onko teillä tatskoja/lävistyksiä? missä?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja cappucino
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
hillevi sanoi:
Minulla on myös piikkikammo, niin se vaikeuttaa asioita.
Click to expand...

Mä inhoon kanssa neuloja, nimittäin ohuita joilla otetaan verta tms. Hyi kun tekee aina pahaa.
Mut lävistysneulat on järeempiä ja ne ei tunnu niin pahalta :grin
 
Muokattu viimeksi:
Mulla ei neulat tee yhtään pahaa, musta saa ottaa vertakin monta putkiloa eikä tunnu missään. Myöskään sokerirasitukset ei oo mulle ongelma. Lävistyksiä en sen sijaan ottaisi tai tatuointia.
 
Mulla neulakammo. Uskaltauduin otetaan ekat reiät korviin 25 vuotiaana ja se oli mulle sen verran kurja kokemus, ettei muita lävistyksiä tuu. Tatuointeja kaksi, molemmat käsivarren sisäpuolella. Tatuoinnin ottaminen ei ollut ollenkaan niin paha ja lisää tulossa, kunhan kuvan saan suunniteltua.
 
^ Laitettiinko ne korvikset sulle siis ihan lävistysneulan kanssa, vai kultasepänliike-tyyliin ampumalla (mikä on ihan hullua puuhaa....!) ?
 
Samaa mieltä kun Regina Veritas. Ja lävistysneulalla lävistys sattuu vähempi kun pyssyllä ja paranee siistemmin. Lävistyspyssy kuitenkin repii kudosta ja pyssyä on mahdoton kokonaan saada steriiliksi.

Sent from my GT-S7710 using Vau Foorumi mobile app
 
Asiallinen lävistäjä on myös opiskellut esim. korvan akupisteet ja muutenkin harjoitellut lävistämistä enemmän, kun pyssyllä ampuva koruliikkeen työntekijä.
 
Juu sitä mä kanssa tolla kysymykselläni meinasin, että musta se on ihan hullua että kultasepänliikkeessä ne tekee niitä korvareikiä ampumalla...! Siinähän siis ns. repeää korun tieltä pala ihoa pois. Lävistysneula taas tekee siistin reijän.
 
Komppaan kyllä nyt muita ja en voi suositella kenellekään reikien ampumista korviin kultasepänliikkeessä. Olen alaikäisenä teettänyt sillä tavalla 4 korviksenreikää, joihin kaikkiin on muodostunut liika-arpeumaa (sormenpään kokoisia pallukoita), joita on sitten jouduttu jäädytyshoidolla hoitamaan pois. Yhteenkään neulalla tehtyyn lävistykseen ei arpeumaa ole tullut.

Eli jos meillä joskus lapsi haluaa korvikset, niin suunnataan sen karvaisen ja tatuoidun lävistäjä-sedän pakeille :wink :grin
 
Muokattu viimeksi:
Ensimmäiset korvareiät sain 6-vuotis lahjaksi tädiltä. Omasta toiveesti tietty! :) Tällä hetkellä toisessa korvassa 2 ja toisessa 3 reikää. Napakoru on ollut pitkään, mutta alkoi kasvaa ulos ja olen nyt poistanut sen. Näytti jotenkin hölmöltä raskausmahassa...en tiiä :rolleyes:

Tatskoja ei ole kuin yksi, sekin otettu jo 1999, mutta suunnitelmia ja idea on kyllä sen laajamittaiseen laajentamiseen/jatkamiseen. Kaikkeen liittyy jokin tarina/muisto/symboolisuus, mutta haluan tosiaan rauhassa pohtia ja miettiä ennenkuin mitään niin pysyvää teen. Lisäksi pitkään pohdin sopivaa tekijää (nyt niitä on jo muutama potentiaalinen vaihtoehto joiden jäljestä ja näkemyksestä tosiaan tykkään) ja nyt ongelma on lähinnä taloudellinen. Mutta jossain vaiheessa kun oleellisemmilta asioilta jää rahaa itseni kuvittamiseen, niin aion kyllä jatkaa tuota tatskaani. nyt siis oikeassa lavassa, mutta tarkoitus jatkaa ns. koko selän kuvaksi.

Ei se oikeasti satu. Pistelee ja kutittaa. Tuntuu toki enemmän jos jännittää lihaksia. Tietysti on kivuliaampia paikkoja, eli ne missä lihasta ei juuri ole vaan iho on lähes suoraan luun päällä (jalkapöytä, selkäranka yms..)
 
Sanoisin tuosta tatuoinnin ottamisesta, että jos vähän isompi alue on kyseessä niin kyllä se sattuu. Lievimmillään kutittaa, pahimmillaan tuntuu siltä että veitsellä vedetään ihoa auki, jos useampi tunti aluetta on jo hangattu. Mutta on se vaan sen arvoista ja jokainen kokee kivun eri tavalla. Ei se varmaan kaikkien mielestä ehkä satukkaan. Selkärangan kohdalla se tuntuu mielestäni lähinnä hassulta, kun tärinä resonoi koko kroppaan :grin Mun mielestä kivuliaimpia ja herkimpiä alueita on taipeet ja niiden läheisyys, kainalon vierys yms.
 
Muokattu viimeksi:
Sain korvareijät ollessani 11 vuotias, sen jälkeen on tullut tehtyä itse 5 reikää lisää joista kaks on alkuperäisten kanssa käytössä jatkuvasti. Napakoru mulla on ollut ainakin kolmesti, menny lasku sekasin :) yhtä kertaa lukuunottamatta on koru kasvanu ulos.
Ensimmäisen tatuoinnin otin 2005, ennenkuin tapasin nykyisen mieheni, olin samana kesänä muuttanut tälle paikkakunnalle ja tuli syksy ja erotiikkamessut, sain tietää että myös tatuointi liike on paikan päällä joten jonoon vaan, otin toisen lapaluun paikeille sellasen köynnöksen jota mies katsoi ensimmäisellä kerralla papukaijaksi :D se ei käynny lähes ollenkaan mutta saattoi parilla siiderillä olla osuutta asiaan.
Toisen tatuoinnin otin 2012(muistaakseni) oikeaan jenkkakahvaan muuten kivuton mutta osa kuvasta nousi kylkiluihin asti, siinä on rosoinen perhonen orkidean kukkien kanssa. Miehen serkku joka on taitava piirtämään piirti eräs jouluaatto ruokapöydässä minun toiveista kuvan. Nyt kylkeäni koristaa ensimmäinen orkidea jota en pysty tappamaan sillä että unohdan suorittaa kastelun, perhonen itsessään merkitsee minulle toivoa hoidoissa.
Suunnittelen kuvaa jossa on jokaista epäonnistunutta hoitoa kohden erilainen perhonen ja jos tämä viimeinen hoito nyt päättyy synnytykseen niin on kukan päällä. Tosin en vielä ole keksinyt tatuoinko sen kuvan vai teenkö kirjoneulesukat omalla tarinalla:)
 
Mulla on 2 tatuointia ja todellakin hankin lisää myöhemmin...kuva jo mielessä.
eli 5 perhosta ne kulkee niskasta rintaan päin siihen tulee jatkoa mikä uloittuisi kaulasta käsivarteen
. ja eka tatuointi on alavatsan oikealla puolella sydän tumman punainen.
Rakastan tatuointeja... siihen jää koukkuun... enkä häpeäisi vanhana mummona omia kuvia jotka nuorena otin. Musta on muutenkin kiva kuulla tatuointi tarinoita ainakin vanhoilta ihmisiltä.
 
Minulla on kaks tatuointia, yläselässä ja vasemmassa olkapäässä. Kovasti haaveissa oikeaan käsivarteen uutta, mutta suunniteltu kuva on vähän kookkaampi, niin euro jos toinenkin siihen uppoaa. Säästöä säästöä...
Aiemmin ollut Napakoru, nenäkoru ja kielikoru. Työssäni ei saa olla kasvoissa lävistyksiä tai tatuointeja näkyvillä paikoilla.

Ikäviä kommentteja en ole onneksi koskaan saanut. :) mitä nyt omat vanhemmat alkuun lävistyksiä kauhisteli. Tatuointeja ei nekään :)
 
nenässä & navassa lävistykset, samoin molemmissa korvissa 2 reikää. tatuointeja löytyy 1 aika iso, kyljestä
 
Täällä parannellaan uusinta kuvaa, ensimmäistä joka on vähän enemmän näkösällä (muut on selässä ja tämä käsivarressa). Äiti se vaan jaksaa kauhistella näitä ja kysellä, että "onhan tämä nyt sitten viimeinen". On se rankkaa tietty, kun ei voi hallita lähes 3-kymppisen nuorimman lapsen tekemisiä ja kun muut sisarukset on enemmän normaaleja :D Isä ei ole millänsäkään :D
 
korvissa toisessa 3 ja toisessa 2 reikää. Noi oon ottanut joskus ala/ylä-asteessa ja otin ne tosiaan siellä kultasepänliikkeessä ja en voi valittaa :) Kolme tatuointia, kädessä aika pieni (eka) ja selässä isompi (toka) ja pohkeessa suurinpiirtein saman kokonen kuin selässä, ettei noi nyt ihan hirveen isoja oo. Aion vielä ottaa lisää tatskoja kuhan tässä kerkeää/keksii mitä ottaa/on ylimääräistä laittaa niihin :)
 
Takaisin
Top