Pcos:ssä todettuna.

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja pjertti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Avaudumpa minäkin tänne, ihan vain vaikka positiivista mieltä tuomaan :)

Olen 34, lasta yritetty 2011 lähtien. Raskauduttiin ja se meni kesken ennen kuin mitään edes tajuttiin, tästä toipuminen ei tavallaan siis ollut iso asia kun ei raskaana oloa oltu edes vielä tiedostettu. Testit kun näytti vkon menkkojen myöhästymisen jälkeen negaa.

Tammikuussa '13 joulun reissun päätöksenä marssittiin julkiselle hoitojen toivossa. Lähinnä lähdin valittemaan epäsäännöllistä, välistä jopa todella pitkää kiertoa sekä lapsihaaveita ja yritystä. Lekuri oli napakka ja laittoi lähetteen samantien Naistenklinikalle.

Eka aika meille napsahti huhtikuulle, jolloin marssittiin lappupinon kanssa keskustelemaan asiasta, yhdessä. Alkuun kaikki mahdolliset testit; verikokeet, pissa sekä tauti. Miehen simpat käytiin läpi, olivat hyvät, eivät kuitenkaan aivan priimaa. Ei tauteja, hieman alhaiset hormonitasot sekä anemia. Näiden perusteella sain lähetteen aukiolotutkimukseen, joka ei sitten onnistunut (eka isku vasten kasvoja). Siinä sitten itku silmässä allekirjoitin lappua joka antoi luvan poistaa kaiken epäkurrantin kun tutkimus uusittaisiin tähystyksellä.

Kesätauko, kauhea odottelu aina marraskuulle saakka kunnes saapui tähystyksen aika. Se tehtiin päiväkirurgisella. Jännitin asiaa ihan oksennukseen asti, tämä oli eka ns isompi asia mitä mulle on koskaan tehty.
Röörit auki, pco-tyyliset munasarjat sekä muutaman kilon laihdutus oli diagnoosi. Muuta en muistakaan. Kolme päivää saikkua ja töihin viemisiksi nätti saikkulappu jossa luki "naisen määrittelemätön lapsettomuus". Jälleen pistin itkua tuhertaen.

Seuraava kontrollikäynti Naikkarille sovittiin tammikuun alkuun. Käytiin läpi miten jatketaan. Pieni nootti painosta sai mut niin ärsytyksen partaalle, että tässä vaiheessa kiloja oli karissut jo liki 7. En ole lihava, hieman ehkä pyöreä ja kaikki näkyy pömppiksen muodossa (kaikkiaan kiloja veke reilu 10 ennen plussaa).
Kierto laitettiin kuntoon primoluteilla sekä follikkeleita kasvattamaan clomeja. Clomit aloitettiin yhdellä tabulla kierron 3-7pv. Ekasta kierrosta ei tapahtunut mitään. Lääkkeet pisti vain nupin sekasin ja olin koko ajan itkuinen. Seuraavassa kierrossa clomeja 2tbl kerralla. Ei tulosta! Huoh! Sitä vitutuksen, ärsytyksen sekä harmituksen määrää ei voi sanoin kuvailla. Kunnallisella ainakin on kontrolliultrat, kaksi follikkelia ja päätät itse tehdäänkö inseminaatio, kolmella eivät lähde tekemään.

Kolmas kierto käyntiin 3tbl/pv. Tämä oli suurin määrä millä tätä hoitomuotoa testataan. Ja niin vain kävi kontrolliultrassa, että siellä oli kaksi follikkelia kasvamassa.
Kotiin elämäni ensimmäistä ovista tikuttelemaan ja plussapvnä sitten soitto Naikkarille, että saadaan samalle päivälle aika inseminaatioon.

Miehen tavara ei taaskaan ollut ihan priimaa, mutta inssi tehtiin kuitenkin. Toivottivat onnea matkaan, antoivat jatkoa varten ohjeet sekä ajan kun lekuri soittaisi tuloksesta. Ennen tuota aikaa menkat sieltä sitten pyörähti jo käyntiin ja uusi 3 tbln kuuri clomeja päälle.

Uä:ssa taasen 2 follikkelia. Ovis tikutettu ja aika inssiin käsillä. Miehen tavara tällä kertaa huonosti liikkuvaa, joten olivat päättäneet, että tämän jälkeen vielä yksi inssi (tavaraan lisättäisiin liikkuvuutta parantavaa ainetta) ja sitten ivf-jonoon. Huoh! No sehän menisi kesän ja pitkien jonojen takia pitkälle syksyyn. Kylläpä taas itketti.

Samat ohjeet sain kuin ekasta inssistä. Ihan hirveät menkkakivut ja masennus uudesta epäonnistumisesta. Menkkoja ei kuitenkaan kuulunut, vitutti oikein, että kierto on taas päälaellaan. Kolme tehtyä negatestiä, kunnes kaksi vkoa myöhässä olleiden menkkojen jälkeen pärähti plussa digitestin ruutuun. Eipä tuota voinut todeksi uskoa! Ei oikein usko vieläkään! Kaksi ultraa on takana jossa varmistettiin katkaravun oikea osoite, eka neuvola käyty ja vkon päästä nt-ultra!

Miracles can happen! On tämä jännää ja jotenkin epätodellista edelleen! Kunhan kääpiö vain pysyy kyydissä, vkoja nyt 12+4.

Toivotan teille kaikille siis tsemppiä, elkää luopuko toivosta ;)
 
Pcos ei ole voittamaton tauti, mutta erittäin hankala.
Me lopetimme lapsettomuus hoidot kesää vasten.
En vain enää jaksanut ja päivittäinen pistely olisi vienyt multa koko kesän.
Ei kiitos.

Oltiin liki koko kesä reisussa ja menkkoja ei kuulunut,
Ajattelin käynnistellä taas sitten syksyllä.. väsymys nousi ja allergia oireet pitkästä aikaa,,
tissit oli arat ja ajattelin meidän vihdoin ovuloivan luomuna...
ja yllätyksenä plussasimme ennenkuin saavuimmekaan kotiin. <3

Luovuttaminen ja lapsettomuuden hyväksyminen oli meille paraskeino.
Vaikka se veikin kauan aikaan, nyt 2,5 vuoden yrittämisen jälkeen meillä on vihdoin masuasukki..
 
Meillä vuoden lapsettomuuden jälkeen sain toisen asian yhteydessä kuulla, että minulla on PCOS. Ja perään "tuskin tulet koskaan raskautumaan ja vaikka raskautuisitkin, niin todennäköisesti menee kesken".. Tätä kuulemaamme sulateltiin pari kuukautta, kunnes varasimme ajan yksityiselle. Missä kävimme läpi tutkimukset. Heti tutkimusten jälkeen lääkäri totesi, että PCOS:n (ainakaan minun tapauksessa) ei pitäisi vaikuttaa millään tavalla raskautumiseen. Käytännössä meistä ei löydetty _mitään vikaa_ ja syyksi laitettiin "määrittelemätön lapsettomuus". Tai vastaava.

Tarjottiin clomifem kuuria kierron tasoittamiseen (ennen 28-45 välillä, isoja heittoja, ovulaatiota en koskaan bongannut)... Tartuin tarjoukseen.. Ohihuomiona juurikin pcos aiheuttaa ovulaatiohäiriöitä.. anyways-..

Kaksi clomikuuria, toisesta raskaus ja varhainen keskenmeno.. kuukauden tauko ja uusi kuuri ja uusi raskaus.. Nyt toivotaan, että kestää loppuun asti..

Mutta niin.. Jokainen on yksilö ja täytyy luottaa, että lääkäri tietää parhaiten (etenkin jos on yksityinenpuoli kyseessä). Aina kannattaa kokeilla toista lääkäriä, jos ei ole tyytyväinen tai epäilee ensimmäisen lääkärin kykyjä..

toivottavasti saatte asiaan selkeyttä ja lähitulevaisuudessa vauvauutisia.
 
Heippa!
Kirjotteleekos tänne enään kukaan? :O

Meillä ollaan yritetty kolmisen vuotta raskautta. 1,5 vuotta sitten lääkärin mukaan olin saanut keskenmenon, vaikken tiennytkään raskaana olevani.
Keskenmeno pisti ajatukset liikkeelle, ja rupesimme metsästämään ovulaatiota. 5 kk käytimme ovistestejä, mutta turhaan. Ei niitä löytynyt.
4/2014 soitin terveyskeskukseen, josta alkoi lääkäri ja labra rumba. Lääkäri ei tuominnut ikääni (21v.) niinkuin olin ajatellut vaan heti ekalla käynnillä pisti jonoon Naistenklinikalle ja kesän ajan tehtiin "esitutkimuksia". Labroista ei löytynyt mitään, gynellä pieni solumuutos.
11.9.14 oli ensimmäinen aika hormoniklinikalla, jossa löytyi PCOS.
Stressi loppu samantien kun sai tietää syyn lapsettomuuteen. Olen nyt lukenut ihan pään kipeäksi tietoja tosta "taudista". Onneks meillä kuitenkin oli aivan mahtava lääkäri klinikalla joka lepuutteli, että kyllä me teille vauva sieltä saadaan.
Tässä odotellaan seuraavia menkkoja alkavaks ja kp 10-13 klinikalle munanjohtimen tutkimuksiin. Kovasti se lääkäri meille suunnitteli 2015 loppuvuodelle jo laskettua aikaa. Toivotaan että pitäis paikkaansa, ettei sitten masennu jos ei sieltä sitä papua kuulukkaan.
Ihanaa et löytyy vähän vertaistukea, kun ei lähipiirissä ole ymmärtävää kuuntelijaa.

Ollaan siis ihan uusia tässä hoito rumbassa, mut kiva kuulla että siellä ollaan plussailtu vaikka tuo oireyhtymä onkin.
Ja onnea muillekkin yritykseen.
 
Täällä kohta vuos oltu ilman ehkäsyä, ja tän viikon torstaina lääkäriin :) ehkäsyn poisjätön jälkeen kuukautiset heitelly, ja taas mennään yli kp60, monirakkulaiset munasarjat todettu yksityisellä gynekologilla keväällä. Kovat on haaveet ja lääkärikäynniltä odotan suuria! :D
 
Heips kaikille!

Ollaan mieheni kanssa yritetty nyt n, puolitoista vuotta lasta, ystäväni kehotuksesta menin gynelle kun ei kuulunut tai näkynyt mitään ja kuukautiskierrot todella epäsäännölliset ja runsaat. Siellä minulla todettiin PCOS, viime kuussa kävin vastaanotolla uudestaan ja sain primolut nor, lääkkeet kuukautis kierron tasaamiseen joita pitää syödä kierron 15-24 pv sekä clomifit joita kierron 5-9 pv jonka jälkeen kierron 10-12 pv pitää mennä vastaanotolle taas ultraan. Ja kovasti puheli että kyllä meille vauva saadaan aikaiseksi.

Kun kävin vastaan otolla ja ultrattiin kertoi lääkäri että poikkeuksellisesti viime kuussa minulla oli ovulaatio, ja tuumasta toimeen käytettiin se tieto hyväksi nyt kovasti toivon että olisi tärpännyt ja voisin jättää kaikenmaailman hormonilääkkeet syömättä koska olen TODELLA väsynyt, ja mielialat vaihtelee hurjasti. ja olisihan se jo toivottu <3
 
Hienoa että lääkärit lupailee jo raskautta.
Mulle taas sanottiin jo vuos sitte hormooni polilta et täältä tuskin apua saat. :D
No joo en saanukkaan, vaikka ne muutamat ovikset saatiinki aikaan femareilla ja pregnylillä.

Voimia todella siihen rupeamaan! Pitäkää parisuhteet kunnossa, koska jos milloin niin nyt sitä tukea tarvitaan.
ja muistakaa kun on päässyt hormoonipolille kannattaa myös pyytää lähete jonnekki parisuhde juttuun, voi tuntuu turhalle mut me oltais ainaki tarvittu sitä!
 
Kiitos jaica :) on totta että tää kyllä pistää suhteen kyllä aika koville :(

yritän olla positiivinen mutta silti vetää mielen maahan ja pelottaa ja ärsyttää ja en osaa edes tunteen kirjoa sanoa mitä päässä liikkuu eikä mieheni kyllä ymmärrä tilannetta aivan täysin.

mikä teillä on nyt tilanne?
 
Lume
Raskausviikolla 14 + risat, pienellä kaikki hyvin. labrat ok.
Terhakka tyyppi tulossa. neukkarissa vaan potki dobleria, liikkeet jo tuntuu.
Tänään kävin sokerirasituksen, syynä pcos, juurikin.
Painoa ei ole vielä minulle tullut, -100g oli rv 6 painosta. mutta hyvä et sokereita tutkitaan..
Mitä perheeseen tulee, Asumme erillämme. Miehen mielenterveys ei enää kestänyt..
Edes ihana kesä, ja raskaus ei antanut meille apua.
Annetaan ajan kulua. Katsotaan mitä tuleman pitää.
Haaveena yhteinen vauva arki ja esikoiselle tasapainoiset ja ei riitelevät vanhemmat. <3
 
Heips, täällä kans yksi pco/pcos kärsijä!

monirakkulaiset munasarjat todettu muutama vuosi sitten, mutta menkat heitelleet jo kymmenisen vuotta. Yksi luomu poika saatu 7/13 kun laihdutin itseni normaalipainoiseksi. Ennen raskautta menkatkin säännölliset. Nyt yli vuosi synnytyksen jälkeen, olisi taas terveydenkin puolesta jälleen tiputettava ainakin 20kg jotta olisin ihannepainossa. Mutta mutta.. Kiertoni on pahimmillaan niinkin epäsäännöllinen että vuodessa voi olla yhdet ainoat kuukautiset. Ja nyt kysynkin kanssasisariltani sellaista, että onko teillä kokemusta jos takana jo synnytys, niin kuukautisten alkamispäivä vaihtuu? Itsellä ennen raskautta ja muutama kk synnytyksen jälkeen menkkojen alkamispäivä oli aina kuun 15.pvä jos menkat oli tullakseen. Päivämäärä ei ikinä vaihtunut. Tänä vuonna ei kuukautisia ole muulloin ollut kuin nyt ja nekin alkoi jo 7.pvä. Olen jotenkin hämilläni, miksei ne alkaneetkaan silloin 15.pvä niinkuin yleensä.

Anteeksi jos on sekava kirjoitus, mutta olen huono pukemaan sanoiksi mielessä pyöriviä ajatuksia :) toivottavasti joku osaisi vastata :)
 
Moikka! :dance008

Mä oon tuolla kuumeiluklubeilla (hoidoissa kuumeilevat) pyöriny, ja tän puolen avasin vasta vähän aikaa sitten

Tässä mun taustaa:
Toiveissa esikoinen ja yritys aloitettu 06/13, jonka jälkeen ei menkkoja :confused: 11/13 marssin yksityiselle, josta diagnoosia alkoi tipahdella 11/13 Endometrioosi-diagnoosi, terolutia ja clomifenia, verikokeita. 12/13 Pcos-diagnoosi – eli kuukautisten poisjäännin syy. Keväällä ohjattiin eteenpäin eli01/14 Lähete naistenklinikalle ja miehelle lähete simppatutkimuksiin

Nyt on naistenpoli tullut tutuksi ja 08/14 alkoi pistohoidot + femar alle. Hoitoja takana kaksi kiertoa ja molemmilla kerroilla saatiin ovulaatio aikaiseksi vasemmalta puolen. Molemmat munasarjat graavi pco. Muuten kaikki on tähän tietoon ihan ok ja raskaaksi tuleminen pitäisi olla hyvinkin mahdollista. Mutta tottakai kun on takana tällaista vuoristorataa niin tunteet menevät laidasta laitaan.

Kierrot olleet nyt pistosten aikaan 32 ja 31 päivää. Ovulaatio tapahtunut molempina kiertoina kp 18 tienoilla. Tai siis irrotuspiikki laitettu kp 18 :) Ekassa kierrossa tarvittiin kahden kynän verran pistoksia loppua kohden vahvempina annoksia (yht 12 pv), mutta toisella kerralla riitti yksi kynä eli kahdeksan päivää.

Nyt lähti kolmas kierto käyntiin kp 1
 
Kattis:
Ei mulla esikon jälkeen kierrot pysyny kunnossa vaikak oli minipillerit.
E-pillereillä tasottu pikkusen, mutko en syöny mitään niin heitteli ihan miten sattuu..

Emiliana de la Luna:
Voimia, noi hormoonit vetää äkkii kehon niin loppuun ja ainainen yrittäminen.
En oikeen meinaa itekkään vielkään uskoo, et mennäänki jo viikoilla 15 ++..
ja varsinkaan ko hormooneilla ei saatu oikein mitään aikaan. no pistoksilla juts ovikset mut siihen se jäi.
Toivottavasti teillä tärppäis jo ja pääsisitte kierteestä.

Mulla kanssa pcos ja lisäksi endo epäily, endoa eivät edes lähteneet tutkimaan,
Sanovat vaan et yritä raskautua. Eli nyt jos se oli myös endoa niin nyt saa endot kyytii ja jos haaveilen lisää lapsista niin toivon ettei tää pieni tuu sektiolla ulos, vaan pääsee oleen ilman vuosien varoaikaa..
Esikoistakin yritettiin vuos, ja tätä toista se reilu 2,5v. Huh..
Rankkaa aikaa!!
 
"Lume
Tänään kävin sokerirasituksen, syynä pcos, juurikin."

Minulle taas lääkäri totesi, että olen niitä, joille ei sokerirasitustestejä tarvita (ainakaan näillä näkymin) vaikka pcos onkin todettuna. Tosin painoindeksi 21. Eli normaali paino...

Ei se PCOS ole kaiken pahan alku ja juuri.. siihen vaikuttaa paljolti yksilöllisyys ja se missä eri muodoissa kyseinen ns taudinkuva ilmenee.
 
Moiks mariska =) mulle ei ole lääkäri puhunutkaan mistään sokerinrasitustestistä :S no oon joskus käynyt muista syistä ja ei siinä ole ollut mitään :)

mulla mieli nyt aika positiivinen en osaa selittää miksi :D ja nyt torstaina on taas kontrolli aika :P
 
Toivottavasti kontrollista selviää hyviä uutisia. Tiedän tuon tunteen, kun on mennyt vuoristoradan lailla toivon ja pettymyksen välillä. Ja kyllä sen lapsettomuuden aina kokee jotenkin henkilöhtaiseksi (etenkin jso tosiaan on itsessään vika), niin on parisuhdekin koetuksella.

Meillä päästiin siitä pelosta, että alkaako menkat, siihen pelkoon, että jatkuuko raskaus.. Tuntuu, että koko ajan saa pelätä.

Suosittelen muuten syömään Multivita Raskaus ja Imetys -monivitamiinitabletteja... Jo ennen raskautumista.
 
marikata kiitos kamalasti =) toivon samaa! Kyllä mä itseäni soimasin. Varsinkin rupesin jo ennen diagnoosia miettimään mitä jos minussa onkin vikaa. Mieheni aika suht. iisisti otti uutisen vastaan eikä oikein ole ehkä vieläkään täysin ymmärtänyt tilannetta mutta kyllä se tästä :)

ajattelinkin nyt käydä ostamassa noita vitamiineja jos auttaisi asiaa :)

lähetän sinulle kamalan kasan kaikkea tarraista ja liimaista matkaan ja pidän peukkuja että pikkuinen pysyy matkassa mukana :) onneksi olkoon vielä :)
 
Suosittelen vitskujen lisäksi foolihappoa jos se ei jo kuulu päivittäiseen elämään :)

Mulla todettiin ovishäiriön lisäksi pco-tyyliset munasarjat, mutta sokerirasituksesta kukaan ei puhunut mitään ennen kuin nyt raskauden vikalla kolmanneksella. On pakollinen kaikille yli 25-vuotiaille.
 
Muokattu viimeksi:
Tuo monivitamiini sisältää myös foolihapon. Ts kaiken mitä tarvitseekin. :) kannattaa tutustua.
 
Takaisin
Top