Senni_ haluaisitko kertoa missä sairaalassa esikoisesi synnytit? Itse saan nyt ensimmäisen HUS:n alueella ja kun on varaa valita, en mielelläni hakeudu kertomasi kaltaiseen paikkaan...
Pelkopoli
- Ketjun aloittaja Aarre
- Aloituspäivämäärä
Aargh, sain juuri nukahdettua ekaa kertaa tänä yönä, kun pelkopolilta soitettiin. Ehkä vaan luovutan ja nukun sovinnolla seuraavan kerran vasta, kun lapsi on vaikka kouluikäinen :D Sain pelkopolilta ajan reilun kuukauden päähän, en nyt oikein tiedä, että onko se hyvä vai huono, että pitää odotella sinne asti.
Eniten tässä ärsyttää se, että synnytyspelko on tähän asti pysynyt ihan kurissa, ja olen onnistunut ajattelemaan asiasta enimmäkseen positiivisesti, hetkittäin olen jopa odottanut synnytystä innolla. Sektiota en ole tähän mennessä oikeastaan edes harkinnut. Halusin vaan päästä pelkopolille juttelemaan, koska välillä mieleen tulee kaikki mahdolliset kauhukuvat lapsen kuolemasta oman pidätyskyvytyksen menettämiseen ja halvaantumiseen ja ties mihin. Nyt kuitenkin terkkarin kanssa juttelu sai pinnalle kaikki pelot epäasiallisesta kohtelusta ja synnyttäjän omien tuntemusten jyräämisestä ja vähättelystä. Tuli sellainen olo, että minun pitää vaan hyväksyä ja kestää mikä tahansa kipu ja vaurio valittamatta tai olen huono äiti. Toivon nyt vaan, että saisin pelot taas työnnettyä jonnekin taka-alalle, että saisi nukuttuakin. Ja toivottavasti pelkopoli sitten aikanaan oikeasti auttaa.
Eniten tässä ärsyttää se, että synnytyspelko on tähän asti pysynyt ihan kurissa, ja olen onnistunut ajattelemaan asiasta enimmäkseen positiivisesti, hetkittäin olen jopa odottanut synnytystä innolla. Sektiota en ole tähän mennessä oikeastaan edes harkinnut. Halusin vaan päästä pelkopolille juttelemaan, koska välillä mieleen tulee kaikki mahdolliset kauhukuvat lapsen kuolemasta oman pidätyskyvytyksen menettämiseen ja halvaantumiseen ja ties mihin. Nyt kuitenkin terkkarin kanssa juttelu sai pinnalle kaikki pelot epäasiallisesta kohtelusta ja synnyttäjän omien tuntemusten jyräämisestä ja vähättelystä. Tuli sellainen olo, että minun pitää vaan hyväksyä ja kestää mikä tahansa kipu ja vaurio valittamatta tai olen huono äiti. Toivon nyt vaan, että saisin pelot taas työnnettyä jonnekin taka-alalle, että saisi nukuttuakin. Ja toivottavasti pelkopoli sitten aikanaan oikeasti auttaa.
Hyvä että sait ajan :) todella törkeää kyllä terkalta käytös. Ei missään nimessä sais koskaan vähätellä toisen tuntemuksia.. Jokainen meistä on erilainen ja jokaisella erilaiset ja eri tasoiset huolet. Kyllä pitää terveysalan ammattilaisella olla kykyä sympatiaan ja kuunnella varsinkin tämmöisissä asioissa!
Kukkis.mlk
Puuhakas puhuja
Mä oon ohjeistanut miestä, et jos ei mua kuunnella, ni hän puuttuu tilanteeseen. Mitäköhän siitäkin sit tulee, ku mies haluu aina diplomaattisen ratkaisun, mut synnärillä sen tarttee oikeesti toimia. Vaatia uutta kätilöä, jos sen hetkinen ei kunnioita mua tms. En jännitä synnytystä. Tähän tilaan oon hankkiutunut, ni pakko muksu jotenkin saada ulos. Otan tietenkin kaiken vastaan, mut se allas ei houkuta :/ Paljussa lilluminen on kivaa, jos saa lonkkua samalla, mut muuten inhoon lilluu vedessä.
Alise, oon ihan järkyttyny miten terkka voikaan olla noin töykeä! Oon ihan sanaton! Todella epäammsttimaista käytöstä!! Ite tekisin varmaan valituksen johonki. Synnytystä todellaki saa pelätä, ksikki tunteet laiasta laitaan on sallittu, tietenki, onhan se niin iso asia fyysisesti ja henkisesti. Hyvä että sait ajan pelkopolille, jospa sielä olis vastassa joku empaattisempi ja ammattimaisempi henkilö. Ja nuo kauhukuvat mitä sulla on käyny mielessä ni varmaan jollekki pienelle osalle synnyttäjistä todellista elämää mut on meitäki paljo kelle ei viikko tai pari viikkoa synnytyksen jälkeen oo jääny muuta todistetta ko vauva ja jälkivuoto. Tsemppiä!
Ihana kuulla, että olen vain paisutellut päässäni näitä synnytyksen jättämiä vaivoja :) Tuntuu, että niistä on hirmu vaikea saada kunnon tietoa. Joko saa kuulla viralliselta puolelta, että kaikilla menee kaikki täydellisesti ja synnytys ei edes satu, tai sitten niitä kauhutarinoita, kun aivan kaikki on mennyt pieleen. Kummastakaan ei oikein saa mitään järkevää kuvaa siitä, että mitä oikeasti on odotettavissa. Haluaisin kunnon tilastotietoja ja tutkimuksia, en pelkkää sokeaa vakuuttelua siitä, että kaikki varmasti menee täydellisesti, tai vaihtoehtoisesti kommentteja siitä, että kivut ja virtsankarkailut yms. nyt vaan pitää kestää, kun kerran paksuksi on hankkiutunut.
Tästä palstasta on kyllä paljon apua, kiitos kaikille Sain avautua myös miehelle ja yhdelle hyvälle ystävälle. Mies myös lupasi pitää minun puoliani synnytyksessä. Nyt on taas jo paljon parempi ja luottavaisempi olo :) Terkkarin kanssa en aio enää aiheesta jutella, jollei ole pakko.
Tästä palstasta on kyllä paljon apua, kiitos kaikille
Sain avautua myös miehelle ja yhdelle hyvälle ystävälle. Mies myös lupasi pitää minun puoliani synnytyksessä. Nyt on taas jo paljon parempi ja luottavaisempi olo :) Terkkarin kanssa en aio enää aiheesta jutella, jollei ole pakko.
Joo siis ite olen tuskissani koittanut nyt selvittää mm aktiivista synnytystä ja ylipäätään mitä kaikkea synnytykseen liittyy.. Mut ei vaan tahdo löytyä tietoa vaikka mun pitäis ammatin puolesta (kummankin, datanomi ja lähihoitaja) osata käyttää hakukoneita jne.. En ainakaan löydä semmosta tietoa mistä olis mitään apua..
Aarre
Satasella mukana keskusteluissa
Mun eka pelkopolikäynti ei sinällään auttanut mua ollenkaan, kätilö lähinnä mun pelkokertomuksen jälkeen puhu vaan että kuinka se alatiesynnytys on luonnollinen, turvallinen ja paras vaihtoehto.. Ymmärrän kyllä joo, mutta se faktatieto ei poista tätä ahdistusta ja pelkoa mitä tunnen synnytystä kohtaan joten miksi minun pitäisi väkisin kärsiä ja saattaa itseni siihen tilaan mistä en usko selviäväni kun on olemassa toinenkin lähes yhtä turvallinen keino tuoda lapsi tähän maailmaan? Sentään huomasi etten ole valmis kuulemaan tarkemmin koko synnytysprosessista mitään koska pelkkä ajatuskin saa itkemään. Luojan kiitos sentään lopussa kuitenkin sanoi ettei ketään pakoteta synnyttämään alateitse ja ymmärsi ilman sanomistakin että toivon sektiota. Ainut "apu" tässä käynnissä oli aikaistettu lääkäri/synnytystapa-arvioaika joku osuu muistaakseni viikolle 30.
Eilen kävin myös neuvolapsykologin juttusilla mistä jäi lähinnä sellanen olo että mua painostetaan kohtaamaan nämä pelot ihan kun olisi jokaisen naisen velvollisuus selviytyä siitä ja kärsiä ne kivut ja vasten tahtoaan kohdata pelkonsa. Vertasi jopa synnytyspelkoa ihmiseen joka pelkää koiria? Että kuulemma hitaasti siedättämällä itseään pystyy kohtaamaan ne pelot, ja tämä 9kk on sitä itsensä mielen valmistamista synnytykseen.. Miten synnytykseen, niihin kipuihin ja mahdollisiin repeämiin/pidätysvaivoihin/tulehduksiin jne pystyy siedättyä? Synnytys käynnistyy ja tunnin päästä sanot että nyt en enään kestä jatketaan huomenna uudestaan?
Mietin vaan että millon tässä rupee saamaan sitä tukea näihin ahdistaviin pelkotiloihin kun tuntuu että kaikki yrittää puhua vaan ympäri..
Ja vaikka vaadinkin sektiota se ei tarkoita sitä ettenkö pelkäisi sitäkin!
Eilen kävin myös neuvolapsykologin juttusilla mistä jäi lähinnä sellanen olo että mua painostetaan kohtaamaan nämä pelot ihan kun olisi jokaisen naisen velvollisuus selviytyä siitä ja kärsiä ne kivut ja vasten tahtoaan kohdata pelkonsa. Vertasi jopa synnytyspelkoa ihmiseen joka pelkää koiria? Että kuulemma hitaasti siedättämällä itseään pystyy kohtaamaan ne pelot, ja tämä 9kk on sitä itsensä mielen valmistamista synnytykseen.. Miten synnytykseen, niihin kipuihin ja mahdollisiin repeämiin/pidätysvaivoihin/tulehduksiin jne pystyy siedättyä? Synnytys käynnistyy ja tunnin päästä sanot että nyt en enään kestä jatketaan huomenna uudestaan?
Mietin vaan että millon tässä rupee saamaan sitä tukea näihin ahdistaviin pelkotiloihin kun tuntuu että kaikki yrittää puhua vaan ympäri..
Ja vaikka vaadinkin sektiota se ei tarkoita sitä ettenkö pelkäisi sitäkin!
Mitä ihmettä! Toki siis joo olen samaa mieltä että pelot pitäisi kohdata mikäli vaan mahdollista. Mut ymmärrän myös että kun tämäkin on asia missä on muitakin keinoja joista myös kyllä tulee niitä kipuja yms niin ei voi ketään pakottaa eikä tuo psykologin asenne ole hyvä jos jää tommonen fiilis siitä 
painostaminen tiettyjen ahdistavien asioiden kohtaamiseen ei yleensä johda mihinkään ellei se henkilö itse ole valmis käsittelemään niitä asioita.
painostaminen tiettyjen ahdistavien asioiden kohtaamiseen ei yleensä johda mihinkään ellei se henkilö itse ole valmis käsittelemään niitä asioita.
Voi ei Aarre, onpa inhottava kuulla, että sama meno oli sielläkin pelkopolilla ja neuvolapsykologilla. Minullekin tarjottiin mahdollisuutta käydä psykologin juttusilla, mutta rehellisesti sanottuna en ymmärrä, miten se voisi auttaa. Vähän liian moni tilasto ja tutkimus (päädyin selailemaan vaikka mitä) puhuu sen puolesta, että synnytyspelko ei ole mitenkään aiheetonta pelkoa, vaan varsin perusteltua. En myöskään ymmärrä, miten loppuelämää hankaloittavien vaivojen pelkäämiseen voisi siedättyä.
Minulla pelkopoli on vasta viikolla 34, mikä tuntuu kyllä todella myöhäiseltä. Mitään lupausta en saanut myöskään synnytystapa-arviosta.
Minulla pelkopoli on vasta viikolla 34, mikä tuntuu kyllä todella myöhäiseltä. Mitään lupausta en saanut myöskään synnytystapa-arviosta.
Jos sua mietityttää kun käynti on niin myöhään niin etkö voi koittaa aikaistaa sitä? Kannattaa ainakin selvittää että oisko kuitenkin mahdollista päästä synnytystapa arviointiin sekä neuvolan että pelkopolin kautta. Toi on kyllä oikeasti tosi huono jos ei oteta tosissaan..
Toi on itseasiassa just se mitä ite pelkään että ei sit ite h-hetkellä oteta tosissaan ku mulla on kuitenkin sitä paniikkihäiriö taustaa.. Mietin myös että jos ne kivut onkin tosi pahat niin joutuu piikittämään jotain niin voi olla että menen siitä paniikkiin.. Sanoinkin miehelle että olis niin hienoa jos olis mies kätilö tai edes lääkäri ku ehkä se osaisi ottaa eri tavalla sit jos näyttää siltä että meen paniikkiin..
Toi on itseasiassa just se mitä ite pelkään että ei sit ite h-hetkellä oteta tosissaan ku mulla on kuitenkin sitä paniikkihäiriö taustaa.. Mietin myös että jos ne kivut onkin tosi pahat niin joutuu piikittämään jotain niin voi olla että menen siitä paniikkiin.. Sanoinkin miehelle että olis niin hienoa jos olis mies kätilö tai edes lääkäri ku ehkä se osaisi ottaa eri tavalla sit jos näyttää siltä että meen paniikkiin..
Kukkis.mlk
Puuhakas puhuja
En ees osaa kuvitella, mitä on pelätä tulevaa synnytystä. Ja kun h-hetki lähestyy koko ajan. Toi vähättely ja pakko kärsiä -asenne sais mut kyl raivoon. Luulis alan ammattilaisten osaavan rauhottaa ja lohduttaa, synnytyspelkoisia kun todennäköisesti on tullut aiemminkin puhumaan.
Toivottavasti saatte pelkonne hallintaan, ettei se hallitse teitä. Kuitenkin kyseessä on ilonen tapahtuma, ni sais kaikki nauttia siitä.
Yritän ite välttää keskustelua synnytyksestä. Kuitenkin ne samat asiat pitää sanoa synnärillä. Ainoot vaatimukset mulla on, ettei yksikään harjottelija koske muhun, ja et mun pyyntöjä ja toiveita kunnioitetaan.
Toivottavasti saatte pelkonne hallintaan, ettei se hallitse teitä. Kuitenkin kyseessä on ilonen tapahtuma, ni sais kaikki nauttia siitä.
Yritän ite välttää keskustelua synnytyksestä. Kuitenkin ne samat asiat pitää sanoa synnärillä. Ainoot vaatimukset mulla on, ettei yksikään harjottelija koske muhun, ja et mun pyyntöjä ja toiveita kunnioitetaan.
Se on netissä semmonen mihin saa tunnukset neuvolasta, mihin laitetaan just synnytystoiveet yms.. se pitää olla joskus rv30 täytettynä. Kysy neuvolasta tunnuksia jos ei kerkiä olla enää neuvolaa ennen tuota. Varmaan sit unohtanu antaa, ne saa yleensä samalla käynnillä ku kelan paperit.
Häh, ei meillä ollut puhettakaan mistään ipanamasta, ja viikkoon 30 on enää viikko Onko se käytössä kaikkialla? Muutenkaan ei ollut mitään mainintaa siitä, että itse saisi vaikuttaa synnytykseen. Seuraava neuvolakin on vasta reilun kolmen viikon päästä.
Pelkopolilla oli kuulemma ensimmäinen vapaa aika vasta siellä reilun kuukauden päästä, joten sinne tuskin pääsee aiemmin. Toisaalta voi olla parempikin näin, jos kerran sielläkin kohtaa samaa vähättelyä. Minuakin nimittäin pelottaa juuri se, että minua ei kuunnella pätkääkään, vaan tehdään turhia toimenpiteitä, vaikka vauvalla ei olisi mitään kiirettä ulos.
Onko se käytössä kaikkialla? Muutenkaan ei ollut mitään mainintaa siitä, että itse saisi vaikuttaa synnytykseen. Seuraava neuvolakin on vasta reilun kolmen viikon päästä.Pelkopolilla oli kuulemma ensimmäinen vapaa aika vasta siellä reilun kuukauden päästä, joten sinne tuskin pääsee aiemmin. Toisaalta voi olla parempikin näin, jos kerran sielläkin kohtaa samaa vähättelyä. Minuakin nimittäin pelottaa juuri se, että minua ei kuunnella pätkääkään, vaan tehdään turhia toimenpiteitä, vaikka vauvalla ei olisi mitään kiirettä ulos.
Kukkis.mlk
Puuhakas puhuja
Alise - mä sain neuvolasta paperin, jonka täytän ja palautan neuvolaan. En oo kuullutkaan tosta ipanamasta, joten tuskin se kaikkialla on käytössä. Kannattaisko sun kysästä neuvolasta, et unohtiko antaa tunnukset sinne, vai saatko säkin paperin täytettäväks?
Mä sain ne tunnukset jo ekalla neuvolakäynnillä.
Mä tiedän tuttavapiiristä yhden, jolla on ollut 3 asteen repeämä, mutta sekin sanoi pärjäävänsä nyt hyvin, kun vaan huolehtii omasta kunnostaan ja syömisistään että sen jälkeen on tullut muista sairauksista paljon pahempia vaivoja. Synnytti tuonkin jälkeen vielä yhden lapsen ja siinä synnytys meni hyvin. Ja mulla on siis paljon lapsia tuttavapiirissä. Yksi on valittanut virtsankarkailusta, mutta sanonut myös, että eipä ole jaksanut itse tehdä asialle mitään, esim. jumpata lantionpohjalihaksia. Suurimmalla osalla synnytykset ovat menneet hyvin ja toipuminen ollut nopeaa. Yksi kaveri kertoi harrastaneensa seksiäkin jo 2 vk synnytyksestä.
Alatiesynnytyksen riskit äidille ja lapselle ovat kuitenkin pienemmät kuin sektion, joten ymmärrän hyvin, että alatiesynnytykseen yritetään kannustaa kaikin keinoin. Aina vaan ei kemiat kohtaa ja sanavalinnat osu oikeaan terveydenhuollon henkilöstöllä, mikä on tietysti hirmu harmillista. Isot tsempit kaikille pelkojen kanssa painiville.
Mä tiedän tuttavapiiristä yhden, jolla on ollut 3 asteen repeämä, mutta sekin sanoi pärjäävänsä nyt hyvin, kun vaan huolehtii omasta kunnostaan ja syömisistään että sen jälkeen on tullut muista sairauksista paljon pahempia vaivoja. Synnytti tuonkin jälkeen vielä yhden lapsen ja siinä synnytys meni hyvin. Ja mulla on siis paljon lapsia tuttavapiirissä. Yksi on valittanut virtsankarkailusta, mutta sanonut myös, että eipä ole jaksanut itse tehdä asialle mitään, esim. jumpata lantionpohjalihaksia. Suurimmalla osalla synnytykset ovat menneet hyvin ja toipuminen ollut nopeaa. Yksi kaveri kertoi harrastaneensa seksiäkin jo 2 vk synnytyksestä.
Alatiesynnytyksen riskit äidille ja lapselle ovat kuitenkin pienemmät kuin sektion, joten ymmärrän hyvin, että alatiesynnytykseen yritetään kannustaa kaikin keinoin. Aina vaan ei kemiat kohtaa ja sanavalinnat osu oikeaan terveydenhuollon henkilöstöllä, mikä on tietysti hirmu harmillista. Isot tsempit kaikille pelkojen kanssa painiville.