Kivaa, nyt saa purkaa tätä v*tutusta oikein joukolla
Oloa ei saa mukavaksi enää mitenkään, paikkoja särkee ja pää hajoo kun ei edes saa sukkia ite jalkaan. Nukkuminen onnistuu välillä, välillä ei millään. Tekis välillä mieli jäädä peiton alle ja vaipua itsesääliin ja toivoa että vauva syntyisi pian jotta vois edes nousta sängystä ilman ähinää ja puhinaa ja vihlasuja. Mies on onneksi oppinut minimoimaan niitä asioita mun elämästä jotka takuuvarmasti aiheuttaa v*tutuksen tai itkupotkuraivarit.
Mutta tässä viimeisempiä aiheita.. Aamulla oli synnytysvalmennus ja nyt ekalla kerralla oli haastattelu kätilön kanssa (ja tämä siis ihan eri ihminen ja paikka missä itse synnytys tapahtuu). Samat asiat TAAS, poltatko, juotko, onko ensimmäinen, ootko tehnyt aborttia. Mitä helv.. se sille kuuluu, opeta mut nyt vaan hengittämään oikein!? No, teoriatunteja on normaalisti 7, mutta ne olis pitänyt aloittaa neljännellä kuukaudella ja sit se sano etten mä mitään siel tee kun en ymmärrä espanjaa tarpeeks hyvin. Ööh. Saanko mä ite päättää paljonko mä ymmärrän ja jos haluan tulla sinne vaikka en jokaista sanaa ymmärräkkään. Sit se ihmetteli ja voivotteli et miten mä en osaa espanjaa. Voi v*ttu et alko otsasuoni tykyttää, anteeksi vaan mutta me soitettiin tänne etukäteen ja varmistettiin että täällä on englantia puhuvia kätilöitä. No eipä ollut. Lopuksi meidän perheen synnytysvalmennus tulee sisältämään yhden yhteisen käynnin miehen kanssa ja sitten 3 kertaa hengitysharjoituksia 1, 2 ja 3 viikkoa ennen laskettua aikaa. Ja sinne mies EI saa tulla mukaan?? Vähän viime tippaan jättää nuokin, mutta maassa maan tavalla, ja tän maan tavat taas ottaa niin paljon päähän et oon valmis muuttaa takas suomeen. Iltapäivällä pitää mennä endokrinologin luokse katsomaan verensokerit, ja eiköhän sieltäkin tuu taas jotain mussutusta. Onneksi kaikki arvot 10 päivän sisällä ovat olleet normaalit, ni se lääkäri voi tunkea sen laitteen .....nsa
Ja yksi suurin v*tutuksen aihe tällä hetkellä on miehen perhe joka on jo ilmoittanut että he tulevat käymään täällä vuorotellen marraskuun aikana, tutustumaan vauvaan (Huom, tutustumaan, EI kattomaan). Tähän mennessä 4 eri siskoa perheineen on ilmoittaneet tulevansa AINAKIN pariksi päiväksi. Yksi ottaa VIIKON lomaa. Ja he ovat ystävällisesti ilmoittaneet että voivat asua hotellissa, niin että me saadaan yksityisyyttä. No kiitos kovasti, se tästä puuttuisi että ne majoittuisi tänne neuvomaan mua 24h. Mutta sen sijaan ovatkin sitten näin espanjalaisittain vain sen 6 tuntia päivässä. Siis saadaanko me viettää yhtään aikaan yksin meidän uuden tulokkaan kanssa ilman et meije tarvii alkaa paasaa heitä heti, ja kuuntelee heidän neuvoja ja miten heidän mielestä kaikki suomalaiset tavat ovat VÄÄRIN. No vi*ttu jos mä haluun et mun lapsi nukkuu päikkärit ulkona vaunuissa tai nukkuu tossa epäinhimillisessä pahvilaatikossa niin sittenhän se nukkuu. Ite voivat syöttää sitä lisäainesokerip*skaa heti kun lapsi saa alkaa syömään kiinteää ruokaa. "Kyllä jokaisen vauvan pitää saada kaakaota, kun kaikki vauvat rakastaa kaakaota ja sitäpaitsi se on TERVEELLISTÄ!?" Joo, alle vuoden ikäinen varmaan HALUAA kaakaota maitonsa sekaan. Se joka edes yrittää alkaa syöttää meije vauvalle sokeria ilman meije lupaa niin
Ja mitä tohon mieheen tulee, niin 99% ajasta hän ymmärtää (ainakin väittää niin) ja tukee mua, mutta sitten tulee niitä päiviä kun mua väsyttää ja ihan kaikki ottaa niin paljon päähän että puserran itkua. Aina välillä mies ottaa itteensä ja suuttuu et mitä mä nyt oon tehnyt. NO ET MITÄÄN, OO NYT VAAN HILJAA. Mut tällainen vastaus ei saa paljoa ymmärrystä... Vasta kun alan itkee hysteerisesti et anna nyt asian olla, et mua sattuu ja särkee ja väsyttää ja vituttaa tää raskaana oleminen, ni sit mies ottaa kainaloon rauhoittumaan. Yhden episodin jälkeen hän jopa ilmoitti et yksi vauva riittää, et hän ei kestä toista 9 kuukautta mun kanssa ku oon näin mahdoton
Näin täällä, ja vielä reilut 6 viikkoa jäljellä, max 8
Kuumetta ei ole, mutta olo muuten tosi kurja ja pää täynnä räkää. Voimat on ihan pois, kun niitä ei ole oikein muutenkaan ollut, kun hb:kin oli tipahtanu 108:ksaan. Aamulla toivon, ettei tarvii lähtee synnyttämään, ei nimittäin jaksais.... 
