Oireilua

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Säde
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Emmä kyllä tohi mitään mentholipitoisia viilentäviä voiteita laittaakaan.. Vois tuntua kyllä tosi ikävältä ku on kuitenki aika "tulehtuneet" noi arvet.. Täytyy käydä apteekissa hakemassa jotain erikoisempaa rasvaa..
 
Melela: Apteekissa myydään ceridal lipolotion -nimistä öljyä jota mulle suositeltiin raskausarpien ehkäisyyn. On tosi monikäyttöinen, sopii myös vauvan ihon hoitoon ja ennen synnytystä välilihan rasvaukseen, jos sellaista haluaa suorittaa [:D]  http://www.ceridal.fi/index.php?id=4483c&select=Ceridal
 
joo mulla on tuota ceridalia.. mut ei se auta sen paremmin ku muutkaan rasvat tohon kutinaan.
 
Varoitus: taas urputusta tulossa!

Tänään päätin vähän järjestellä paikkoja, en siis tehnyt mitään raskaan kantamisia tai mitään erityisen raskasta, vaan lähinnä kuskasin tavaroita kaapeista toiseen. Noh, nyt on sitten sen  tuloksena supistellut tosi reippaasti, jalkoväliä jomottaa ku viimistä päivää ja selkää särkee. Kävellä on vaikea kun tosiaan jomottaa ja lantion luut napsuu koko ajan.. Ei hitto nyt vielä mennä synnyttämään! Varsinkin, kun se aika synnytystapa-arvioon on vasta torstaina. Miehelle jo sanoin, että nyt en sitten tee yhtään mitään ennen torstaita, makaan vaan sohvalla, ettei tarvi lähteä laitokselle ennen sitä. Tämä ei todellakaan pysy kyydissä kauaa [&:]
 
Tinkerbell84: Nyt otat rauhassa, todellakin. Mies saa kantaa sulle kaiken, kuskata ja höösätä. Jos ei tee, niin käsket kovempaa:).
Sulla tais olla muutenkin vähän ennustetta siitä aikaisesta synnytyksestä... joten hyvä jos voit pitää peipiä vielä hetken aikaa masussa. Ja mikä tietysti pahinta, jos synnytys ei ala , niin niitten kipujen kanssa on kurjaa olla ihan muuten vain.
Voimia!!!
 
Tulikin mieleen, et onko täällä välilihan rasvaajia? Mä alotin muutama viikko sitten, mut en oo oikein muistanu kun kaks kertaa viikossa venytellä sitä. Aattelin et joka toinen päivä olis hyvä. Ostin nimittäin Weledan siihen tarkoitettua öljyä. En oo löytäny muuta ohjeita kun että 2min venyttää sivuille ja 2min alas/taaksepäin.
 
Mä alottelin kans viime viikolla rasvailun.. tajusin tosin että ollaan venytelty miehen kans liian vähän aikaa, muistin jostain syystä et se oli 10 sek joka sivulle, mut luinpa nyt sit uudelleen et olikii 2 min. Päivittäin on yritetty muistaa.. tää tahtoo yrittää välttää repeemisen keinolla millä hyvänsä :D
 
Heh, mulla on muuten nykyään öisin sellasia unia (maraton unien lisäksi), että mulla ei olis mahaa ollenkaan. Tunnen siis jotenkin itseni unessa aina tilaan, että en ole raskaana. Tosin karu totuus tulee taas esiin, kun kääntää kylkeä ja koko sänky heiluu, kun ei saa tätä ruhoa liikkeelle.
Viime yö oli taas jälleen kerran aivan järkky! Närästys oli aivan valtaisa, koska vauveli on edelleen todella korkealla ja työnsi pyllyään kohti palleaa. Nyt närästää jopa istuen. Unettomuus on myös vaivannut nyt pari yötä. Herään kahden aikaa ja sitten ei enää uni tule. Viime yönä joutui vielä istumaan esikoiden sängyllä puoli tuntia. Hänellä kun taas kerran on yskä aikamoinen. Sain just eilen kulla, että päiväkodissa on kahdella ollut nyt enterovirusta. Mitenköhän se vaikuttaa näin loppuraskaudessa, jos sen saa?
 
Satu Sun mies hoitaa venytyksen?? Kätevää. Vai miten se onnistuu? Pitäisköhän munkin ehdottaa.
 
No hitsi, multa on menny tommonen välilihan venytys ihan ohi [:o]...rasvannu oon kyllä sillon tällön.

Pyörin eilen kaupungilla yli 4 tuntia, kävely takas kotiin 2,5 kilsaa oli aika haastavaa. Ihan unohdin nipistelyt tuolla kaupoissa, mut illalla painoi ja sattui niin ..keleesti. Ei supistuksia, mut sitä sukkapuikkoa. En voinu maata enkä istua. Ajattelin jo, ettei nukkumisesta tuu mitään, mutta nukuinkin sit yöllä 9 tuntia ja vain kerran kävin vessassa [:)]
 
Oireiluna Hyvin Vahvasti : MALTTAMATTOMUUS

Joka päivä mietin ja mietin, että eikö se voi ssyntyä. Tai että eikö se syntyisi vaikka viikon-kahden päästä.
En ollenkaa enää jaksais odottaa. hassua että alkuaikoina ja keskiraskaudessakin sitä ajatteli automaattisesti,e ttä no se syntyy marraskuun puolivälissä. Nyt oon ihan, että "EIKÖ SE VOIS JO TULLA ULOS!". Vaikka tiedän, et vauvan on hyvä olla siellä oma aikansa.
Mulla ei  ole oireita siitä että vauva ois kiirehtimässä pihalle. Ei supistele, ei ole tullut muitakaan merkkejä. Tuntuu että se viihtyy siellä niin hyvin.

Annan peipille tietysti luvan olla kohdussa niin kauan kuin hän sitä tarvitsee, mutta kun itte ei jaksa enää odottaa.Mietin jotenkin näin:
"koska nyt on jo NIIN vähän aikaa enää laskettuun aikaan, se vois yhtä hyvin syntyä!".

Pläh. Ja mikä kamalinta, nyt kun oon haastatellut siskoja,  niillä on mennyt yliajalle melkein kaikilla. Voihan nenä.
 
VALITUSTA! Voi tuska mikä yö. Illalla on jo valmiiksi sellanen tunne että mitenköhän tästäkin yöstä selvitään. Aluksi aina närästää mikä onneksi menee noin 1h-2h sisällä ohi. Sitten vaihdetaan kylkeä koko yö. Maks. 2h pystyy nukkumaan yhdellä kyljellä ja sitten on taas pakko kääntyä kun lonkkaa särkee niin julmetusti. Plus että vessassa pitää ravat n. 3 kertaa. Nyt kun aamulla heräsin niin olin saanut uuden vaivan, häpyluuhun sattuu vietävästi kun kävelen. En muista että esikkoa odottaessa olisi sattunut tai sitten olen vain jo unohtanut. Nyt kävelen kuin vaappuva jätti ankka. Ihanaa ja varmasti kaunista katseltavaa. Nyt meen vähän lepäilee ja kattoo vatsasta maailmaan kun esikko nukkuu päikkäreitä. Ainoa aika kun saan hengähtää.... Anteeksi tilitys.
 
Katkonaiset unet tuttua täälläkin [:@] Ärsyttävää kun tuntuu ettei mikään asento enää oo hyvä ja paikat puutuu niin julmetun nopiaa... Maha on nykyään kipiänä likimmäs sen 24/7 (ei supisteluja vaan tavallista mahakipua + sappikipuja) joten voitte arvata, että olo on varsin "mahtava".

Ja oonko mä ainut, jonka puolesta tää Vipeltäjä vois pysyä masussa vaikka viä seuraavatkin 9kk? Nyt kun on helpompaa suvaita kroppansa ja itsensä vaikka niitä läskitys-hetkiäkin mahtuu pitkin päivää yhä ja sallia ruoka itsellensä. Pelkään, että synnytyksen jälkehen alkaa taas se rääkkäys enkä osaa sanoa sairaudelle ei... [&:] Rakastan tätä vauvamasua ja tällä hetkellä se pitää mut turvassa sairaalta minältäni.
 
Sulla on, Elizabeth , hyvä syy pitää itsesi terveenä synnytyksen jälkeen. Sillonko se vauva ja kasvava lapsi tarvii tervettä, vahvaa aikuista ohjaajakseen, tukijakseen ja turvakseen. Vaikka laihtuisit, niin se ei toisi sulle yhtään onnea. Lapsi kärsisi, jos masentuisit, ahdistuisit ja eläisit anoreksian häkissä. Se on vaan fakta. Tiedän, että se ei ole helppoa pittää itseään terveen ja hyvinvoivan kirjoissa, mutta itsesi ja lapsesi vuoksi sun on se tehtävä. Lapsi ei pysty saamaan riittävää tukea sinulta, jos koko ajatusmaailmasi lähtee taas ravaamaan kaloreiden, itsesyytösten, itsensä rääkkäämisen ja kieltäytymisen kehää. I know what I am talking about. Mulla ainakin oli sosiaalinen elämä, perhesuhteet ja kaikki muukin ihan pielessä, kun sairastin. Ei siinä lapsi voi varmastikaan niin hyvin kuin silloin, kun ollaan terveempiä.

voimia sulle paljon!

Luomuleena: mulla sama vaiva! Nukun max 2 h putkeen , ikinä en pidempään enää. Mahan kans on hankalaa, sukkapuikko-kipuja tulee ja tuntuu että sattuu, kun kylkeä kääntää. Kipu tuntuu häpyluussa, alapäässä, sekä lonkissa.
Sulla on kuitenkin hyvät viikot, mieti sitä<3. Maksimissaan 2 viikkoa niin vauva on maailmassa, mie toivon sulle niin! Vai antaisko ne sulla mennä yliajalle?
 
luomuleena: sinnillä jaksetaan vielä nää vähän alle kaks viikkoa, eikö? :) no okei, "pahimmassa tapauksessa" ehkä kolme viikkoa.. [:)]
 
ALKUPERÄINEN: Säde

Satu Sun mies hoitaa venytyksen?? Kätevää. Vai miten se onnistuu? Pitäisköhän munkin ehdottaa.


Juu.. mä oon pistäny miehen asialle, kerran kokeilin ite mut eihän siitä mitään tullu ku ei mihinkään taivu enää [:D] ..eipä tuo mies ainakaan valita että olis mitenkään vastenmielistä touhua [;)] [:D]
 
NONIIN! Nyt se sitten ilmestyi. Eka raskausarpi. tai kaks. Pari sellasta punasta repeämää, 3-4 cm pitkiä vasemmalla puolella möykkymahaa.
voi jee. No. Ei auta. Oon rasvannut ja tehnyt kaikkeni. TUlkoon sitten!
 
Valitan lisää:
selkäkipu! Ikävä jomotus koko alaselässä. viime yönä tajusin, että nyt supistelee. Mutta eihän  ne mitään kovia supisteluja ollut.
TUntui vain että oksettaa ja puristaa, maha ihan kivikova ja jomottaa.

Voi kun pääsis näiltä sukkapuikkokivuilta vielä edes lenkille, mutta kun sekin jäi nyt. Tuntuu, että ei mikään oikein auta tuohon jomotteluun.
 
Voi harmi rechaka, eihän ne raskausarvet tosiaan mitään kivoja ole. Mutta onneksi ajan kanssa vaalenevat aika hyvin, paljon huomaamattomimmiksi kuin nyt tullessaan[:)] Ootko tuohon selkäkipuun kokeillut tukiliiviä? Mulla on nyt muutama viikko ollut käytössä, enkä enää pärjäisi ilman! Ensin olin jopa hieman skeptinenkin sen suhteen. Yhtäkkiä ei ollut selkä ollut kipeänä koko päivänä joten nakkasin liivin pois kun erehdyin luulemaan ettei niitä selkäkipuja enää olekaan, ja noin 5 min myöhemmin syöksyin pukemaan sen takaisin kun huomasin, että kyllä niitä sitten tulikin kun sen otti pois[:D]
 
Takaisin
Top