Nuo hormonit, mokomat! Itkun keskeltä yritän aina sopertaa, että "enhän minä muuten, mutta kun ne on nämä hormonit, yääää!" [:D] Välillä hekottelen jälkikäteen itselleni kun on tullut taas saatua niin vimmatut raivarit/itkukohtaukset jostain aivan turhasta. SILLÄ HETKELLÄ se ei tietenkään ole hauskaa, vaan maailman vakavin asia! [;)] Toisaalta tympii, jos suuttuu kerrankin ns. aiheesta, niin miehellä on syy kuitata asia hormonipuuskalla tms. Mutta mistäpä nuo aidon kohtauksen erottaisivat, ainakaan allekirjoittaneesta ei hevillä erota!
Itse olen huomannut ihan tässä parin päivän aikana, että tietynlaisia ruokaoikkuja on tullut taas joukkoon. Joku entinen herkkuruoka ei kerta kaikkiaan maistu, koska se haisee pahalle. Tai joku mitä en ennen syönyt pahemmin, niin sitä menee nyt roppakaupalla. En väittäisi normaalisti olevani kovinkaan nirso ruuan suhteen, mutta nyt on raskausnirsous iskenyt!