Painonnousua?

Täytyy nyt osaltani pitkästä aikaa laittaa:
- Ulkonen habitus: Kasvot normit - eli kuin olis "hoikalla" naisella.
- Kroppakaan ei ole mistään muualta kun mahasta leviämällä levinny
- Maha ei näy takaapäin, vasta kun kääntyy toteaa että jaahas vauvavatsa
- Silti ovat kaikki synnyttäneet sanoneet et onpa pieni vatsa vielä ja mä oon et whaat.. :D paniikis oon jos vielä paisuu ku nyt tuntuu jo et saako täs kohta happee?

Alkupaino ennen raskautta oli 68 kg. Sit alkuraskaudessa laski 67 kg:hen. Nyt rv 33 (32+5) ja painoa tullut se n. 13 kg. Villi veikkaukseni on, että paino synnärillä ennen synnytystä tulee olemaan noussu kokonaisuudessaan hm.. kun miettii et jäljellä on la:aan hieman yli 7 viikkoa ja painoa nousis viikossa vaik noin puol kiloa (?), niin jos laskee esim. 8 viikkoa x 0,5 kg, niin se ois 4 kiloa, et noh.. hm.. mun veikkaus on siis - pannaan nyt hieman jouluaikojen ekstraa niin se 19 kg.

Ite oon koko ajan toivonu et leviäisin joka paikasta kun periaatteena ollu raskaana ollessa olla sohvaperuna täysin ja liikunnasta en osaltani ole pahemmin välittänyt. Ja sit synnytyksen ja palautumisen jälkeen kunhan on rutiinitkin normiintunu lapsen kans nii sit liikunta on se mun henkireikä taas jatkossa sen joka muodossa. Mut se täs on se ärsyttävä juttu ollu, et ku kaikki edelleen "kehuu" et miten oon vieläki nii hoikka ymym. Ku ite haluaisin oikeesti saada niitä kommentteja, et ootpa sä levinny norsu ym. :D... Hehheh
 
Tääällä painoa tullut viikolle 33+5 sen 10kg tasan. Turvotusta ei oo mielestäni nimeksikään ja kaikki kilot tuntuu ja näyttäneen kertyneen masuun :) mutta itse en jaksa niistä ressata, kyllä ne kilot aikanaan lähtee, jos ei imettämällä niin sitten liikkumalla.. :)
 
Heidh: samat sanat! Et turha ressailla kiloista, ne kyllä lähtee aikanaan ja paljon paremmin ku ei ota ressiä.
 
Niin, kyllähän se paino lähtee jossain vaiheessa, joidenkin vaan tarvii tehdä enemmän hommaa sen eteen. Mä luulen että mä kuulun niihin onnellisiin jotka saa nähdä vaivaa normaalipainoon pääsemisen kanssa ihan tosissaan.Otin tossa alku- ja keskiraskauden ajan sellasen asenteen että onnellinen äiti, onnellinen vauva :) Eli mä vedin säälittä kaiken mitä sattui tekemään mieli, kun se piristi mua. Nyt sitten taistelen tosissani mielihalujani vastaan, jouluna sitten otan rennommin!
 
Mä en ihan täysin ymmärrä tota painonnousun syynäämistä kun mulle on kanssa kaikki sanonu, että massaa ei ole tullut muualle kuin mahaan ja että raskautta ei nää takaapäin ollenkaan. Jos suurin osa painosta on mahaa, niin eikö se ole sitten asiaan kuuluvaa...? Ja jos olisin ollut lähtöpainoltani esim. 5 kiloa painavampi niin se olis silti ollut normaalipainon rajoissa ja nyt olisi tullut vain jotain 9 kiloa painoa lisää, eikä siihen varmaan olis neuvolassa puututtu. Nytkin kaikkine lisäkiloineni oon vasta menny painoindeksissä lievästi ylipainosen puolelle. Mulla siis rv 36+5 ja tähän mennessä tullut noin 14,5 kg lähtöpainoon.

Alkanu jotenki muutenkin ärsyttämään kun tuntuu, että joka tuutista tulee neuvoja ja vaatimuksia, että miten raskaana pitäis olla ja elää ja sitten lisäksi ei saisi stressata kun sekään ei ole hyväksi vauvalle. Ihan ristiriitasta kun ensin sanotaan, että tätä ja tätä ja tätä et saa tehdä ja sitten sun pitää tehdä näin ja näin ja näin, mutta älä vaan stressaa mistään, kun se ei oo hyväks vauvalle. Toi esim. brainfreezen kokema painonnoususta joka kerta nipottaminen tuntuu vaan liialta syyllistämiseltä, jos kaikki kuitenkin raskaudessa muuten mennyt hyvin. Suurin osa äideistä potee huonoa omaatuntoa ja on huolissaan kaikesta mahdollisesta koko ajan muutenkin, niin tarviiko siihen sitten vielä heittää lisää vettä myllyyn?

Sori tää avautuminen - alkaa varmaan hormonit ja tää yhä vaan tukalammaksi muuttuva jättimaha aiheuttamaan kiukkua :D kun ei mua koko ajan nää asiat ärsytä, se menee vähän puuskittain...
 
Miulla viime raskaudessa neuvolantäti ei kyl ikinä sanonu painonnoususta sanaakaan. Vaikka välillä sitä kyl pelkäsinkin, että palautetta tulee, kun oli kuullu muilta sellaisista tädeistä jotka siitä nipottaa.. Ja miul kuitenkin viime raskaudessa oli jo alkupaino vähän liikaa ja sit paino raskauden aikana nousi sen 20kg. En onneksi sit stressannu kuitenkaan itse siitä painosta, ja sainkin raskauden jälkeen pudottettua ihan kunnolla! :)

Ja tosiaan miullekaan tuo painon pudotus ei ikinä oo helppoa ollu, mutta kun oikein halusin kiloista eroon, niin lähtihän ne! ja tosiaan tän raskauden alussa painoinkin sit sen 10kg vähemmän mitä viime raskauden alussa.. :) Nyt alan vasta olla siinä viime raskauden lähtöpainossa tässä raskaudessa, eikä varmaan kyllä niin paljoa paino nousekaan mitä viimeksi! :)
 
pikku_m: Elä välitä, se on vissiin nuo hormoonit, mitkä tekee tän loppuraskauden tilitysintoilun tässä - ainakin oon itestäni nyt alkanu huomaamaan sen. Eli siis saattaa herätä aiemmin aamusta jo vessaan ja sit ei saa enää unta ja vatvoo kaikkea mielessään - vaikkei ees olis vatvottavaa ym. epäilen tosiaan et johtuu synnytyksen lähestymisestä aiheutuvasta jännityksestä/ym. alitajusesta ajattelutyöstä.

Mulla on tosi tasasta ja lepposta päämääräsesti ollut tämä raskausaika. Toki on ollu kriisejä/konflikteja ym. mutta ne on tullut kaikki selviteltyä. Viimosin on tämä uunituore "pakko luopua koirasta" juttu. Yllättävää kyllä, mitä on tullut huomattua on se, että kaikki käsittelemäni "kriisiasiat" tän raskauden aikana ovat oikeasti auttaneet "laittamaan elämän palapeliä selkeämpään kasaan".... Eli ei vissiin ihan turhaa työtä ole ollut.

En tosiaan täällä ole pahemmin piitannut, jos jollakulla on "iso numero" tuo paino. Itelläkin sama, että "evvk" tarkkailla painoa just raskausaikana. Mulla on oma periaate ja systeemi ja tavotteet joilla sit tiedän että painoasiat hoituu reilaan aikanaan.

On lähipiirissä aika paljon ihmisiä raskaana ollu tässä samaan aikaan ja kaikki me ollaan niiiiiiin erilaisia oikeesti. Et jokanen tallaa tavallaan.
 
JÄRJETÖN TURVOTUS on astunut kuvaan. Viikossa on paino noussut 2kg - onneksi huomenna on neuvola niin pääsee mittauttaan verenpaineet ja protskut - ettei olis kehittymässä raskausmyrkytystä.

Sormet on ihan nakit, enkä saa käsiä aamuisin nyrkkiin. Aamuisin kengät menee vielä jalkaan, mutta illalla ei puhettakaan. Samoin aamuisin olen täynnä mielenkiintoisia viiruja kun lakanat on painaneet jälkensä ihoon. Ihan p****stä. Onneksi tänään on viimeinen työpäivä ja takana on loistava viikonloppu, joten mieli on ihan pirteä, vaikka olo onkin jo kuin norsulla (eikä enää sillä norsunpoikasella...)

Ärgh. Vielä olis 4-6 vkoa jäljellä.
 
Mullakin Sikkuriini on tullut toi turvotus kuvioihin, hiukan ärsyttävää! Mulla tuntuu että sitä on vaan jaloissa, kengät mahtuu kyllä joo (käytän aika löysiä saappaita), mutta jalkaterät, nilkat ja sääret on kuin elefanttitautisella. Yhtäjaksoinen kävely (edes 5 min pysähtymättä) saa aikamoiset TUSKAT aikaan jaloissa! Meinas eilenkin itku tulla, kun kävelin koiran kanssa, ja alkas kiristää ihan simona jalkoja, venyttäminen sai aikaan kramppimaisen tunteen, vaikka kyse ei oo lihaskivusta, vaan ihan siitä että tuntuu että veri ei kierrä jaloissa kunnolla. Tuntui jo että ei ikinä selvitä kotiin asti. Jalkojen ylhäällä pitäminen ei auta yhtään, eikä aamuisinkaan nilkat oo yhtään normaalin näköiset. Vettä oon litkinyt mukitolkulla oikeestaan jatkuvasti, ja nyt on kiellettyjen listalla sit rasva ja suolakin. Kiva kun tuntuu että kohta en saa mitään syödä, kun hoitaja on kieltänyt multa makean jo aiemmin, ja nyt lääkäri kielsi suolan ja rasvan 
Mitä sitä enää voi syödäkään, paitsi rehuja

Eilisessä neuvolassa katottiin että mulla oli verenpaineet reilusti kohonneet edellisiin kertoihin, painoa oli tullut kilo viikossa ja neuvolalääkäri pelottelikin että voi olla mahdollista raskausmyrkytystä enteilemässä... Pissa oli silti puhdas, että vielä ei hätäilty.
 
Neuvolatäti passitti labraan virtsanäytettä antamaan kun proteiinit oli 1+ ja verenpaineetkin nousseet - tosin ei vielä hälyttävästi, mutta reilusti koholla entiseen kuitenkin. Huomenna sitten nähdään tarkemmin että olenko nyt sit kehittelemässä raskausmyrkytystä. Hoitaja lohdutteli, että ei hätää - lapsi on laskeutunut ihan alas, on raivotarjonnassa ja liikkuu hyvin - vois kuulemma jo syntyä jos on tarpeen. Mun reaktio oli spontaani : EI! Ei vielä. Syykin on tosi "hyvä" - mä en halua, että mun lapsi on luokan pienin, nuorin ja se joka saa viimeisenä ajokortin . Tosi pätevät syyt. Ja ei oikeasti edes todet, mutta tottakai toivoisin että raskausmyrkytystä ei kehity ja vaavi saa kehittyä ihan rauhassa pitkälle tammikuuhun. Olo on tosin niin tukala aina välillä, että en tiedä miten jaksan sinne asti jos tätä turvotusta tulee tätä tahtia. Ens viikolla on synnytystapa-arviointi, että silloin se kai sit selviää että mitä tehdään.
 
Haha Mulla on just samat perusteet sille miks mä haluan että syntymä menee tammikuun puolelle! Mä olen itse syntynyt loppuvuodesta, ja teininä oli ihan tuskaa kun kaikki kaverit tuntui olevan vuoden vanhempia, ne pääsi baariinkin ainakin sata vuotta ennen mua!

Joo, no ehkä vauva tulee kuitenkin kun on tullakseen, lääkäri sanoi mullekin tosta raskausmyrkytysepäilystä että eipä tässä näillä viikoilla hätää enää ole, jos homma äityy pahaksi niin aina voi käynnistää synnytyksen. Ja tietysti mennään lapsen parasta ajatellen.

Tää turvotus on kyllä ihan kamalaa, eilen illalla pistelin nilkkoja etusormella, ja molempiin jalkoihin jäi oikeesti KUOPAT hetkeksi aikaa!
 
Hei,

itsellä ei turvotusta paljon onneksi ole, mutta oletteko käyttäneet tukisukkia ? Itsellä on jo 3 kuukautta ollut joka päivä jalassa tukisukat, sellaiset ihan kunnon painesukat, ei sellaiset kaupan tukisukat. Kun olin töissä, oli pakko hankkia tuolaiset, muuten olisi jalat ollut ihan valtavan turvoksissa päivän jälkeen.

Ei varmaan ainakaan huonoksi olisi :)
 
Tänään 37+1, painoa tullut lisää alkuun nähden 16,5kg. Yhtään en ole katsonut tai miettinyt mitä suuhuni laitan, niinkuin en ennen raskauttakaan =)

Ja mulle sanotaan miten pieneltä mä / mun maha näytetään, se on aina hämmentävää. Kyl mä ite olen huomannut että takapuoli ja reidet on myös saaneet massaa mut ihan kiva jos vaikutan silti "pieneltä" =D
 
Mulle terkka suosittelikin tukisukkia, mut en ole vielä ehtinyt ostaa. Mistä sä Lumikki84 ostit omas, jos ne on sellaiset kunnolliset? Mä suunnittelin hakevani vaan Prismasta tai vastaavasta marketista jotkut, kun en tajunnut että niitä on erilaisia?
 
Heippa,

mulla on tuollaiset sukat toiset ja toiset tilasin siskon kautta sairaalasta.

http://www.verkkoapteekki.fi/product_info.php/products_id/38941

Jobstin sukkia varten on tärkeää, tuo mittaus, että ovat oikean kokoiset.

Onhan ne aika tyyrit, mutta on niille käyttöä sitten jatkossakin, esim. lennoilla ja pitkillä ajomatkoilla.
 
Jep, mulla on tukisukat käytössä - tai lentosukat. Ja tukisukkahousut sitten hameiden kanssa. Mutta ei nekään kykene taistelemaan tätä vyöryvää vesimassaa vastaan

Hyvä uutinen on se, että virtsanäyte oli labrassa puhdas, joten ei ainakaan vielä ole raskausmyrkytystä. Ja tänään olen jotenkin jaksanutkin paremmin, kävin jopa kahdella puolen tunnin kävelyllä. Mutta turvotustahan se ei tietty muuta mihinkään - minkäs teet. Näillä mennään ja näistä kärsitään. Terkka sanoi tänään soittaessaan, että "nooooh, ne jää sit ne kilot sinne synnärille". Toivotaan niin.
 
Millä osaa tilata oikean kokoiset, kun nilkat ja pohkeet huitelee ihan omissa sfääreissään? Ei varmaan auta jos mittaa nyt turvonneet jalat ja tilaa niiden perusteella? Pitää varmaan odottaa aamuun jos olis edes vähän laskenut turvotukset... :)
 
Tukisukkia myydää myös joissain fysioterapia/apuväline liikkeissä jos sielläpäin on :o itte en uskaltais netistä tilata vaa menisin liikkeeseen käymää ja kysymää asiasta ja ihan sovittamaa :D
 
Brainfreeze: Juu aamulla ehdottomasti mittaus ja olisi hyvä jos joku toinen mittaisi, niin mitta oikea. Itselle sisko mittasi sukat, on vielä ammattilainen mittaajana (fysioterapeutti).

Heidh: Kyllä myydään varmasti sellaisissa paikoissa ja sieltä saa varmaan apua kokoon. Itse tosiaan tilasin netistä, niin sain edullisemmin.
 
Sikkuriini ja brainfreeze:
Ihan sama täällä, olis just siks kiva, että syntyis ens vuoden puolella, (niinku täällä voi melkovarmasti odottaakin tapahtuvan)että sais vähän etumatkaa muihin! esim ihan koulunkäynnissäkin siitä voi olla paljon apua, jos on tavallaan kypsempi vaikka puolella vuodella kun muut ikätoverit...
 
Takaisin
Top