Päivän fiilis

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tiina P.
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meil oli tosiaan noro viime jouluna, mut se oli sellanen mikä tarttu 12h sisällä jo seuraavaan, siks vähän epäilyttää ku nyt ei kukaan muu oo saanu. Lisäks pidän erittäin todennäkösenä ruokamyrkytystä, kun söin dippiä jota muut ei syöny, ja aloin katella että näytti varsin juoksettuneelta (pistin sen eka chilin piikkiin), ja toisekseen Ikean reissulla söin kyl samaa ku muutki, mut join ruusunmarjamehun, ja jo silloin oudoksutti maku; mun mielestä maistu käyneeltä. Sitä taas samasta poppoosta kukaa muu ei juonu. Ton dipin syömisen kanssa vatsaoireet osuis tuntimäärällisesti kohdalleen myös. Mut tosiaan katellaan sunnuntaihin asti, ja neuvotellaan myös ristiäisväen kanssa mitä tehdään. Vauvaan en kyl aio missää tapauksessa mennä koskemaan vaikka sinne päädyttäis menemään.

Munkin mies silloin väitti saaneensa ruokamyrkytyksen. Joka sit kuitenki tarttu muhun parin päivän jälkee. :D Ja mun vanhempii sen jälkee. Mun äiti sano että sairasti joskus kun ollaan oltu lapsia eikä tarttunu kehenkää muuhun.
 
Meillä oli noro niin minä olin ainoa joka sitä en perheessä saanut. Aina se ei tartu jos pitää hygieniasta huolen :)
 
Jos tää on tarttuvaa niin pakosti nuorimmainen sais taudin kun on niin kiinni mussa ja vielä tisseissäkii :/ Toivon kyllä et ei nyt kukaan muu kipeäks tule. Vielä ei ole oireillu kukaan.
 
Meillä viimetalven noro iti kolme päivää ennenkuin tarttui muihin. Olin ollut kaverin kanssa ja illalla se laittoi, että hänen molemmat lapset oksentaa. Meni se kolme-neljä päivää ja mulla oli vaan hieman etova olo. Siitä taas kolme-neljä päivää niin esikoinen sai sen ja oksensi koko yön. Sen jälkeen mies sai sen ja oksensi neljä vuorokautta pystymättä juomaan mitään. Ja oltiin remonttia evakossa mun vanhemmilla ni nekin sai sen ja kaikki oksensi. Ja mun veli kans viiveellä, joka oli vaan tullut nopeasti käymään ja silloin ei ollut kuin esikoinen oksentanut ja siitäkin oli pari päivää. Ja hänen avovaimo sai sen myös. Että shillälailla

Että kyllä se noro voi itää kauemminkin. Nuo kaikki (paitsi mieheni) on sellaisia, että ovat olleet kipeänä viimeksi valehtelematta 5-10 vuotta sitten. Ja se oli raju! Että harkitsisin kaksi kertaa menisinkö ristiäisiin jos on noin lähellä. Tietty se voi olla muutakin ei siinä.
 
Jos tää on tarttuvaa niin pakosti nuorimmainen sais taudin kun on niin kiinni mussa ja vielä tisseissäkii :/ Toivon kyllä et ei nyt kukaan muu kipeäks tule. Vielä ei ole oireillu kukaan.

Onnex imetät,tuo suojaa :)
 
Onnex imetät,tuo suojaa :)

No enää kerran max kaks vuorokaudessa. Tarkotus ois saada loppumaan se, ku aiheuttaa supistuksia :( Nyt oon yrittäny että saa vaan toisesta tissistä, jos vähän rauhottas oloja. Ja samal se toinen tissi sais varautua tulevan imetykseen.
 
Mulla kävi tänää hyvä ystävä kylässä. Helpottavaa puhua jonkun kans peloista, ahdistuksesta ja kivuista. Aina ei tartte hehkua raskauden onnea.
 
Mä oon ollu ihan onnessaan muutaman päivän kun ultrassa näkyi tyttö<3 Meillä on sitten poika, tyttö, poika, tyttö.. tuntuu kyllä epätodelliselta, että voi käydä tuommoinen tuuri, että tulee joka toinen. Vitsailtiin, että enää ei uskalla kokeilla tuuria :D Viis vuotiaalle tytölle iso juttu että saa pikkusiskon ja suunnittelee kuinka hoitaa kaverina.

Jotenkin tullut pikkuhiljaa sellainen olo, että elämässä alkaa kääntyä eräänlainen vaihe loppua kohti ja uusia tuulia tuloillaan. Esikoinen lähtee eskariin. Olen ehkä viimeistä kertaa raskaana, vaikka en sitä sen kummemmin suunnittele. Kahden vuoden päästä haen kouluun vaihtamaan lähihoitajana suuntautumisen jalkojenhoitoon. Päiväkoti arki alkaa silloin uudestaan ja vuoden koulutuksen jälkeen suunnitelmissa olisi perustaa oma yritys.

Todennäköisesti en siis palaa enää omaan työpaikkaani vaikka on niin ihana paikka.
 
Mua väsyttää! Kuopiorock vei voimat ja eilen oltiin kotona yöllä yhden jälkeen. No mutta tää oli odotettavissakin eli ei auta kun jaksaa. :p Huomenna töihin loman jälkeen ja se jollain tapaa ahdistaa... :nailbiting:
 
Tunsin tänään kädellä ensimmäistä kertaa vauvan potkun, olipas jännittävää! Nyt 20+4

Tänään on mun ja mieheni ensimmäinen hääpäivä ❤️ sisko ja hänen miehensä tulee tänne mökille muutamaksi päiväksi. Siskon miehellä on myös tänään synttärit, joten tehdään meidän kaikkien lemppari ruokaa kalakeittoa :D ja jälkiruuaksi kinuskikakkua ja jtn pientä leivonnaista. Sitten mulle ja siskolle alkoholitonta skumppaa, ukoille holillista skumppaa. Tulee kiva päivä!
 
Hirveä vauvakuume iski! Siis miten voi raskaanaolevalla ees tulla :D.
Kattelin esikoisen vauvakuvia ja käytiin sunnuntaina kummitytön juhlissa.
Fiilikset on kuitenkin ristiriitaisia; olen niin pessimistinen, että uskon kaiken olevan hyvin kun saan vauvan syliini ja sitten myös se, että tämä olisi viimeinen raskaus jos kaikki menee hyvin. Myös viimeinen vauva. Tiedän, etten halua enempää kuin kaksi. Vaan mitäs jos joskus tulee taas vauvakuume :D :D. Nooo, kaksi on hyvä meille kyllä.
Onneksi on näitä ystäviä kenen luona voi käydä sylittelemässä :). Meidän kaveripiirissä suurimmalla osalla ei vielä ole lapsia.
 
Eilen kun käytiin rakenneultrassa ja se on nyt takanapäin, olen kevyesti leijunut pilvissä kun kaikki oli hyvin:) Jotenki nyt uskaltaa nauttia enemmän tästä olotilasta ja matkustajasta:Heartred Kai sitä jännitti jotenkin alitajuntaisesti rakenneultraa,niinkuin varmasti itsekukin.
 
On vähän sellainen malttamaton fiilis. Huomenna vasta illasta rakenneultra ja ei mitenkään malta pysyä aloillaan. Töissäkään ei ole ollut mitää tekemistä, kaikki asiakkaatkin varmaan vielä lomailee...
Suunnitellut tulevan vauvan huoneen remonttia, se on nyt ollut talon ostosta asti rojuhuone. Seinät pitäisi levyttää, maalata/tapetoida. Lattiaan laittaa laminaatti. Hankki kaapit jne. Mutta huomisen jälkeen lähtee vasta kaikki hankintaan, aiemmin en ole uskaltanut.
 
Asiaa kaunistelematta...mua v*tuttaa! Mutsi just ilmoitti et hänellä epäillään rintasyöpää. Siis miten just mun äidilleni tuleekin kaikki mahdollinen...en kestä. Hänel on ollut molemmat kilpparit, siis vajaa -ja liikatoiminta, servikaalinen dystonia, kohdunkaulasyöpä ja mitä vielä. Ei tää vaan voi olla todellista.
 
Ihan on elämä hyvää muuten, mutta mua on harmittanut koko viikon nyt se, kun maanantaina eikä tiistaina saatu ultrista ku yks kuva ja siinäkin näkyy pelkästään tyyliin puolet selkärangasta.. Toki siis tää meidän daami oli ihan mahdottomissa asennoissa ja joko kädet tai jalka naamalla tai muuten vaan pää niin tuolla alhaalla ettei kasvoja saanut kuvaan, mutta harmittaa silti ja harmittaa tosi paljon. :( Ihan typeräähän se nyt on mököttää jonkun ultrakuvan takia, ku tärkeintä kuitenkin on että lapsi on terve ja kunnossa, mutta silti.. olis ollut jotenkin lohdullista jos olis saanut jonkun hyvän kuvan.. joutuu kuitenkin vielä yli neljä kuukautta odottamaan että pääsee näkemään koko tyypin..
 
Asiaa kaunistelematta...mua v*tuttaa! Mutsi just ilmoitti et hänellä epäillään rintasyöpää. Siis miten just mun äidilleni tuleekin kaikki mahdollinen...en kestä. Hänel on ollut molemmat kilpparit, siis vajaa -ja liikatoiminta, servikaalinen dystonia, kohdunkaulasyöpä ja mitä vielä. Ei tää vaan voi olla todellista.

Tsemppiä kovasti! Mun äidillä on just rintasyöpähoidot meneillään sormet vaan ristissä että kaikki menee hyvin ja olis terve mummokin vielä lapsella sitten.. nuo kyllä valitettavasti aiheuttaa stressiä ja huolta :o
 
Ihan on elämä hyvää muuten, mutta mua on harmittanut koko viikon nyt se, kun maanantaina eikä tiistaina saatu ultrista ku yks kuva ja siinäkin näkyy pelkästään tyyliin puolet selkärangasta.. Toki siis tää meidän daami oli ihan mahdottomissa asennoissa ja joko kädet tai jalka naamalla tai muuten vaan pää niin tuolla alhaalla ettei kasvoja saanut kuvaan, mutta harmittaa silti ja harmittaa tosi paljon. :( Ihan typeräähän se nyt on mököttää jonkun ultrakuvan takia, ku tärkeintä kuitenkin on että lapsi on terve ja kunnossa, mutta silti.. olis ollut jotenkin lohdullista jos olis saanut jonkun hyvän kuvan.. joutuu kuitenkin vielä yli neljä kuukautta odottamaan että pääsee näkemään koko tyypin..



NeitiB
mua harmittaa kanssa kovasti, kun saatiin kolme 3D kuvaa, jotka on mun mielestä ihan pelottavan näköisiä. Ei saatu sitten ees niitä perinteisiä ultrakuvia, joista ois voinu nähdä ruumiinrakennetta jne. Kaikki näytti olevan hyvin ultrassa, joten sen puolesta ei kamalasti murehduta. Mut mietin sit vaan, että minkähän näköinen pikkuinen siellä mahtaa olla. Ja jotenkin en ees halua katsoa niitä saamiani ultrakuvia, koska ne on niin epäselvät ja oudot. Tosiaan jonkinlaista "lohtua" ja rauhaa ois omalle välillä hyvinkin stressaavalle mielelle tuonut hyvälaatuinen ja selkeä ultrakuva pikkuisesta. Tiiä sit pitäskö käydä ihan uudelleen jossain ultrassa kurkkimassa pikkuista.
 
Mä oon kans miettinyt et pitäiskö mennä yksityiselle ultraan, mutta en mä sit kuitenkaan tiedä onko se niin tärkeää, että haluan maksaa siitä satoja euroja.. ku kyse on kuitenkin loppujen lopuksi vaan kuvista, meillä on jo tieto rakenteista ja sukupuolesta ja et kaikki on ok tällä hetkellä... Onhan tässä toki viel aikaa muuttaa mieltä :D
 
Takaisin
Top