Oireilua

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Säde
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heippa,

olo helpotti ainakin toistaiseksi. 7 litraa sain nestettä ja nyt kokeillaan kotona, josko pysyis ruoka sisällä ja ei tarvisi oksentaa. Päänsärkyjä ja niska jumitusta olen kärsiny ja mietinki josko ettisin jonku hyvän hierojan ku päänsärkylääkkeitä en ole ottanu viel toistaiseksi. Olen päättänä sitten kärsiä nekin [:D] No ei kaikkea sentään liikaa, jos menee ylivoimaiseksi niin sitten varmaan otan. Tähän mennessä olen tyytynyt vain menemää nukkumaan.

Onneksi kipuja ei ole mahan kanssa vielä ollu (ilmeisesti nekin vielä odotettavissa, kiva kiva), mutta aina kun aivastan tai yskin niin sattuu ihan ku puukolla viillettäis ellen tajua mennä ihan koukkuun. Sekin ilmeisesti niitä kohdun liitosjuttuja [:)]

Mutta nyt täällä kaikki ihan loistavasti. Tänään pääsin sairaalasta kotiin ja toivon parasta! Kunhan pahoinvointi vaan ei palaisi!!

Tsempppiä kaikille odottajille, nautitaan ihanista ilmoista!
 
Hoo: aika jännä että ne sano sulle noin neuvolassa.. mä kun eilen soitin ja valitin kipuja niin käskivät tulla antamaan virtsanäytteen, ettei vaan olisi tulehdusta..

Tänään kävin sitten sen näytteen antamassa. Ei ainakaan saman tien näkyny mitään, mutta sain kuitenkin lääkäriajan huomiseksi ja huomenna selviää myös näkyykö viljelyssä mitään..
 
Nobody: Joo mun ne käski seurailla tilannetta, ja sano että lääkäri on paikalla seuraavan kerran ens viikolla. Jos iso hätä tulee voi mennä päivystykseen. Todella paljon näyttää olevan eroja neuvoloissa!
Mutta eipä tämä olo ole mihinkään muuttunu, välillä tuntuu kipua. Olen kuitenkin pystynyt töissä käymään.
 
Pikkuisella näytti olevan kaikki hyvin, mutta mä sain ajan labraan, eli huomenna taas terkkarille. Lääkäri sano että streptokokkibakteeri voi voimistaa noita kasvukipuja joten haluaa nyt sulkea sen pois. En tiiä mitä muuta ne sitten testailee.. ja vissiinkin haluaa että rakenneultrassa (22.6) mulla tarkistetaan samalla se kipeä kohta joka vaikuttais olevan kohdunseinämässä.
 
Täällä taas vaihteeksi oksennettu jo voitu huonosti. Yllätys yllätys! Ihan ku tämä vain jatkuisi ja jatkuisi.... no jos nyt väkisin yrittäisin mennä vaan ja olla normaalisti. Kyllä sen olon on pakko helpottaa [:)] Eilen ajoin liikennevaloissa ja laattasin siinä, vieressä olevan auton kuski kattoi hiukan paljon pitkään... Juupa juu...
 
Haha [:D] voi ei, ei sais nauraa mutta repesin kyl ihan totaalisesti kun luin sun kommentin Tarunen
 
Voi ei Tarunen ..ei varmasti ollenkaan hauska tilanne, mut näin ulkopuolisena ei voi olla nauramatta kun kuvittelee tilanteen :DD

Kovasti nyt vointeja sinne, toivotaan et se olo oikeesti helpottais jossain vaiheessa ?
(eikä varmaan pitäis sanoa, mut mun äiti on oksentanu jokaisesta meistä vauvasta joka päivä koko 9kk [:'(] ..siihen kuulemma vaan tottu. ja synnytyksen jälkeen olikin ihan outoa, kun ei enää etonu kokoajan)
 
Minulla on painoa tullut viikkoon 15 mennessä 6 kiloa, painoin 56 alussa ja 62 nyt, pituus 165. Johtuneeko tuosta nopeasta painon noususta, että jalat ei tunnu kestävän jalkojen päällä oloa töissä. Jouduin kesken työpäivän lähtee ostaa kunnollisia työkenkiä, kun alkoi tuntua niin sietämättömältä. Niistä vähän ollut apua. Taitaa noissa joloissa jotain turvotustakin olla, ei ihan pelkältä läskiltä vaikuttaisi. Kantapäätkin ihan hellinä, yölläkin jomottaa jalkoja.
 
tarunen, toivottavasti sulla nyt alkais helpottaa toi olo! eihän tommonen kivaa ole.

hemuli, varmaan on turvotustakin. jostain luin et kannattaa kokeilla tukisukkia tai tukisukkahousuja, niitten pitäs auttaa siihen turvotukseen. inhottavaa tommonenkin jos kokoajan kolottaa!
 
Joo, kiitos vinkistä. En ollut kuullutkaan mistään tukisukista. Sukkahousuja ei varmaan näin kesäaikaan pysty käyttämään, mutta sukkia voisi kokeilla. Olin kyllä ihan yllättynyt, kun pidemmän vapaan jälkeen palasin töihin ja jalat eivät kestäneetkään enää, vaikka ei minulla niiden kanssa ole aiemmin mitään ongelmia ollut. Lenkkeilen lähes päivittäin maastossa, niin luulisi jaloista kestävyyttäkin löytyvän. Ei olisi uskonut näin varhaisessa vaiheessa rv 15 tuolaisia ongelmia tulevan. Vaikka pientähän se jatkuvaan oksenteluun verrattuna.
 
Heippa, jos te olette täällä nauraneet mun eiliselle kommentille niin kuvitelkaapa tämä päivä. Tämä tyttö kun päätti, että nyt ei anneta tälle huonolle ololle valtaa, vaan nujerretaan se. No käväsin hakemassa muutaman kirjan kirjastosta, ku olen vakaasti päättäny saada graduni valmiiksi ennen ku vauva syntyy. No kirjastossa alkoi kauhea huono olo. Onneksi ehdin pihalle saakka ja autolle ennen ku alkoi tulla yli. Minä sitten taas pussi kädessä siellä kökkään kaiken pihalle ja kuulen ku ohi menevä nainen alkaa oksentaa myös [:D] Ei tainnu olla raskaana, mutta sitä taisi hiukan etoa se miun pahoinvointini... Jotta semmosta!

No luovutettu ei olla viel... Tänään on tullu 4 sivua gradua valmiiksi, joten kyllä tämä tästä. Sitten päätin viel pistää jotain elämää tähän, ku en oikein jaksa liikkuu paljo missään näiden olojen takia ja otin lisäksi hiukan ylimääräistä psykologiaa, joten nyt sitte opiskellaan ja voidaan pahoin [:)] periksi ei anneta!

Säde toivottavasti ei sentään koko yheksää kuukautta! Miten ihmeessä kukaa jaksaa sellaista, mulle nää 8 viikkoo on ollu ihan yli paljon jo liikaa. On sulla sinnikäs äiti, jos on viel tehny useamman muksun. Mulla menis kyllä adoption puolelle seuraava, jos olo ois niin kauan tämmönen.
 
Mä oon aatellu ton särkylääkkeiden käytön sillain, et jos on oikeesti tosi kipeä ja on paha olla ittellä,niin miksi ei sitten ottaa sitä lääkettä? pahempi juttu se on vauvalle jos äiti kärsii ja on kipeä. Siinä kärsii sit vauvaki... Ihan rohkeesti uskaltaa ottaa vaikka ei tietenkään kukaan niin mielellään ota lääkkeitä ku on raskaana.
 
Melala, ihan oikeessa olet varmaan. Olen pohtinu myös sitä, että kun mun on hyvä olla niin on vauvanki. Varmaan vaan sitkee kaveri, ku kesti mun huonon olonki [:D]

Nyt taas vaihteeksi hyvä päivä ja taas toivon niin, että ois tuo pahoinvointi taaksejäänyttä!

Pesin juuri koneellisen vauvanvaatteita, jotka kävin ostelemassa viikolla, ku päätin, jotta mä haluan jo ostella kaikkea... Sitten ku meille tulee tyttö tai poika niin saan ilimootella täällä, jotta kuka tarvii toisen vaatteita, ku enhän mä malttanu olla ostamatta jotain siistejä poikien vaatteita tai yli ihania 60cm mekkoja [:D]
 
Minäkin sorruin ostamaan yhden värikkään potkupuvun, mutta se käy tytölle sekä pojalle [:)]

Päänsäryt helpotti hieronnalla. Kävin kaksi kertaa ja oli kyllä jumissa hartiat.
 
Mulla on nyt 3 pv. ollut hillitön päänsärky sekä hartia/niskakipu....[&:] Ärsyttää. Oon kyllä koittanut juoda paljon vettä ja eilen otin yhden panadolin mut ei auttanut kuin hetkeksi. Just tänä aamuna ajattelin että nyt se lakkas mut sit taas heti alko päänsärky. Ei kauheesti ehdi lepäämäänkään kun tuo poika on sellanen menijä. Huh huh! kai se tästä.
 
Hoo,

kuulostaa tutulta. Toki en voi tietää, ovatko kipusi samanlaisia, mutta kramppeja on täälläkin koettu. Ensimmäisen kerran alkoivat selkeät ylämahan/selän krampit noin kuukausi sitten yöllä kesken unien. Yksinkertaisesti heräsin kipuun, johon luulin lähestulkoon kuolevani, ja kärvistelin kivuissani tuntikausia. Jossain vaiheessa yötä olin onnistunut nukahtamaankin. Aamulla soitin neuvolaan, jossa käskettiin "seurata tilannetta, lääkäriä ei vielä kannata vaivata". Seuraavalla kerralla muutama päivä taahtuneen jälkeen kramppasin illalla, ja jälleen kärvistelin kotona viitsimättä soittaa aamulla neuvolaan, sillä tuntui että kipujani kuitenkin vähäteltäisiin, mietein myös, olenko vain yliherkkä ja pelokas. Hieman myöhemmin kävin normaalisti np-ultrassa, joten pystyin onnekseni toteamaan että rusina ei krampeistani tunnu kärsivän. Se helpotti oloani suuresti. Kolmannella kerralla kramppasin töissä, josta pomoni kiidätti minut ensiapuun. Tuloksena pitkän aikaa odottamista, muutama oman sydämeni tilaa seuraava testi (tiesin, ettei se ole sydänperäistä) ja paljon epämääräistä arvailua ja toteamus "se on varmaankin sappi, mutta jos et nyt enää ole kipeä, ei viitsitä antaa kipulääkkeitä varuille, tulet sitten taas kun olet kipeä". Vauvan vointia ei viitsitty tarkistaa. Kotiin tullessa oksensin kuin viimeistä päivää. Kiitos ja kuittaus, näin meillä päin.. Näitä on tullut myös myöhemmin. Kullakin kerralla krampit ovat kestäneet tutikausia ja ne on vain kestettävä, sillä panadol ei auta. Kaikki krampit ovat kipeitä, mutta jotkut enemmän kuin toiset. Olen kyllä tavannut muitakin entisiä mahalaisia, joilla on ollut samankaltaisia rajuja oireita, eikä syytä näille kivuille tuntunut löytyvän, heille on esitetty samoja arvailuja kuin itsellänikin sapesta virtsakiviin. Onneksi kaikki ovat lopulta monien mutkien jälkeen saaneet terveistä lapsia ja raskauden jälkeen päässeet kivuista eroon. Jospa sama onni olisi myötä myös täällä. Nyt viikkoja takana 16+2.

Tulipas siinä purkaus :)
 
Voi pyhä äiti...

Täällä taas tuskaillaan kun mitenkään päin ei voi olla vaan kaikki sattuu... Huomenna saan kuitenkin labratulokset, jospa niistä jotain selviäisi.. On kyllä jotenkin luulotautinen olo, mutta kun en lääkäri ole niin ei voi tietää mikä on normaalia ja mikä ei..

Painokin tippunut vähän kun mitään ei tee mieli ja mitään en uskalla syödä, jos nää kivut johtuis vatsavaivoista :(
 
En tiedä pitäiskö nyt olla iloinen siitä että mussa ei ole mitään vikaa, vai surullinen ettei mitään vikaa löytynyt... Labratulokset oli siis ihan normaalit, joten kai se on vain kestettävä..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top