Luomuleena: Ei ne sulle määräisi niitä, ellei ne tietäisi, että se on kuitenki vauvallekin parasta [:)] Tosi hyvä, että itse tunsit, ettei ole kropassa kaikki hyvin!
Minä taas jatkan valittamista. Tänään meni itkiessä tämä päivä. Tuntuu taas, että olen lopen uupunut. Pahoinvointi on kestänyt nyt hienot 7viikkoa. Välillä oli muutama parempi päivä, mutta tänään on taas kolmesti oksennettu ja sängystä ei ole asiaa yhtään mihinkään. Alkaa kaikki voimat olla ihan finito, mutta minkäs teet.... Mies sanoe, että vie mut sairaalaan, mutta mitäs ne sielläkään tekee. Pistävät vitamiineja tulemaan tipasta, mutta mitää lääkkeitä ku en suostu syömään, niin [:@]
Kaipais niin juttuseuraa ja ihmisiä joille puhua, mutta ei viittis kaataa omaa paskaa oloaan kavereidensa niskaan. Sitten vielä kaikki on niin ällöpirteitä ja hokee, että ei se ikuisuuksia kestä ja plää plää plää... No joo ei varmaan kestäkään, mutta mulle tää on ollu jo ikuisuus... Kuvitelkaapas, tämä tyttö on maannut sängyssä viimeisestä 7viikosta varmaan 4viikkoa ihan totaalisesti! Olen viimeksi siivonnu, imuroinu, laittanu ruokaa tai tehnyt ylipäätään jotain kotihommia tai jotain hommia seitsemän viikkoa sitte!! Ei vaan jaksa!
Anteeksi purkautuminen, itkettää vain niin pirusti!