Perätilavauvat

Voihan.... Tissit! :D

Tosiaan nukuin surkeasti viime yön, koska mua rehellisesti sanottuna jännittää niin paljon... Etten meinaa housuissani pysyä :D Sain kuitenkin päikkärit otettua... Ja mihin mä heräsinkään. Ensimmäinen ajatus taisi olla, että "MIKSI peitto on litimärkä? Lapsivedet mitä kuka mitä häh?!" Kunnes vähän valpastuin ja aloin miettimään, ettei lapsivedet kuitenkaan olis tässä kohtaa sänkyä. Nousin istumaan ja rupesin kattomaan kun meijerituotanto käy valtoimenaan pitkin sänkyä. TOOOOSI KIVA :D Mulla ei siis ole tälläistä aiemmin. Muistan nähneeni vauvasta unta... Josko se aiheutti tämän :D
 
Huomenta ja hyvää äitienpäivää! :Heartred Sektiosta toipuminen on mennyt vaihtelevissa merkeissä. Ensimmäinen päivä meni kuitenkin ihan hyvin ja pääsin omin voimin sängystä jo pesullekkin. Siitä motivoituneena pinkasen eilen uudestaan aamusta pystyyn.. No pyörryin suihkuun :d fiksu minä! Lepäilyn ja lääkkinnän jälkeen illasta kuitenkin pääsin taas liikkeelle, vointi on nytkin hyvä :) Toki kipeä tuo haava on, mutta vauvan vuoksi sitä kestää mitä vaan! :Heartred
Vauva on siis edelleen keskolassa ja elättelen toiveita, josko hän pääsisi tänään, ehkä huomenna kanssani osastolle vierihoitoon. Mies on vauvaa lähinnä hoidellut ja minä en osaa kun tuijottaa ja ihailla :D jospa se mies opettaisi sitten minutkin tosi toimiin! :)
 
Mulla oli ihan sama juttu sektion jälkeen. Tosin minun piti vuorokauden ajan maata sängyssä. Kun ensimmäisen kerran pääsin seuraavana päivänä suihkuun, oli tosi lähellä etten pyörtynyt sinne. Kun pääsin takaisin huoneeseen niin en pystynyt kuin istumaan sängyllä ja katsomaan kun hoitaja neuvoi miestäni vaipanvaihdossa.
 
Se oli ihan kauhee tunne kun silmissä vaan alko sumenemaan, tuskahiki nous ja mulla alko vaan lihakset kramppaamaan. Hurjaa! Mulla on hemoglobiini ollu koko ajan ihan ok 105, mutta verenpaineet todella alhaset, enkä oo paljon saanut syötyä. Tämän vuoks varmaan taju lähti. Ainoo vaan, mitä kukaan ei oo kertonu on, että mulla vatsa ollu sektion jälkeen ilmapallo. Täynnä ilmaa ja sisällä pysyy! Ikinä ennen en oo toivonu, että "voispa pieree!!" :D
 
LMK, pyydä Cuplatonia ilmavaivaan ja Pegorionia että saat suolen toimimaan. Ja syö hyvä nainen säännöllisesti kipulääkkeitä (esim. kunnon patsku 8h välein Panadol&Burana-kombo, tarvittaessa napakampaan kipuun pyydät vahvempaa!!!), ei niihin koukkuun jää mutta kipua ei kannata yrittää kestää edes vauvan takia.

Kipu kun voi hankaloittaa maidoneritystä ja imetysasennon löytymistä. Ei kenenkään tartte kärsiä kipua ja olla sankaritar. Kun siihen päälle tulee vielä kaikki tunnekuohut jne uuden opettelut... -kipu on helppo hoitaa pois ja voit keskittyä muuhun.

Usko mua silleen isosiskomaisesti, been there, done that.

❤️
 
Juu, ehdottomasti kannattaa pyytää lääkettä ummetukseen. Vessassa käynti sattuu muutenki synnytyksen/leikkauksen jälkeen. Ja voit kysyä olisko mahdollista saada luumuja, ne auttavat ummetukseen.
 
Mä pyysin yöllä jotain mahalääkettä ilmavaivoihin. Sain kyllä, mutta kuulemma paras lääke on liikkeelle lähtö. Illalla saan sitten lisää, jos ei ala helpottamaan :) Mä oon pyytänyt ton pana-bura kombon päälle kyllä vahvempaa kipulääkettä, juuri että pääsen vauvaa keskolaan katsomaan. Sinne kun ei ole ketään viemässä, vaan itse pitää mennä. Onhan tuo haava kipeä lääkkeistä huolimatta :/
 
Hyvä. Liikkuminen auttaa kyllä ilmavaivoihin ja muuhunkin turvotukseen, joka mulla oli aika mellevää tällä kertaa -pahempaa mitä esim. jalkojen turvotus raskaanaollessa. Mutta ei sitä liikkeellekään pääse, jos kipua. Surutta siis vaan tymäkämpää kipulääkettä. Toki pitkä- ja lyhytvaikutteiset opiaatit (Oxynorm, Oxanest) lamauttaa suoltakin mutta liike ja muu kompensoi tilaa. Ja esim. Targiniqissä on suolen toimintaa edesauttava aine (naloksoni) messissä. Taivaallisia kivunpoistajia.

Kotiin päästyä kannattaa jatkaa kipulääkitystä (Panadol+Burana) omaa kroppaa ja kipua kuunnellen. Kunhan tikit saa pois, on tilanne jo usein ihan eri. Mut niin paljon sitä sörkitään sisuksia, on sulavaa tikkiä monessa kerroksessa jne. että ei se kaikki kipu ole vaan tuossa näkyvällä haavalla.
 
Minulle sanottiin että haavoja on kymmenessä kerroksessa joten ne säryt eivät ole mitenkään ihme :/
 
LMK. Tsemppiä! Mulla auttoi se pegorion, se auttoikin muuten vauhdilla vaikka sanoi hoitaja ettei sellaista vaikutusta ole joten ole valmiina pomppaamaan vessaan jos sitä otat :grin
Onneksi se kipu helpottaa päiväpäivältä, jätettiinkö sulle kipupumppua selkään ollenkaan? Mulla se oli seuraavaan iltaan asti ja kuljetin mukanani, seuraavana aamuna kun lääkkeinä oli enää napit niin sen huomasi! Minulla ensimmäinen ylösnousu aiheutti huimausta mutta laitoin sitten heti makuulle petiin takaisin joten pyörtyminen vältettiin, otahan varovasti siellä ettet kaatuile kesken menojen :happy:
Minulta poistettiin tikit pari päivää sitten, maha oli sen jälkeen arka mut nyt taas tuntuu ihan ok! Uskalsin käydä vähän tallihommiakin tekemässä mutta en kannellut vesiä tai heiniä lainkaan vaan kevyesti siivoilin karsinoita ja lakaisin käytävää, lenkillekin päästiin koirien kanssa kun minun vanhemmat katsoi vaven nukkumista :happy:
 
  • Tykkään
Reaktiot: LMK
Etsijä: Mukava kuulla, että olet toipunut hyvin! :)

Mulla oli myös kipupumppu, se otettiin eilen illalla pois. Se olin kyllä hyvä! Täytyy illalla pyytää tuota mainitsemaasi lääkettä! :D
 
Joo, ne ilmavaivat oli karmeet sillon esikoisen jälkeen. Mahaan sattu ja mitään ei saanu ulos :D Kauhee ilmapallo vaan. Nooh, sain sit jotai nappei ja ne pilkkoikin huolella niitä kuplia ja prutpruttelin menemää koko yön :'D

Kipupumppu oli taivaallinen kaveri, diggasin ihan täysillä :D aika nopee ite selvisin pelkällä panadolil ja buranalla, se oli ihan jees.

Vähän meinaa alkaa jännittämään toi ens tiistai jo. Nyt kun tietää mitä odottaa niin ehkä hiukan pelottaa enemmän. Se eka sektio meni sillee "aha, ai sektio, selkee, ei kai täs mitää" meiningillä :D
 
Nyt voin jo sanoo et ahdistaa. Ei enää jännitä vaan ahdistaa ja pelottaa ja stressaa ja ja ja.. ei pitäis ajatella ollenkaan sitä että kuinka monen kerroksen läpi ne joutuu leikkaamaan ennenkuin vauva syntyy, saati sitä et tiistain jälkeen mies pääsee vasta torstaina katsomaan meitä ja silloinkaan ei voi olla koko päivää, koska esikoinen on mukana. Mies lupasi viedä tuon meidän tättähäärän elokuviin, kun on pari lippua jotka pitää käyttää nyt toukokuussa. Mut joudun siis olemaan yksin siellä vauvan kanssa, sektiohaavani kanssa. Kuolen ahdistukseen nyt jo.
 
Varmasti ahdistaa ja jännittää! Lopulta se kuitenkin on sitten ohi ja onneksi jännitykseen ei voi kuolla. Paljon tsemppiä huomiseen! :Heartred:Heartred
 
Onnea ja tsemppiä nennaemilia huomiseen! :) Ymmärrän tuntemuksesi täysin, mutta mäkin selvisin siitä :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top