sellaisen pidennetyn kuherrusviikonlopun...[;)]Tsemppiä!
Omaa:Ei mitään.Ovis tulossa,mutta meillä testaillaan sen avulla tätiä,kummallista![:D]Siis kierto mulla tasainen,mutta vyöhyketerapia aikaisti viime kierron ja hoitojen takia haluaisin tietää koska alotan pistot...Pelkään,että mies työreissussa just ku sitä tarttis!No ei,asiat järjestyy,positiivisilla mielin!
Tännekin siis sitä positiivisuutta taas plussan merkeissä ja ihania ovishetkiä!
Tatjuska
Piirimestaruustason postaaja
Vaikka niin vannoin etten tee niitä ovistestejä enää niin tosta lekurista johtuen tein kuitenkin eilen ja tänään. Eilen ei oikeen mitään mut tänään oli alkanu viiva vahvistuun selkeesti. Eli varmaan toi tickeri on aika oikeessa että ovis on viikonloppuna. Eilen jutskattiin miehen kanssa että unohdetaan se jokapäiväinen puuhastelu mikä ei viime kierrossakaan toiminu ja nyt sit joka toinen päivä niin varmasti on elinvoimaisia siittiöitä tarjolla. Tänään ois tehny mieli mut päätettiin jemmata huomiselle. Joku kun on sanonu että ne sais pari-kolme päivää muhia ennenku lataa. Katotaans ny sit kuin täs tällä kertaa käy. :)
Paipapu: Samaa mieltä, että kiva kuulla kun terkkarissa ei kukaan ollu kiinnostunu jälkitarkastaan mua keskenmenon jälkeen. Kun ihan oikeesti pitäis sellanen palvelu löytyä (ei kaikki voi juosta aina yksityiselle kun jotain tulee, yli satkun kummiskin laaki ultrauksen kanssa, vaikka tää lääkäri-ihanuus antokin sen ultran mulle ilmaseks ja maksoi siis 65eur vaan...), että ultrataan ja joku vois vaikka kysyä vielä päälle että kuinka sä henkisesti voit tän kaiken jälkeen... mutta ei. Paitsi toki tota yksityistä kiinnosti, mä kerroin että me ollaan ehditty tää käsitellä hyvin ja reippain mielin yritetään uudestaan. Vaikka piinaan mä itseäni välillä ja käyn tuolla kesäkuisissa kyynelsilmin lukemassa missä olisin nyt jos olisin...
Paipapu: Samaa mieltä, että kiva kuulla kun terkkarissa ei kukaan ollu kiinnostunu jälkitarkastaan mua keskenmenon jälkeen. Kun ihan oikeesti pitäis sellanen palvelu löytyä (ei kaikki voi juosta aina yksityiselle kun jotain tulee, yli satkun kummiskin laaki ultrauksen kanssa, vaikka tää lääkäri-ihanuus antokin sen ultran mulle ilmaseks ja maksoi siis 65eur vaan...), että ultrataan ja joku vois vaikka kysyä vielä päälle että kuinka sä henkisesti voit tän kaiken jälkeen... mutta ei. Paitsi toki tota yksityistä kiinnosti, mä kerroin että me ollaan ehditty tää käsitellä hyvin ja reippain mielin yritetään uudestaan. Vaikka piinaan mä itseäni välillä ja käyn tuolla kesäkuisissa kyynelsilmin lukemassa missä olisin nyt jos olisin...
Miss Piggy
Jostain jotain jo tietävä
Heippa taas,
Paipapu, kiitos tsempistä! Toivottavasti teillä kanssa peitot heiluu oikeana hetkenä ja voitais kaikki porukalla mennä sinne marraskuisiin :)
Tatjuskalle vieläkin peukut ja varpaat ristissä että tässä kuussa napsahtaa. Jos yritetään rynnätään sinne odottajien puolelle porukalla niin ehkä se odottajien ovi vihdoinkin avautuu meille [;)]
omaa: meillä on sit peittoja heiluteltu niin ahkerasti että palkaksi sain virtsatientulehduksen... [:@] Toivottavasti lääkekuuri tai tulehdus ei haittaa heldelmöittymistä. Nyt oon sit juonu puolukkamehua ja vettä sekä sain 3 vrk kuurin tulehdukseen. Vähän kyllä pelottaa että toi tulehdus nyt vei meidän raskautumistoiveet tältä kuulta. Mieskin oli niin innoissaa, että nyt tärppää ku on ihan varmasti oltu liikkeellä oikeina päivinä. Mä inhoon mun kroppaa, miksi se tekee kaiken niin vaikeaksi...
mutta ei luovuteta vielä, sitten vasta jos täti tulee käymään. Mutta täytyy myöntää että vähän pahamieli tosta tulehduksesta nyt on.
kaikille kuitenkin tasapuolisesti ++++++++++++++++++
Paipapu, kiitos tsempistä! Toivottavasti teillä kanssa peitot heiluu oikeana hetkenä ja voitais kaikki porukalla mennä sinne marraskuisiin :)
Tatjuskalle vieläkin peukut ja varpaat ristissä että tässä kuussa napsahtaa. Jos yritetään rynnätään sinne odottajien puolelle porukalla niin ehkä se odottajien ovi vihdoinkin avautuu meille [;)]
omaa: meillä on sit peittoja heiluteltu niin ahkerasti että palkaksi sain virtsatientulehduksen... [:@] Toivottavasti lääkekuuri tai tulehdus ei haittaa heldelmöittymistä. Nyt oon sit juonu puolukkamehua ja vettä sekä sain 3 vrk kuurin tulehdukseen. Vähän kyllä pelottaa että toi tulehdus nyt vei meidän raskautumistoiveet tältä kuulta. Mieskin oli niin innoissaa, että nyt tärppää ku on ihan varmasti oltu liikkeellä oikeina päivinä. Mä inhoon mun kroppaa, miksi se tekee kaiken niin vaikeaksi...
mutta ei luovuteta vielä, sitten vasta jos täti tulee käymään. Mutta täytyy myöntää että vähän pahamieli tosta tulehduksesta nyt on.
kaikille kuitenkin tasapuolisesti ++++++++++++++++++
Heipähei kaikille! Terveiset alpeilta! Just istun taxissa matkalla kotiin. Ovis pitäis olla ihan lähipäivinä. Tällä viikolla on ainaskin peittoja heiluteltu, joten varastossa odottamassa pitäis olla pari latinkia jo.. Mies on taas lähdössä reissuun ma-to, toivottavasti olis ovis ennen sitä. Gynetäti soitti mulle just kun olin hiihtohississä, olipa hauskaa siinä sitten selostaa oviskivut, välivuodot ym..=D Mutta voi kun taas rauhotuin kun gyne lupasi että nyt ensi viikolla aloitetaan lapsettomuustutkimukset ja selvitetään nämä kivutkin. Sitä endoa gynekin epäili kipujen syyksi, vaikka ei puhelimitse tietty km:aan pois sulkenut. Torstaina on aika sinne, mies lupas yrittää tulla mukaan.ü
kohta ollaankin kotona.. Tulen sitten kohta jatkamaan ja kommentoimaan lisää kun pääsen koneelle!
Tsempit kaikille!
kohta ollaankin kotona.. Tulen sitten kohta jatkamaan ja kommentoimaan lisää kun pääsen koneelle!
Tsempit kaikille!
Mymmeli84
Jostain jotain jo tietävä
Heip, päätinpä minäkin siirtyä tännekin. Kävin tuonne lapsettomuus-puollellekin just kirjoittamassa, mutta siellä vaikuttaa niin kovin hiljaiselta tuo touhu..
Olen siis 26-vuotias, naimisissa, mieheni on 25-vuotias ja ilman ehkäisyä oltu nyt reilu 3,5 vuotta. Sain keskenmenon viikolla 5 viime huhtikuussa ja elokuussa aloteltiin sitten ihan laskeskelemaan oviksia, vaikka mulla aina onkin ollut reilut oviskivut itsestään ilmoittelemassa.
Olen ollut pitkään poissa täältä kokonaan, mutta nyt ajattelin palailla maisemiin. Meillä on ollut aikas vaikeaa viime aikoina.. Käsittelin huhtikuisen keskenmenon vasta vuoden vaihteessa ja se oli aivan kamalaa. Hyvä, että pääsin muutamaan viikkoon sängyn pohjalta ylös *yäk* ja kun siitä selvisin, niin päätin, että on aika mennä tarkistuttamaan paikat.
Viime viikolla kävin yksityisellä gynellä ja nyt sitten ollaan menossa lapsettomuustutkimuksiin. Mieheni sperma tutkitaan, musta otetaan verikokeita ja sit tehdään se munanjohdin- ja kohtu-tutkimus, jossa kohtu täytetään varjoaineella. Gyne epäili heti, että ottaen huomioon kuinka kauan ollaan oltu ilman ehkäisyä, on kyseessä vaikea lapsettomuus ja kehoittikin meitä varautumaan siihen, että ilman hedelmöitystä ei tulla lasta saamaan. Tämän jälkeen hän tsekkasi paikkani ja vasen munasarja oli kadonnut niin ylös, ettei sitä ultralla löytänyt. Syyksi tähän munasarjan katoamiseen epäili kiinnikkeitä, jotka minun tapauksessani johtuisivat endometrioosista (toinen vaihetoehto olisi klamydia, mutta sitä minulla ei ole koskaan ollut). Oikeassa munasarjassa oli monia munasoluja, mutta ei kypsyneitä ollenkaan.
Olen tämän lapsettomuus asian kanssa melko rikki.. Välillä tuntuu etten edes osaa käsitellä tätä asiaa, mutta kai tämäkin ajan kanssa helpottaa. Onneksi sentään sängystä pääsemisen kanssa ole minkäänlaisia ongelmia :) eli siis kaikkea toivoa ei ole vielä menetetty.
Onneksi kiertoni oli lääkärissä käydessä niin hyvässä vaiheessa (kp 12), että noi verikokeet ja muut saadaan tehtyä muutaman viikon sisällä. Saadaanpahan ainakin jonkinmoinen tieto, mitä mun sisällä tapahtuu...
Olen siis 26-vuotias, naimisissa, mieheni on 25-vuotias ja ilman ehkäisyä oltu nyt reilu 3,5 vuotta. Sain keskenmenon viikolla 5 viime huhtikuussa ja elokuussa aloteltiin sitten ihan laskeskelemaan oviksia, vaikka mulla aina onkin ollut reilut oviskivut itsestään ilmoittelemassa.
Olen ollut pitkään poissa täältä kokonaan, mutta nyt ajattelin palailla maisemiin. Meillä on ollut aikas vaikeaa viime aikoina.. Käsittelin huhtikuisen keskenmenon vasta vuoden vaihteessa ja se oli aivan kamalaa. Hyvä, että pääsin muutamaan viikkoon sängyn pohjalta ylös *yäk* ja kun siitä selvisin, niin päätin, että on aika mennä tarkistuttamaan paikat.
Viime viikolla kävin yksityisellä gynellä ja nyt sitten ollaan menossa lapsettomuustutkimuksiin. Mieheni sperma tutkitaan, musta otetaan verikokeita ja sit tehdään se munanjohdin- ja kohtu-tutkimus, jossa kohtu täytetään varjoaineella. Gyne epäili heti, että ottaen huomioon kuinka kauan ollaan oltu ilman ehkäisyä, on kyseessä vaikea lapsettomuus ja kehoittikin meitä varautumaan siihen, että ilman hedelmöitystä ei tulla lasta saamaan. Tämän jälkeen hän tsekkasi paikkani ja vasen munasarja oli kadonnut niin ylös, ettei sitä ultralla löytänyt. Syyksi tähän munasarjan katoamiseen epäili kiinnikkeitä, jotka minun tapauksessani johtuisivat endometrioosista (toinen vaihetoehto olisi klamydia, mutta sitä minulla ei ole koskaan ollut). Oikeassa munasarjassa oli monia munasoluja, mutta ei kypsyneitä ollenkaan.
Olen tämän lapsettomuus asian kanssa melko rikki.. Välillä tuntuu etten edes osaa käsitellä tätä asiaa, mutta kai tämäkin ajan kanssa helpottaa. Onneksi sentään sängystä pääsemisen kanssa ole minkäänlaisia ongelmia :) eli siis kaikkea toivoa ei ole vielä menetetty.
Onneksi kiertoni oli lääkärissä käydessä niin hyvässä vaiheessa (kp 12), että noi verikokeet ja muut saadaan tehtyä muutaman viikon sisällä. Saadaanpahan ainakin jonkinmoinen tieto, mitä mun sisällä tapahtuu...
hani
Puuhakas puhuja
MYMMELI84: Pidän sulle peukkuja. kirjoituksesi kosketti kun tiijän mitä on oikeasti yrittää (luomuna tosin) "vuosia".
kirjoittelin jo tuonne äidiksi ensi kertaa osioon..(vai mikähän se nyt oli... :) ) meidän tarinan. takana oli melkein 3.5v yritystä kunnes luovutettiin ihan kokonaan. en halunnut tutkimuksia vaan lapsen ihan luomuna. meidän kohdalla se luovuttaminen ja elämän eteenpäin suunnittelu lapsettomana pariskuntana kuitenkin auttoi. meni vajaa puoli vuotta kun suureksi hämmästykseksi (ja vähän ehkä oli myös shokkikin kun olin jo niin varma ettei lapsia tule) plussasin. [:)]
kirjoittelin jo tuonne äidiksi ensi kertaa osioon..(vai mikähän se nyt oli... :) ) meidän tarinan. takana oli melkein 3.5v yritystä kunnes luovutettiin ihan kokonaan. en halunnut tutkimuksia vaan lapsen ihan luomuna. meidän kohdalla se luovuttaminen ja elämän eteenpäin suunnittelu lapsettomana pariskuntana kuitenkin auttoi. meni vajaa puoli vuotta kun suureksi hämmästykseksi (ja vähän ehkä oli myös shokkikin kun olin jo niin varma ettei lapsia tule) plussasin. [:)]
Palikka
Jostain jotain jo tietävä
Heipä hei kaikille!
Ja Mymmeli84, (valitettavasti) tervetuloa tälle palstalle. Ainahan sitä toivoo, että täällä roikkuminen olisi vain pikaista, mutta... Joka tapauksessa hienoa että tutkimukset lähtevät kohdallanne vauhtiin, sillä epätietoisuushan se on mikä eniten mieltä kalvaa.
Täällä mennään KP 30. Bongasin ovulaation tikuilla siinä kp 16-17 hujakoilla. Malttamattomana olen jo ehtinyt testailla negoja, eikä kyllä oireitakaan ole. Joten kohta pärähtänee YK 29 käyntiin. Pikkasen helpotusta tähän tuo se asennemuutokseni että "kun ei tule, niin ei tule". Tottahan vielä toivon, mutta ikä kallistuu kohta lähemmäs 40:ä kuin 30:ä, ja kun kaksi tervettä lasta jo on, niin en voi kohtaloani surkeaksikaan sanoa.
Palikka
Ja Mymmeli84, (valitettavasti) tervetuloa tälle palstalle. Ainahan sitä toivoo, että täällä roikkuminen olisi vain pikaista, mutta... Joka tapauksessa hienoa että tutkimukset lähtevät kohdallanne vauhtiin, sillä epätietoisuushan se on mikä eniten mieltä kalvaa.
Täällä mennään KP 30. Bongasin ovulaation tikuilla siinä kp 16-17 hujakoilla. Malttamattomana olen jo ehtinyt testailla negoja, eikä kyllä oireitakaan ole. Joten kohta pärähtänee YK 29 käyntiin. Pikkasen helpotusta tähän tuo se asennemuutokseni että "kun ei tule, niin ei tule". Tottahan vielä toivon, mutta ikä kallistuu kohta lähemmäs 40:ä kuin 30:ä, ja kun kaksi tervettä lasta jo on, niin en voi kohtaloani surkeaksikaan sanoa.
Palikka
Tiisa
Satasella mukana keskusteluissa
Moikka kaikille minäkin ajattelin tulla tänne purkamaan ajatuksia vauvan hankinnassa.
Olen kohta 30-vuotias, avoliitossa. Yritystä ihan luomuna on nyt takana kuukauden päästä 2vuotta.
Laspettomuus tutkimuksissa ollaan jo käuty ja melko hyvässä tahdissa on edistynytkin.Ensin kävin gynellä tutkituttamassa paikkani ja sieltä tuli endometrioosa epäily ja laitettiin lähete julkisellepuolella lisä tutkimuksiin. Sieltä tulikin vajaassa kuukaudessa yhteydenotto.
Sitten alkoi tutkimukset: minusta olettiin hormooniverikokeet ja miehen piti antaa siemen-nestenäyte.Tuloksia sitten odoteltiin vajaa kuukausi. Kunnes päästiin jutteleen tuloksista ja jatko suunnitelmista. Nähä kaikki tapahtui marraskuun aikana 2009, joulukuu vähän hidasti tutkimuksia.
Sitten tammikuussa mulle tehtiin munatorvien auki olo selvitys ja auki olivat.
Eli nyt ollaan sit saatu tarvittavat selvitykset selvitettyä ja loppu tulos oli et musta ei löytyny muuta vikaa ko lievä endometrioosa epäily ja miehellä on normaalisti liikkuvat simpat mutta niitä on vain vähän vähemmän kuin normaalisti pitäisi olla. Lääkärin mielestä ei kuitenkaan mitenkään hälyttävän vähäsen etteikö raskaaksi voisi tulla "joukkuessa on vain vähemmän pelaajia mukana" sanoi lääkäri.
Meille ehdotettiin 4kk clomifen-kuuria ja jos siitäkään ei ole mitään hyötyä niin sitten olis koeputkihedelmöitys ainoa vaihtoehto.
Pikkasen on jännittävät paikat ja mietteliäät ko näillä näkyvin menkat alkaa huomenna [:(] ja pitäis soitella lääkärille saanko aloittaa viidenpäivän päästä clomit jännittää....
Onko tällä palstalla muilla kokemuksia clomifen-kuurista, toimiiko, sivuvaikutuksista ja mitähän ne maksaa?[8|]
Olen kohta 30-vuotias, avoliitossa. Yritystä ihan luomuna on nyt takana kuukauden päästä 2vuotta.
Laspettomuus tutkimuksissa ollaan jo käuty ja melko hyvässä tahdissa on edistynytkin.Ensin kävin gynellä tutkituttamassa paikkani ja sieltä tuli endometrioosa epäily ja laitettiin lähete julkisellepuolella lisä tutkimuksiin. Sieltä tulikin vajaassa kuukaudessa yhteydenotto.
Sitten alkoi tutkimukset: minusta olettiin hormooniverikokeet ja miehen piti antaa siemen-nestenäyte.Tuloksia sitten odoteltiin vajaa kuukausi. Kunnes päästiin jutteleen tuloksista ja jatko suunnitelmista. Nähä kaikki tapahtui marraskuun aikana 2009, joulukuu vähän hidasti tutkimuksia.
Sitten tammikuussa mulle tehtiin munatorvien auki olo selvitys ja auki olivat.
Eli nyt ollaan sit saatu tarvittavat selvitykset selvitettyä ja loppu tulos oli et musta ei löytyny muuta vikaa ko lievä endometrioosa epäily ja miehellä on normaalisti liikkuvat simpat mutta niitä on vain vähän vähemmän kuin normaalisti pitäisi olla. Lääkärin mielestä ei kuitenkaan mitenkään hälyttävän vähäsen etteikö raskaaksi voisi tulla "joukkuessa on vain vähemmän pelaajia mukana" sanoi lääkäri.
Meille ehdotettiin 4kk clomifen-kuuria ja jos siitäkään ei ole mitään hyötyä niin sitten olis koeputkihedelmöitys ainoa vaihtoehto.
Pikkasen on jännittävät paikat ja mietteliäät ko näillä näkyvin menkat alkaa huomenna [:(] ja pitäis soitella lääkärille saanko aloittaa viidenpäivän päästä clomit jännittää....
Onko tällä palstalla muilla kokemuksia clomifen-kuurista, toimiiko, sivuvaikutuksista ja mitähän ne maksaa?[8|]
Mymmeli84
Jostain jotain jo tietävä
HANI, kiitokset kokemustesi kertomisesta. Aina saa lisää toivoa kun kuulee, että monet ovat raskautuneet huolimatta pitkäaikaisesti yrittämisestä.
PALIKKA, nimenomaan tämä epätietoisuus on tällä hetkellä juuri se, mikä suurinta ahdistusta aiheuttaa. Kun ei mikään ole vielä varmaa, mutta jotain on vialla.. Onneksi juu tosissaan tutkimukset etenee nopealla vauhdilla.
TIISA, toivottavasti olis nyt tärpännyt :) mutta jos ei ole, niin toivotaan, että ne comifenit sitten auttavat ja raskaudut pian :) ettei tarvitsis hedelmöitykseen asti mennä. Pakko kysellä sulta tuosta munatorvien auki olo tutkimuksesta, että millainen se oli? Sattuiko kovin? Jostain vain luin, että olisi melkoisen kivulias tutkimus.. :( Entäpä miten sinun kohdallasi tuo endo-epäily..varmennettiinko sitä mitenkään? Mä täällä jännään sitä, että jos noista tutkimuksista ei löydykään mitn kummallisuuksia, niin tutkiiko ne sit perusteellisesti tuon minun endo-epäilyn kuitenkin..
PALIKKA, nimenomaan tämä epätietoisuus on tällä hetkellä juuri se, mikä suurinta ahdistusta aiheuttaa. Kun ei mikään ole vielä varmaa, mutta jotain on vialla.. Onneksi juu tosissaan tutkimukset etenee nopealla vauhdilla.
TIISA, toivottavasti olis nyt tärpännyt :) mutta jos ei ole, niin toivotaan, että ne comifenit sitten auttavat ja raskaudut pian :) ettei tarvitsis hedelmöitykseen asti mennä. Pakko kysellä sulta tuosta munatorvien auki olo tutkimuksesta, että millainen se oli? Sattuiko kovin? Jostain vain luin, että olisi melkoisen kivulias tutkimus.. :( Entäpä miten sinun kohdallasi tuo endo-epäily..varmennettiinko sitä mitenkään? Mä täällä jännään sitä, että jos noista tutkimuksista ei löydykään mitn kummallisuuksia, niin tutkiiko ne sit perusteellisesti tuon minun endo-epäilyn kuitenkin..
Nuu_
Piirimestaruustason postaaja
hei tännekin taas. Olen tässä parit päivät pysynyt poissa,ihan siksikin että saa ajatuksia vähän muualle.
Tervetuloa uusille,toivon että pääsisitte tekin pian odottajien puolelle.
Tulin taas pikasesti käymään,olis kyssäriäkin teille tikuttaneille.
Mikä mahtaa olla,kun ovistikut antaa kahta viivaa,siis nyt jo parina päivänä yhtä tummiakin???
Mikä ihme kesto-ovis on meneillään? Viikon ajan tikuttanu ja koko ajan nätisti kahta viivaa,ja nyt saman tummusia ollu jo useempana päivänä? ihan oon hukassa taas...
ja tiputtelu jatkuu EDELLEEN... ruskeeta ihme vuotoa on. MUR. Jos sitä tällä viikolla harkittis sitä lekurin soittoa,ei tää nyt voi mitenkään olla enää yhteydessä KM,kun se vuoto oli reippaasti yli kk sitten... äh.
Ja kun tätikin vieraili tässä välissä jo.
*plussatuulia kauhiasti kaikille*
Tervetuloa uusille,toivon että pääsisitte tekin pian odottajien puolelle.
Tulin taas pikasesti käymään,olis kyssäriäkin teille tikuttaneille.
Mikä mahtaa olla,kun ovistikut antaa kahta viivaa,siis nyt jo parina päivänä yhtä tummiakin???
Mikä ihme kesto-ovis on meneillään? Viikon ajan tikuttanu ja koko ajan nätisti kahta viivaa,ja nyt saman tummusia ollu jo useempana päivänä? ihan oon hukassa taas...
ja tiputtelu jatkuu EDELLEEN... ruskeeta ihme vuotoa on. MUR. Jos sitä tällä viikolla harkittis sitä lekurin soittoa,ei tää nyt voi mitenkään olla enää yhteydessä KM,kun se vuoto oli reippaasti yli kk sitten... äh.
Ja kun tätikin vieraili tässä välissä jo.
*plussatuulia kauhiasti kaikille*
Tervetuloa uusille!
Kylläpäs on outoa wastis! Muistaakseni jossain olen lukenut vastaavasta, mutta syy ei kyllä selvinnyt.
Hani, mahtava tarina sinulla! Kiitos kannustuksesta! Meillä yritystä vasta vuosi takana, mutta alkaa jo tuntua siltä ettei varmaan saada lasta. Tietysti toivon kovasti, mutta silti kun pettymyksiä on vaan tullut jo sen vuoden verran joka kuukausi, niin alkaa kallistua pessimismin puolelle.. Palikka, siinä mielessä olen sinun kanssa vähän samoilla linjoilla. Tosin meillä vielä ekaa yritetään..
Mymmeli84, kovasti tsemppiä ja jaksamista! Tule sitten kertomaan, mitä testeistä selvisi!
Omaa: Olin eilen tuntevinani oviksen. Ainakin kivut oli taas sitä luokkaa illalla, että joka liike tuntui kuin olisi veitsellä kiertänyt alavatsassa. Testejä ein ole jaksanut enää tehdä pitkiin aikoihin, kun tuntuu että niistä vaan stressaannun lisää. Mies lähti taas reissuun ja viimeinen lasti uimareita tuli sunnuntai-iltana.. Katsotaan nyt sitten mitä tästä kierrosta tulee.. Torstaina on se gyne varattuna ja tarkoitus olisi aloittaa lapsettomuustutkimukset.
Kylläpäs on outoa wastis! Muistaakseni jossain olen lukenut vastaavasta, mutta syy ei kyllä selvinnyt.
Hani, mahtava tarina sinulla! Kiitos kannustuksesta! Meillä yritystä vasta vuosi takana, mutta alkaa jo tuntua siltä ettei varmaan saada lasta. Tietysti toivon kovasti, mutta silti kun pettymyksiä on vaan tullut jo sen vuoden verran joka kuukausi, niin alkaa kallistua pessimismin puolelle.. Palikka, siinä mielessä olen sinun kanssa vähän samoilla linjoilla. Tosin meillä vielä ekaa yritetään..
Mymmeli84, kovasti tsemppiä ja jaksamista! Tule sitten kertomaan, mitä testeistä selvisi!
Omaa: Olin eilen tuntevinani oviksen. Ainakin kivut oli taas sitä luokkaa illalla, että joka liike tuntui kuin olisi veitsellä kiertänyt alavatsassa. Testejä ein ole jaksanut enää tehdä pitkiin aikoihin, kun tuntuu että niistä vaan stressaannun lisää. Mies lähti taas reissuun ja viimeinen lasti uimareita tuli sunnuntai-iltana.. Katsotaan nyt sitten mitä tästä kierrosta tulee.. Torstaina on se gyne varattuna ja tarkoitus olisi aloittaa lapsettomuustutkimukset.
Tiistai-iltaa kaikille!
Täällä on tänään vietetty päivä pulkkamäessä ja ilta vaahtokylvyssä kera kynntilöiden ja teen,ai että!
Tatjuska:Kiva että se ovis on tullu bongattua!Hieno homma!Ja oon kyllä huomannu,että yksityisellä toisaalta panostetaan ja jotenki tuntuu,että tulee paremmin kuulluksi ja niillä on siellä aikaa ja resursseja...Mutta asioiden ei pitäisi olla näin vaikeita hoitaa...Toivon niin kovasti,että ens kesäkuussa saat katsella jo omaa kasvavaa mahaas ja nautiskella raskaudesta![:)]
Miss Piggy:Kurjaa,että sait nyt sitten tulehduksen,heti kun se ovis löytyi...Ei oo elämä reilua...Mä oon just kironnu kroppani,kun mulla on tässä kierrossa ekan kerran ovis kateissa!Saakeli!Toivotaan kuitenkin,että teillä olisi nyt tärpännyt,vaikea uskoa,että kuuri voisi vielä asiaan vaikuttaa...Tsemppiä!
hh83:Toivottavasti reissu oli oikein mahtavan ihana!Josko teidän pieni olisikin saanut alkunsa korkean paikan leirillä..?[:D] Tsemppiä tutkimuksiin,toivottavasti saatte vastauksia!Ei se epätietoisuuskaan oo mistään kotosin...Tuuhan sitten kertoilemaan,mitä teille sanottiin!Halaus!
A86:Mukavia ovishetkiä!Nauttikaahan toisistanne!Minä oon kattellu ystäväni kasvavaa mahaa tässä parin päivän ajan ja aika koville ottaa...Vaikeuksia oli kyllä ystävälläkin kertoa raskaudesta,kun tietää meidän tilanteen,eikä sekään tuntunu kivalta kun toinen kyyneleet silmissä kertoo,että me nyt sitte ollaan raskaana...Sanoinkin,ettei se meiltä oo pois ja ollaan ilman muuta onnellisia niiden puolesta.Nyt jo onneksi tilanne vapautunut.
Mymmeli84:Tervetuloa tänne purkamaan tuntoja!Raskasta on ollut teilläkin...Voin kuitenkin rohkaisuksi sanoa,että tässä tapauksessa tieto myös antaa vastauksia ja avaa mahdollisuuksia!Meillä on myös tehty tutkimuksia mulle ja mun miehelle,mulla PCO:ta,tosin ei estä raskautumasta,ei siis niin paha ja miehellä heikentyneet ja vähäiset siittiöt.Alkukäsittelyn jälkeen ollaan jo menossa hoitoihin yksityiselle.Meillä ainut vaihtoehto mikroinjektio.Kuitenkin tekin ootte vielä hoitoja pohdittaessa nuoria,joten voitte olla toiveikkaita!Meille ainakin sanottiin,että mahdollisuus,että saadaan oma biologinen lapsi on aikas lupaava iän ja hoitojen aloituksen vuoksi.Ja jos kyse on endometrioosista,sekin on nykyään onneksi hoidettavissa!Se siis tutkitaan jotenki tähystyksellä ja poistetaan myös.Eilen tuli mulle totaalinen romahdus,itku kun nyt katos mun ovulaatio,mutta onneksi mies piti vuorostaan pystys ja sano,että mut on tutkittu just ja kaikki on ok.Kävin sitte kuitenki adoptiosivuilla,ihan vaan siksi,että tarvin jonku vuositoimintasuunnitelman,että jaksan pysyä positiivisena.Toki siis useampi vuosi yritetään jatkaa hoitojen kanssa,jos niin vaatii,mutta haluan vain pitää kiinni siitä ajatuksesta,että vielä saan syliini oman lapsen,tavalla tai toisella.Tarkoitus on siis tässä sua kannustaa ja tsempata!Rutistus täältä!Tulethan kertomaan,mitä tutkimuksissa sanottiin..?
Palikka:Pidetään peukkuja,josko vain olisit testannut liian ajoissa..?Ei tätiä,on toivoa!
Tiisa:Tervetuloa myös sulle!On tästä lasten saamisesta tehty kyllä melkoista tiedettä...Hyvä kuitenkin,jos tutkimuksista ei selvinnyt mitään hälyttävää.Toivotaan,että nuo hormonit nyt auttais teitä,eikä tarvisi ryhtyä koeputkihedelmöitykseen.Ajattele kuitenkin,teillä on siis mahdollisuus raskautua!Voimia yritykseen!
Wastis:Eihän se sun tiputtelu voi kertoa uudesta keskenmenosta..?(En edes haluaisi tätä sulle tähän kirjottaa ja toivon sydämestäni ettei niin ole...)Koska eikös joskus nuo ovulaatiotestit näytä ovulaatiota jos on raskaana ja jos sulla on vielä hormonit koholla...Siis aatellen,että oot täti on jo käynyt välissä kuitenkin...Kannattaisko sinne lääkärille mennä,pääsisit tuosta epätietoisuudesta?Yritän täältä kovasti sua halata ja antaa voimia!On ollut kyllä kestämistä yhdelle ihmiselle riittävästi...
Omaa:Tuonne jo kirjotin,en sitte tikuilla bongannu ovista ollenkaan,useamman päivän vaan ollu menkkamaista oloa...Aina ennen oon bongannu.Enkä siis oo raskaanakaan.Nyt vaan huolettaa,koska se täti vierailee,että sais noita miehen ulkomaan töitä soviteltua hoitoihin ja ettei tää nyt heikennä meidän mahdollisuuksia hoidoissa...Eilen tuli siis totaalinen itkuromahdus,mutta tänään jo mieli parempi ja ollaan koitettu nauttia mukavasta päivästä.Ennen tätiä kun ei voi paljon mitään tehdä.
Kaikille tänne hurjasti positiivista mieltä,tsemppiä ja plussatuulia!
Täällä on tänään vietetty päivä pulkkamäessä ja ilta vaahtokylvyssä kera kynntilöiden ja teen,ai että!
Tatjuska:Kiva että se ovis on tullu bongattua!Hieno homma!Ja oon kyllä huomannu,että yksityisellä toisaalta panostetaan ja jotenki tuntuu,että tulee paremmin kuulluksi ja niillä on siellä aikaa ja resursseja...Mutta asioiden ei pitäisi olla näin vaikeita hoitaa...Toivon niin kovasti,että ens kesäkuussa saat katsella jo omaa kasvavaa mahaas ja nautiskella raskaudesta![:)]
Miss Piggy:Kurjaa,että sait nyt sitten tulehduksen,heti kun se ovis löytyi...Ei oo elämä reilua...Mä oon just kironnu kroppani,kun mulla on tässä kierrossa ekan kerran ovis kateissa!Saakeli!Toivotaan kuitenkin,että teillä olisi nyt tärpännyt,vaikea uskoa,että kuuri voisi vielä asiaan vaikuttaa...Tsemppiä!
hh83:Toivottavasti reissu oli oikein mahtavan ihana!Josko teidän pieni olisikin saanut alkunsa korkean paikan leirillä..?[:D] Tsemppiä tutkimuksiin,toivottavasti saatte vastauksia!Ei se epätietoisuuskaan oo mistään kotosin...Tuuhan sitten kertoilemaan,mitä teille sanottiin!Halaus!
A86:Mukavia ovishetkiä!Nauttikaahan toisistanne!Minä oon kattellu ystäväni kasvavaa mahaa tässä parin päivän ajan ja aika koville ottaa...Vaikeuksia oli kyllä ystävälläkin kertoa raskaudesta,kun tietää meidän tilanteen,eikä sekään tuntunu kivalta kun toinen kyyneleet silmissä kertoo,että me nyt sitte ollaan raskaana...Sanoinkin,ettei se meiltä oo pois ja ollaan ilman muuta onnellisia niiden puolesta.Nyt jo onneksi tilanne vapautunut.
Mymmeli84:Tervetuloa tänne purkamaan tuntoja!Raskasta on ollut teilläkin...Voin kuitenkin rohkaisuksi sanoa,että tässä tapauksessa tieto myös antaa vastauksia ja avaa mahdollisuuksia!Meillä on myös tehty tutkimuksia mulle ja mun miehelle,mulla PCO:ta,tosin ei estä raskautumasta,ei siis niin paha ja miehellä heikentyneet ja vähäiset siittiöt.Alkukäsittelyn jälkeen ollaan jo menossa hoitoihin yksityiselle.Meillä ainut vaihtoehto mikroinjektio.Kuitenkin tekin ootte vielä hoitoja pohdittaessa nuoria,joten voitte olla toiveikkaita!Meille ainakin sanottiin,että mahdollisuus,että saadaan oma biologinen lapsi on aikas lupaava iän ja hoitojen aloituksen vuoksi.Ja jos kyse on endometrioosista,sekin on nykyään onneksi hoidettavissa!Se siis tutkitaan jotenki tähystyksellä ja poistetaan myös.Eilen tuli mulle totaalinen romahdus,itku kun nyt katos mun ovulaatio,mutta onneksi mies piti vuorostaan pystys ja sano,että mut on tutkittu just ja kaikki on ok.Kävin sitte kuitenki adoptiosivuilla,ihan vaan siksi,että tarvin jonku vuositoimintasuunnitelman,että jaksan pysyä positiivisena.Toki siis useampi vuosi yritetään jatkaa hoitojen kanssa,jos niin vaatii,mutta haluan vain pitää kiinni siitä ajatuksesta,että vielä saan syliini oman lapsen,tavalla tai toisella.Tarkoitus on siis tässä sua kannustaa ja tsempata!Rutistus täältä!Tulethan kertomaan,mitä tutkimuksissa sanottiin..?
Palikka:Pidetään peukkuja,josko vain olisit testannut liian ajoissa..?Ei tätiä,on toivoa!
Tiisa:Tervetuloa myös sulle!On tästä lasten saamisesta tehty kyllä melkoista tiedettä...Hyvä kuitenkin,jos tutkimuksista ei selvinnyt mitään hälyttävää.Toivotaan,että nuo hormonit nyt auttais teitä,eikä tarvisi ryhtyä koeputkihedelmöitykseen.Ajattele kuitenkin,teillä on siis mahdollisuus raskautua!Voimia yritykseen!
Wastis:Eihän se sun tiputtelu voi kertoa uudesta keskenmenosta..?(En edes haluaisi tätä sulle tähän kirjottaa ja toivon sydämestäni ettei niin ole...)Koska eikös joskus nuo ovulaatiotestit näytä ovulaatiota jos on raskaana ja jos sulla on vielä hormonit koholla...Siis aatellen,että oot täti on jo käynyt välissä kuitenkin...Kannattaisko sinne lääkärille mennä,pääsisit tuosta epätietoisuudesta?Yritän täältä kovasti sua halata ja antaa voimia!On ollut kyllä kestämistä yhdelle ihmiselle riittävästi...
Omaa:Tuonne jo kirjotin,en sitte tikuilla bongannu ovista ollenkaan,useamman päivän vaan ollu menkkamaista oloa...Aina ennen oon bongannu.Enkä siis oo raskaanakaan.Nyt vaan huolettaa,koska se täti vierailee,että sais noita miehen ulkomaan töitä soviteltua hoitoihin ja ettei tää nyt heikennä meidän mahdollisuuksia hoidoissa...Eilen tuli siis totaalinen itkuromahdus,mutta tänään jo mieli parempi ja ollaan koitettu nauttia mukavasta päivästä.Ennen tätiä kun ei voi paljon mitään tehdä.
Kaikille tänne hurjasti positiivista mieltä,tsemppiä ja plussatuulia!
Nuu_
Piirimestaruustason postaaja
paipapu itse aattelin samaa ja aattelin sitte testata. ja TADAA !!! arvonta suoritettu ja olette voittaneet uuden keskenmenon !! eli positiivinen on... ja viime KM arvot oli kaks viikkoa sitten enää 13,eli ei voi olla siitäkään enää... eli uutta kehiin...
Eli tosissaan uusi keskenmeno täällä nyt sitten ! Kohdunulkoista itse epäilen koska vuoto on ruskeaa ja tosi tummaa... MAHTIA. Vittu suomeksi sanottuna. Eikun uutta lekurirumbaa käyntiin... Mutta pääseepähän tutkimuksiinkin sitten, kolmas olis meinaan jo.
Eli tosissaan uusi keskenmeno täällä nyt sitten ! Kohdunulkoista itse epäilen koska vuoto on ruskeaa ja tosi tummaa... MAHTIA. Vittu suomeksi sanottuna. Eikun uutta lekurirumbaa käyntiin... Mutta pääseepähän tutkimuksiinkin sitten, kolmas olis meinaan jo.
Tiisa
Satasella mukana keskusteluissa
Hei taas!!
Joo niinkö eilen aavistelinkin et kyllä se täti sieltä on tulossa ja niin tulikin.Tosin mua ihmetyttää ko en oli pahemmin kipeenä, yleensä tadin kyläilyn eka päivänä oon tosi kipeenä ja joudun turvautua särkylääkkeisiin, mut nyt en ole ottanut yhtään mitään.[:)] Ja soittelin aamulla naistenpolille aikaa tulevaan folikkeli tähystykseen, ajan sain 23.2 klo 7.30 (apuako aikaisin [:-] joutuu työtön heräävään). ja neljän päivän päästä alkaa hormoonien syönti,saa nähä mitä oireita tulee...
Mymmeli84: Munatorvien aukiolo tutkimus oli ainakin mun kohdalla aika kivuton. Siinähän mennään ohuella muovi katetrilla kohdunsuun läpi ja kohdunsuulle laitetaan pieni "pallo" esteeksi ettei liuokset tule heti ulos niin siinä kohdassa tuntui pientä kuukautistentyylistä kipua.Sitten lääkäri katsoo ultralla meneeko steriloitu suolaliuos munatervista läpi.Koko tutkimus kesti vain muutaman minuutin. Itekki olin lukenu sen kivuliaisuudesta niin olin varautunut pahinpaan,mut sit ajattelin et kyllä muutaman minuutin kestää jos kerta pitäis synnytyskin kestää.
mun endoa ei oli sen kummemmin kuin kyselemällä ja ultralla tutkittu ko mun oireet on niin lievät niin ei katottu aiheelliseksi jatkaa tutkimuksia. Endoahan ei mun tietääkseen voida varmasti sanoa kuin tähystyksellä nukutuksessa.Ja siihen mä ainakaan haluais mennä.
Paipapu:Kiitos kannustuksista. melkein olisin toivonu et jotain vikaa olis löytynyt niin olis löytynyt joku selitys miksei ole tärpänny? Joo tosiaankin toivon et noista hormooneista löytys apu. Siihen tietoon on vielä liian pitkä aika... Voimia myös sulle hoitoihin!!
Wastis: Surullista kuulla keskenmenosta, ei kiva ollenkaan. Toivottavasti tutkimuksista selviää jotain. Voimia ja jaksamisia uuteen yritykseen! Pää pystyyn vaan, vaikkei varmastikkaan ole helppoa. Kyllä teitäkin vielä onni potkaisee niinkuin meitä kaikkia muitakin.
Joo niinkö eilen aavistelinkin et kyllä se täti sieltä on tulossa ja niin tulikin.Tosin mua ihmetyttää ko en oli pahemmin kipeenä, yleensä tadin kyläilyn eka päivänä oon tosi kipeenä ja joudun turvautua särkylääkkeisiin, mut nyt en ole ottanut yhtään mitään.[:)] Ja soittelin aamulla naistenpolille aikaa tulevaan folikkeli tähystykseen, ajan sain 23.2 klo 7.30 (apuako aikaisin [:-] joutuu työtön heräävään). ja neljän päivän päästä alkaa hormoonien syönti,saa nähä mitä oireita tulee...
Mymmeli84: Munatorvien aukiolo tutkimus oli ainakin mun kohdalla aika kivuton. Siinähän mennään ohuella muovi katetrilla kohdunsuun läpi ja kohdunsuulle laitetaan pieni "pallo" esteeksi ettei liuokset tule heti ulos niin siinä kohdassa tuntui pientä kuukautistentyylistä kipua.Sitten lääkäri katsoo ultralla meneeko steriloitu suolaliuos munatervista läpi.Koko tutkimus kesti vain muutaman minuutin. Itekki olin lukenu sen kivuliaisuudesta niin olin varautunut pahinpaan,mut sit ajattelin et kyllä muutaman minuutin kestää jos kerta pitäis synnytyskin kestää.
mun endoa ei oli sen kummemmin kuin kyselemällä ja ultralla tutkittu ko mun oireet on niin lievät niin ei katottu aiheelliseksi jatkaa tutkimuksia. Endoahan ei mun tietääkseen voida varmasti sanoa kuin tähystyksellä nukutuksessa.Ja siihen mä ainakaan haluais mennä.
Paipapu:Kiitos kannustuksista. melkein olisin toivonu et jotain vikaa olis löytynyt niin olis löytynyt joku selitys miksei ole tärpänny? Joo tosiaankin toivon et noista hormooneista löytys apu. Siihen tietoon on vielä liian pitkä aika... Voimia myös sulle hoitoihin!!
Wastis: Surullista kuulla keskenmenosta, ei kiva ollenkaan. Toivottavasti tutkimuksista selviää jotain. Voimia ja jaksamisia uuteen yritykseen! Pää pystyyn vaan, vaikkei varmastikkaan ole helppoa. Kyllä teitäkin vielä onni potkaisee niinkuin meitä kaikkia muitakin.
Mymmeli84
Jostain jotain jo tietävä
HH83: Tsemppiä teillekin tutkimuksiin jos sunnuntaiset uimarit eivät nyt kerinneet selvitä hengissä ovulaatioon saakka. Ihana tietää (vaikka kamalaa onkin, että lapsettomuutta on), että täällä on muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa! Tietää, ettei ole yksin.. päinvastoin, tuntuu olevan ihan turhankin yleistö nykyisin.
WASTIS: Olen NIIIIN pahoillani!!! Voimahaleja!!! Ja nyt kyllä kipinkapin lääkäriin marsmars, että selviää, mitä sun sisällä oikein tapahtuu.. En oo paljoo tuolta lukenut noita vanhoja juttuja enkä muista tuolta toiselta palstalta teidän tilannetta kamalan tarkasti, mutta voisko olla, että sun kroppa ei eritä tarpeeksi hormonia, joka auttaa hedelmöitynyttä munaa kiinnittymään kohdun seinämään (oliks se nyt sit keltarauhashormoni?)? Oon ihan sekaisin itse noiden kaiken maaillman hornomien kanssa kun niitä tuntuu olevan miljoonia..
PAIPAPU: Kiitos kannustuksesta! Tuo ikä on kyllä juu onneksi etu tässä. Gynekin sanoi, että jollei mitään hälyttävää nyt tutkimuksissa löydy, niin voidaan ihan hyvin useamman kuukauden ajan yrittää hormonien avulla ennen rankempia hedelmöityshoitoja. Ettei tarvitse ajatella, että meidän hedelmällisyys laskisi mitenkään suuresti vielä muutamaan vuoteen. Kahdella ystävälläni on ollut endometrioosi ja heillä on molemmilla pian 2 lasta, joten se ei juu onneksi ole välttämättä "naula arkkuun" vaan erilaisia hoitoja siihen löytyy ja lapsensaantikin on mahdollista. Mutta eihän se kumoa sitä tosiasiaa, että kyllä tuon endo-epäilyn kuuleminen oli kuin isku vasten kasvoja ja tuli kyllä kuin salama kirkkaalta taivaalta..mutta.. ei täälläkään ole toivoa menetetty. Mekin ollaan päätetty, että tavalla tai toisella (oli se sitten hedelmöityshoidot tai adoptio) lapsi saadaan. Me ei nimittäin pystytä kuvittelemaankaan elämäämme ilman lasta. Olen aina ajatellut, että mun tehtävä täällä on olla äiti, vaikka samalla olen aina tuntenut myös, etten varmaan tule koskaan saamaan omia lapsia.. En tiedä mistä se tunne aikanaan tuli, mutta hyvin vahva se on aina ollut ja mitä lähemmäs sitä todellisuutta joutuu sen kamalammalta tuntuu, että on mukamas sen aina tiennyt.. Vaikeasti selitetty, mutta toivottavasti ymmärrät mitä haen takaa. On kyllä ihanaa, miten nuo miehet jaksaa tukea ja kannustaa eteenpäin!! Minunkin mieheni on ollut NIIIN mahtava tässä viime kuukausien aikana :) Ilman häntä en kyllä tietäisi mitä tekisin, joutuisin varmaan johonkin lataamoon näiden asioiden takia! Mikä sekään ei kyllä varmasti nytkään pahaa tekisi.. Tsemppiä teille oviksen metsästykseen!!! Halit!!!
OMAA: Mielialat vaihtelee niin, että väillä en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa.. Välillä olen kuin maani myynyt ja välillä huomaan vaan istuvani ja hymyileväni. Mitä ihmettä!? Ystävien seurassa en oikein osaa puhua mistään mitään, vaikka kaikki läheisimmät kyllä tästä ongelmasta tietävät, mutta kun tuntuu siltä, ettei mistään muusta osaa puhua, niin parempi olla hiljaa eikä aina vaan valittaa kaikesta.. Ja onhan niitä positiivisiakin asioita elämässäni paaaljolti, mutta ne on nyt vaan hautautuneet tän kaiken epämääräisen sekavuuden ja epävarmuuden alle, niin etten niitä näe.. Onneksi tänne voin valittaa ja tiedän että teistä jokainen on käynyt ainakin joitain samoja tunteita läpi jossain vaiheessa yrittämistä, tutkimuksia tai hoitoja [:)] Kiitos siitä!!!!
WASTIS: Olen NIIIIN pahoillani!!! Voimahaleja!!! Ja nyt kyllä kipinkapin lääkäriin marsmars, että selviää, mitä sun sisällä oikein tapahtuu.. En oo paljoo tuolta lukenut noita vanhoja juttuja enkä muista tuolta toiselta palstalta teidän tilannetta kamalan tarkasti, mutta voisko olla, että sun kroppa ei eritä tarpeeksi hormonia, joka auttaa hedelmöitynyttä munaa kiinnittymään kohdun seinämään (oliks se nyt sit keltarauhashormoni?)? Oon ihan sekaisin itse noiden kaiken maaillman hornomien kanssa kun niitä tuntuu olevan miljoonia..
PAIPAPU: Kiitos kannustuksesta! Tuo ikä on kyllä juu onneksi etu tässä. Gynekin sanoi, että jollei mitään hälyttävää nyt tutkimuksissa löydy, niin voidaan ihan hyvin useamman kuukauden ajan yrittää hormonien avulla ennen rankempia hedelmöityshoitoja. Ettei tarvitse ajatella, että meidän hedelmällisyys laskisi mitenkään suuresti vielä muutamaan vuoteen. Kahdella ystävälläni on ollut endometrioosi ja heillä on molemmilla pian 2 lasta, joten se ei juu onneksi ole välttämättä "naula arkkuun" vaan erilaisia hoitoja siihen löytyy ja lapsensaantikin on mahdollista. Mutta eihän se kumoa sitä tosiasiaa, että kyllä tuon endo-epäilyn kuuleminen oli kuin isku vasten kasvoja ja tuli kyllä kuin salama kirkkaalta taivaalta..mutta.. ei täälläkään ole toivoa menetetty. Mekin ollaan päätetty, että tavalla tai toisella (oli se sitten hedelmöityshoidot tai adoptio) lapsi saadaan. Me ei nimittäin pystytä kuvittelemaankaan elämäämme ilman lasta. Olen aina ajatellut, että mun tehtävä täällä on olla äiti, vaikka samalla olen aina tuntenut myös, etten varmaan tule koskaan saamaan omia lapsia.. En tiedä mistä se tunne aikanaan tuli, mutta hyvin vahva se on aina ollut ja mitä lähemmäs sitä todellisuutta joutuu sen kamalammalta tuntuu, että on mukamas sen aina tiennyt.. Vaikeasti selitetty, mutta toivottavasti ymmärrät mitä haen takaa. On kyllä ihanaa, miten nuo miehet jaksaa tukea ja kannustaa eteenpäin!! Minunkin mieheni on ollut NIIIN mahtava tässä viime kuukausien aikana :) Ilman häntä en kyllä tietäisi mitä tekisin, joutuisin varmaan johonkin lataamoon näiden asioiden takia! Mikä sekään ei kyllä varmasti nytkään pahaa tekisi.. Tsemppiä teille oviksen metsästykseen!!! Halit!!!
OMAA: Mielialat vaihtelee niin, että väillä en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa.. Välillä olen kuin maani myynyt ja välillä huomaan vaan istuvani ja hymyileväni. Mitä ihmettä!? Ystävien seurassa en oikein osaa puhua mistään mitään, vaikka kaikki läheisimmät kyllä tästä ongelmasta tietävät, mutta kun tuntuu siltä, ettei mistään muusta osaa puhua, niin parempi olla hiljaa eikä aina vaan valittaa kaikesta.. Ja onhan niitä positiivisiakin asioita elämässäni paaaljolti, mutta ne on nyt vaan hautautuneet tän kaiken epämääräisen sekavuuden ja epävarmuuden alle, niin etten niitä näe.. Onneksi tänne voin valittaa ja tiedän että teistä jokainen on käynyt ainakin joitain samoja tunteita läpi jossain vaiheessa yrittämistä, tutkimuksia tai hoitoja [:)] Kiitos siitä!!!!