TK
Puuhakas puhuja
Avaudumpa minäkin tänne, ihan vain vaikka positiivista mieltä tuomaan :)
Olen 34, lasta yritetty 2011 lähtien. Raskauduttiin ja se meni kesken ennen kuin mitään edes tajuttiin, tästä toipuminen ei tavallaan siis ollut iso asia kun ei raskaana oloa oltu edes vielä tiedostettu. Testit kun näytti vkon menkkojen myöhästymisen jälkeen negaa.
Tammikuussa '13 joulun reissun päätöksenä marssittiin julkiselle hoitojen toivossa. Lähinnä lähdin valittemaan epäsäännöllistä, välistä jopa todella pitkää kiertoa sekä lapsihaaveita ja yritystä. Lekuri oli napakka ja laittoi lähetteen samantien Naistenklinikalle.
Eka aika meille napsahti huhtikuulle, jolloin marssittiin lappupinon kanssa keskustelemaan asiasta, yhdessä. Alkuun kaikki mahdolliset testit; verikokeet, pissa sekä tauti. Miehen simpat käytiin läpi, olivat hyvät, eivät kuitenkaan aivan priimaa. Ei tauteja, hieman alhaiset hormonitasot sekä anemia. Näiden perusteella sain lähetteen aukiolotutkimukseen, joka ei sitten onnistunut (eka isku vasten kasvoja). Siinä sitten itku silmässä allekirjoitin lappua joka antoi luvan poistaa kaiken epäkurrantin kun tutkimus uusittaisiin tähystyksellä.
Kesätauko, kauhea odottelu aina marraskuulle saakka kunnes saapui tähystyksen aika. Se tehtiin päiväkirurgisella. Jännitin asiaa ihan oksennukseen asti, tämä oli eka ns isompi asia mitä mulle on koskaan tehty.
Röörit auki, pco-tyyliset munasarjat sekä muutaman kilon laihdutus oli diagnoosi. Muuta en muistakaan. Kolme päivää saikkua ja töihin viemisiksi nätti saikkulappu jossa luki "naisen määrittelemätön lapsettomuus". Jälleen pistin itkua tuhertaen.
Seuraava kontrollikäynti Naikkarille sovittiin tammikuun alkuun. Käytiin läpi miten jatketaan. Pieni nootti painosta sai mut niin ärsytyksen partaalle, että tässä vaiheessa kiloja oli karissut jo liki 7. En ole lihava, hieman ehkä pyöreä ja kaikki näkyy pömppiksen muodossa (kaikkiaan kiloja veke reilu 10 ennen plussaa).
Kierto laitettiin kuntoon primoluteilla sekä follikkeleita kasvattamaan clomeja. Clomit aloitettiin yhdellä tabulla kierron 3-7pv. Ekasta kierrosta ei tapahtunut mitään. Lääkkeet pisti vain nupin sekasin ja olin koko ajan itkuinen. Seuraavassa kierrossa clomeja 2tbl kerralla. Ei tulosta! Huoh! Sitä vitutuksen, ärsytyksen sekä harmituksen määrää ei voi sanoin kuvailla. Kunnallisella ainakin on kontrolliultrat, kaksi follikkelia ja päätät itse tehdäänkö inseminaatio, kolmella eivät lähde tekemään.
Kolmas kierto käyntiin 3tbl/pv. Tämä oli suurin määrä millä tätä hoitomuotoa testataan. Ja niin vain kävi kontrolliultrassa, että siellä oli kaksi follikkelia kasvamassa.
Kotiin elämäni ensimmäistä ovista tikuttelemaan ja plussapvnä sitten soitto Naikkarille, että saadaan samalle päivälle aika inseminaatioon.
Miehen tavara ei taaskaan ollut ihan priimaa, mutta inssi tehtiin kuitenkin. Toivottivat onnea matkaan, antoivat jatkoa varten ohjeet sekä ajan kun lekuri soittaisi tuloksesta. Ennen tuota aikaa menkat sieltä sitten pyörähti jo käyntiin ja uusi 3 tbln kuuri clomeja päälle.
Uä:ssa taasen 2 follikkelia. Ovis tikutettu ja aika inssiin käsillä. Miehen tavara tällä kertaa huonosti liikkuvaa, joten olivat päättäneet, että tämän jälkeen vielä yksi inssi (tavaraan lisättäisiin liikkuvuutta parantavaa ainetta) ja sitten ivf-jonoon. Huoh! No sehän menisi kesän ja pitkien jonojen takia pitkälle syksyyn. Kylläpä taas itketti.
Samat ohjeet sain kuin ekasta inssistä. Ihan hirveät menkkakivut ja masennus uudesta epäonnistumisesta. Menkkoja ei kuitenkaan kuulunut, vitutti oikein, että kierto on taas päälaellaan. Kolme tehtyä negatestiä, kunnes kaksi vkoa myöhässä olleiden menkkojen jälkeen pärähti plussa digitestin ruutuun. Eipä tuota voinut todeksi uskoa! Ei oikein usko vieläkään! Kaksi ultraa on takana jossa varmistettiin katkaravun oikea osoite, eka neuvola käyty ja vkon päästä nt-ultra!
Miracles can happen! On tämä jännää ja jotenkin epätodellista edelleen! Kunhan kääpiö vain pysyy kyydissä, vkoja nyt 12+4.
Toivotan teille kaikille siis tsemppiä, elkää luopuko toivosta
Olen 34, lasta yritetty 2011 lähtien. Raskauduttiin ja se meni kesken ennen kuin mitään edes tajuttiin, tästä toipuminen ei tavallaan siis ollut iso asia kun ei raskaana oloa oltu edes vielä tiedostettu. Testit kun näytti vkon menkkojen myöhästymisen jälkeen negaa.
Tammikuussa '13 joulun reissun päätöksenä marssittiin julkiselle hoitojen toivossa. Lähinnä lähdin valittemaan epäsäännöllistä, välistä jopa todella pitkää kiertoa sekä lapsihaaveita ja yritystä. Lekuri oli napakka ja laittoi lähetteen samantien Naistenklinikalle.
Eka aika meille napsahti huhtikuulle, jolloin marssittiin lappupinon kanssa keskustelemaan asiasta, yhdessä. Alkuun kaikki mahdolliset testit; verikokeet, pissa sekä tauti. Miehen simpat käytiin läpi, olivat hyvät, eivät kuitenkaan aivan priimaa. Ei tauteja, hieman alhaiset hormonitasot sekä anemia. Näiden perusteella sain lähetteen aukiolotutkimukseen, joka ei sitten onnistunut (eka isku vasten kasvoja). Siinä sitten itku silmässä allekirjoitin lappua joka antoi luvan poistaa kaiken epäkurrantin kun tutkimus uusittaisiin tähystyksellä.
Kesätauko, kauhea odottelu aina marraskuulle saakka kunnes saapui tähystyksen aika. Se tehtiin päiväkirurgisella. Jännitin asiaa ihan oksennukseen asti, tämä oli eka ns isompi asia mitä mulle on koskaan tehty.
Röörit auki, pco-tyyliset munasarjat sekä muutaman kilon laihdutus oli diagnoosi. Muuta en muistakaan. Kolme päivää saikkua ja töihin viemisiksi nätti saikkulappu jossa luki "naisen määrittelemätön lapsettomuus". Jälleen pistin itkua tuhertaen.
Seuraava kontrollikäynti Naikkarille sovittiin tammikuun alkuun. Käytiin läpi miten jatketaan. Pieni nootti painosta sai mut niin ärsytyksen partaalle, että tässä vaiheessa kiloja oli karissut jo liki 7. En ole lihava, hieman ehkä pyöreä ja kaikki näkyy pömppiksen muodossa (kaikkiaan kiloja veke reilu 10 ennen plussaa).
Kierto laitettiin kuntoon primoluteilla sekä follikkeleita kasvattamaan clomeja. Clomit aloitettiin yhdellä tabulla kierron 3-7pv. Ekasta kierrosta ei tapahtunut mitään. Lääkkeet pisti vain nupin sekasin ja olin koko ajan itkuinen. Seuraavassa kierrossa clomeja 2tbl kerralla. Ei tulosta! Huoh! Sitä vitutuksen, ärsytyksen sekä harmituksen määrää ei voi sanoin kuvailla. Kunnallisella ainakin on kontrolliultrat, kaksi follikkelia ja päätät itse tehdäänkö inseminaatio, kolmella eivät lähde tekemään.
Kolmas kierto käyntiin 3tbl/pv. Tämä oli suurin määrä millä tätä hoitomuotoa testataan. Ja niin vain kävi kontrolliultrassa, että siellä oli kaksi follikkelia kasvamassa.
Kotiin elämäni ensimmäistä ovista tikuttelemaan ja plussapvnä sitten soitto Naikkarille, että saadaan samalle päivälle aika inseminaatioon.
Miehen tavara ei taaskaan ollut ihan priimaa, mutta inssi tehtiin kuitenkin. Toivottivat onnea matkaan, antoivat jatkoa varten ohjeet sekä ajan kun lekuri soittaisi tuloksesta. Ennen tuota aikaa menkat sieltä sitten pyörähti jo käyntiin ja uusi 3 tbln kuuri clomeja päälle.
Uä:ssa taasen 2 follikkelia. Ovis tikutettu ja aika inssiin käsillä. Miehen tavara tällä kertaa huonosti liikkuvaa, joten olivat päättäneet, että tämän jälkeen vielä yksi inssi (tavaraan lisättäisiin liikkuvuutta parantavaa ainetta) ja sitten ivf-jonoon. Huoh! No sehän menisi kesän ja pitkien jonojen takia pitkälle syksyyn. Kylläpä taas itketti.
Samat ohjeet sain kuin ekasta inssistä. Ihan hirveät menkkakivut ja masennus uudesta epäonnistumisesta. Menkkoja ei kuitenkaan kuulunut, vitutti oikein, että kierto on taas päälaellaan. Kolme tehtyä negatestiä, kunnes kaksi vkoa myöhässä olleiden menkkojen jälkeen pärähti plussa digitestin ruutuun. Eipä tuota voinut todeksi uskoa! Ei oikein usko vieläkään! Kaksi ultraa on takana jossa varmistettiin katkaravun oikea osoite, eka neuvola käyty ja vkon päästä nt-ultra!
Miracles can happen! On tämä jännää ja jotenkin epätodellista edelleen! Kunhan kääpiö vain pysyy kyydissä, vkoja nyt 12+4.
Toivotan teille kaikille siis tsemppiä, elkää luopuko toivosta
