Oireilua..

Täällä halailtiin myös vessanpönttöä tänään ekan kerran, vaikka etovaa oloa on ollut jo reilun viikon. Ihan hyvä merkki siis, muttei tietysti missään määrin kivaa. Pelottaa vaan, että pahoinvointi tulee yhtä pahana kuin esikonkin kohdalla (oksensin ensimmäiset 7kk raskaudesta päivittäin) ja nyt kun on esikoinenkin pitämässä vauhtia yllä, ei pysty ehkä lepäilemään ihan niin paljon kuin silloin. Tällä kertaa aion kyllä sitten kokeilla ainakin pahoinvointiranneketta, jos siitä olisi mitään apua.
 
Mä en oo vielä yrjönny, mutta karsee olo on jo aivan koko ajan. Eikä jaksais mitään tehä. Siis voisin oikeasti vedellä sikeitä koko päivän. Samoja mietiskelen, kun Kaele, että pitäis jaksaa lapsikin ja koira hoitaa. Ollaan miehen kanssa kummatkin lomalla vielä ens viikko. Saas nähä miten tätä elämää jaksaa sitten, ku pitäis töihin mennä.
 
On tosiaan hirvee olotila. Väsyttää niin että tuntuu, että ei jaksaisi yhtään mitään. Aamulla neiti herättää seitsemän jälkeen ja ei auta, noustava on. Mennään aukaisemaan tietsikka ja laitan neitin katsoon lastenohjelmia. Sit voin hetken vielä oikaista. Heti kyllä sitten pitää laittaa aamupuurot jne. Ei kyllä meinaisi jaksaa, lisäksi kun on tää huono olo. En ole vielä oksentanut, mutta kurkkua painaa ja tuntuu, että nousee ylös. Viimeksi oksensin viikolle 15. Yleensä hampaanpesun aikana oksusin, silloin kun piti sylkäistä, olikin tosi tarkkaa mitä hammastahnaa pystyi käyttämään. Joku eucalyptyksen makuinen oli ainoa, mitä pystyin käyttämään. Inkivääri auttoi pahoinvointiin, mutta sitten just tuli tulokset, että enää ei saa enää syödä sitä, kun aiheuttaa kehityshäiriöitä.
 
vielä en ole plussannut mutta oireita on havaittavissa, mahan juiliminen, rinnat kipeet+suurentuneet+nännit " nöpöllään" 24/7+ nännipihat laajentuneet, menkkojen olis tänään pitänyt alkaa mutta vielä ei ainakaan ole merkkiäkään alkamisesta, tunteet vaihtelee salamannopeesti, kiukuttaa, itkettää, hellyydenkipeys iskee, väsyttää, pierettää, pissittää.....
toivottavasti se plussa sieltä tulisikin, vielä aattelin pari päivää odottaa ja jos menkat edelleen tulematta niin sitte testaillaan, toivon hartaasti että se plussa sieltä ilmestyisi emoticon
 
Piti tänne kirjoitella, kun tuo Serafiinan aamuohjelma kuulosti niin tutulta. 5.30-7 välissä noustaan 2v pojan kanssa ja yritetään jatkaa omaa lepoa Muumilaakson tarinoilla vielä hetki. Tosin poika on niin nälkäistä sorttia, että ensimmäinen aamuhaukotus sisältää jo sanat: Isi äiti keittää puuroa"..

Ällötys alkoi tänään rajusti, oksennettu ei ole. Edellisessä raskaudessa ei ollenkaan. Ilmapallo-fiilis on tuttu viimekerrasta. Kipuja on mutta lienevät tavallisia vihlaisuja aika-ajoin. Sektion takia ehkä jopa tuntuvampia kuin edellisen kanssa? Onko kokemuksia?
 
Juu tosiaan rinnathan on selkeesti jo "rustottuneet", siis tuntuvat möhkäleisiltä ja raskailta. Rintsikat on tullee "täyteen", kun neidin jälkeen ne oli aika pienet jo:). Maitoakin tulee, mutta ne on varmasti noita vanhoja maitoja, kun imetyksen lopettamisesta on kummiskin vain puoli vuotta aikaa.
Mulla ei ole ollut mitään vihlaisuja tai muutakaan alavatsakipuilua. Sitä vaan ihmettelen, kun tunnen sen pulppuamisen jo, onko se vaan nesteiden lisääntymistä, vai tosiaan jo pienen kulkemista. Raskaus on kyllä sitten pitemmällä kuin luulen, jos näin on. Minulla oli hätäsektio neidin kanssa. Olin valvonut silloin ennen synnytystä jo 3 vuorokautta käytännössä ja synnytys alkoi silloin aamulla, mutta neiti syntyi vasta illalla. Neidillä sydänäänet alkoi hävitä ja sain vielä yrittää imukupin kanssa, mutta pää juuttui kiinni. Lääkäri sanoi heräämössä, että "ei olisi mahtunut, kun minun synnytystiet on niin ahtaat". Neiti saikin vain 2 pistettä synnyttyään ja meni tehohoitoon seuraavaan päivään, jolloin sitten nähtiin ensimmäisen kerran. Toivon mukaan siis saan sektion nyt, on sen verran kauhukokemukset alla. Systerillä on ollut samat kokemukset, ja hällä onkin ollut 3 sektiota. Mutta ei vielä tosiaan oo tuntunut kipuja, vaikka kyllä varmaan tuo sektiohaava tulee jollain lailla reagoimaan.
 
Olitko sä Serafiina synnytystapa-arvioinnissa? Meillä ainakin automaattisesti ilmaiseksi "laitettiin" sellaiseen. Siellä just sitte katteltiin, että mahtuu vauva tulemaan alateitse ja on oikeassa asennossa. Kurjaa, että vasta tositilanteessa huomataan, että paikat ovat liian ahtaat.
 
Serafiina, mulla on ollut samanlaisia pulppuamistuntemuksia ja ainakin minun tapauksessani ne on johtuneet ihan vaan siitä, että ilma kiertää. :) Se tuntuu kyllä kieltämättä välillä hämäävän samalta. Esikoisen kohdalla tapahtui samaa pulppuamista näillä viikoilla ja varsinaiset liikkeet aloin tuntemaan silloin rv 16-17. Meillä esikoisen synnytys päättyi myös kiireelliseen sektioon. Synnytystä oli siihen mennessä kestänyt 40 tuntia ja kun olin täydet 10cm auki, todettiin vain, että on edelleen reunaa jäljellä, poika avosuisessa ja vähän viistomaisessa asennossa, joten ei mahtunut syntymään alateitse. Seuraavalla kerralla pääsee sitten rv 36 automaattisesti synnytystapa-arviointiin, jota ei normaalisti ainakaan meillä päin ole, ellei sille nähdä jotain erityistä tarvetta.
 
Täälä oireet vielä ihmeenki vähäiset. Välillä pientä etovaa oloa, yhesti kuitenki pitäny vasta oksentaa ja siitäki jo muutama päivä. Kiukunpuuskia kyllä ollut enempi ko laki sallii!

Eka raskaus oli aivan mahtava, sillon ei ollut paljo oireita muuta ko alussa vähä oksentelin, loppuraskaus ko unta vaan. Seuraavassa raskaudessa loppu oli ilkeä, ko oli hirveet liitoskivut.

Kolmas raskaus, jolloin odotin kaksospoikia, oli jotain ihan jäätävää. Rankkoja oireita, ennen 20. viikkoa alkoi supistelut, ihan jäätäviä liitoskipua, välillä ei voinu ottaa askeltakaan ko tuli märy. Sitte muutaman viiko olin vuodelevossa ennenaikasen syntymän pelossa. Pojat synty sitte 33+3, et ihan kohtuuviikoille päästiin kuitenki. muutaman viikon viettivät lastenosastolla ennen kotiinpääsyä.

Nyt tässä ois siis toiveena saada vaikean raskauden jälkeen semmonen ihanan helppo ja alku on ainaki vaikuttanu lupaavalta!:) 
 
Mulla ei vielä oo hirveesti muita oireita, kun väsymys. Voisin nukkua vaikka kokoajan.. Mies ei oo niin mielissään, kun oon pari kertaa "karannu" päiväunille ja jättänyt sen lapsen kans leikkimään. Onneks se on lomalla että voin niin ylipäätänsä tehdä. Minkä sille mahtaa, kun silmät ei vaan pysy auki.. Kohta pitää alkaa skarppaa vielä kovemmmin kun miehen loma loppuu ni ei pääse millekkään päiväunille.
 
Täällä on alkanut ihan kauheet selkäkivut, jotka ovat mulle tuttuja viime raskaudesta. Toivottavasti pian helpottaa, ton panadolin kanssa kun ei oikeen selkäkipuja saa pois. Lisäksi alavatsaa vihloo ja pientä etomista on liikkeellä. Rinnat on turvonneet ainakin yhden kuppikoon ja niitä saa varoa, kipeät ovat. Kaikesta huolimatta on ihanaa olla raskaana, eikö vaan! Suppi rv 5+3
 
Mulla on myös oireina ollut tuo rintojen arkuus ja turvotus. Turvotusta on kyllä muuallakin. Viime viikolla tein testin joka näytti plussaa, sitä ennen olin ihan varma, että menkat alkaa, koska vatsassa oli samanlaiset kivut kuin menkoissakin. Ne on nyt jatkuneet ja kerran äityneet paljon pahemmiksi hetkeksi. Soittelin heti tän viikon alussa neuvolaan, jossa sanoivat, että on yleensä ihan normaalia tuollaiset hetkelliset isommatkin kivut. Muuten olo on ihan ok. Katsotaan, jos alkaa tulla väsymystä ja pahoinvointia, kuten monilla.
 
Oireita:

- alkuun oli (kuin kuukautisia enteilevää) jomotusta alavatsassa ja painon tunnetta
- rintojen arkuutta (edelleen)
- pissalla saa rampata ja vatsa toimii välillä kovin vauhdikkaastikin
- kun nälkä tulee, niin se tulee vauhdilla ja yltyy hetkessä kourivaksi sekä saatan ihan täristä   käsistä. Mutta kun masu on saanut tarpeeksi ruokaa, ni se on sitten selkeä stoppi tai tulee huono olo.
- nopeissa liikkeissä repäiskipuja
- saatan kiihtyä hetkessä 0:sta 100:aan
- väsymys"kohtaukset" ja illalla ei tosissaan jaksa enää valvoa, vaikka olenkin normaalisti yökukkuja
- hengästymistä
- erityisesti otsa täynnä näppyjä

 
Alussa oli väsymystä, palelua ja menkkajomotusta mahassa.

Nyt on edelleen väsymystä ja ajoittaista palelua. Pissalla saa ravata ja välillä syödessä etoo. Koko ajan on kamala nälkä ja mielialanvaihtelut on huipussaan. Niin ja rinnat on arat ja hieman jo kasvaneet. Turvottaa ja turvottaa.
 
Mutina, Kaele: Ei mulle ollut silloin synnytystapa-arviointia. Koko ajan vaan toitotettiin, että kyllä kaikki menee hyvin jne. Silloin synnärillä ne alkoi siinä miettimään, että on kyllä yli nelikiloinen jne. Mutta oleellisempaa kai se on se pään ympärys, molemmilla meillä vanhemmilla kun isot päät, 60 cm hattu. Kuulemma nyt tulee automaattisesti 5 vkoa ennen la:a synnytystapa-arvio.
Eilen olin just kirjoittamassa tänne, että eipä ole onneksi tarvinnut oksuta, niin siltä istumalta lähdin yökkimään pytylle :(. Ekaan raskauteen verrattuna tuntuu tää pahemmalta, kun paha olo alkaa heti aamusta ja jatkuu iltaan. Nukuttaessa ei ole paha olo, eikä silloin kun herää ja makoilee. Parina päivänä olen huomannut, että maustamaton jugurtti, johon on lisätty puolukkaa, auttaa oloon. Jotenkin kaipaa hapanta. Neitin kanssa söin kotimaisia omppuja hirveesti, kun oli silloin syksy, ja sain siitä lystistä sappikohtauksen! Sapet ulos ja armottomat krampit. En aio nyt syödä omenia, en ainakaan kotimaisia, kun ne on vatsalle niin kovaa tavaraa. Niin ja mulla auttoi muuten ne pahoinvointirannekkeet ekassa raskaudessa. Kun vaan löytäisi ne jostain, oli turhan kalliit ostaa apteekista silloin - ainakin mun mielestä.
 
Väsymyksen lisäks pari uutta oiretta tullut selvästi kuvioihin.

Repäisykipuja ja oikeastaan vähän jo sellasta liitoskipua tuntuu ajoittain. Hormonaalista varmastikkin, eihän se kohtu vielä ole juuri mihkään laajentunut. Viime raskaudessa liitoskivut alko kymppiviikolla pikkuhiljaa ja paheni kohti loppua. Neuvolatäti sano sillon että se on sitten jännä nähdä millasta on loppuvaiheessa kun yleensä toi vaiva alkaa vasta lopussa! Juu, oli tosi jännää koska loppuraskaus oli aika helvetillinen juuri niitten kipujen takia. :D Eli tällä kertaa on varmasti aivan tuplajännää nähdä millanen loppuraskaus tulee olemaan kun nyt jo alkaa tulee tollasta. :D (Vaikka tässä vaiheessa onkin vielä tosi pientä)

Ja sitten mieltymykset ruuissa on radikaalisti muuttunu lyhyellä aikavälillä. Tuntuu että mun mieli tekee temppuja, miten muka näin aikasin tulis tommosia oireita. Mut pakko se vaan on uskoa, kaikki makea on alkanut vaan ällöttämään. :D Suolasta enempi tekee mieli. Päinvastoin kun edellisessä raskaudessa taas tuli kauhee makeanhimo ja se oli jääny koko imetysajaks kans osittain päälle. :D Nyt siis käännytään enempi takas "normitilanteeseen".

Ihan kiva toisaalta että on jotain oireita niin oikeesti voi uskoa olevansa raskaana. Ton väsymyksen voisin kyllä jättää pois, viettäisin mielummin energisen ja pirteän raskauden. :D Mutta koitan olla välittämästä näistä pikkuoireista kun vielä on kuitenkin aika hyvä olo (loppuraskautta odotellessa.. :D) et nautiskelen tästä olosta täysin siemauksin, oon vaan niin onnellinen tästä raskaudesta. :)

Tulipas pitkä sepustus, jaksaakohan kukaan lukeakkaan :D
 
Nyt on eka aamu, jolloin ihan oikeesti teki tiukkaa päästä ylös sängystä.
Huono-olo on kyllä vaivannu jo viikon, mut nyt tuntu tosi pahalta. Edellisessä raskaudessa en oksentanu kertaakaan, mut aamusin jouduin syömään jotain ennen sängystä nousemista. Oman värityksen näihin aamuihin antaa tuo taapero, joka saa katsoa tällä hetkellä ihan liikaa telkkaria... :(

Noi pahoinvointirannekkeet löytyy edelliseltä kerralta. Välillä tuntu auttavan, välillä ei. Julkisilla paikoilla niitä en halua pitää varsinkaan lyhythihasten kanssa!!!

Tästä taas uuteen päivään! 
 
Juu hei repäisykipu on ehkä hyvä sana. Kun nousee sohvalta niin vihlaisee sillain sivusta, liitoskipujen lailla. Ihan havahduin että mitä nyt jo?! Ei sais ku suoriltaan nousta sohvalta.

Mun mieliteot on pekoni, brie-juusto, suolainen paistettu kanamuna, pekonipasta.....siis ROSKARUOKA. En kestä...nää ei o ikinä kuulunu perusruokavaliooni (kanaa ja vihanneksia ja hedelmiä). Nyt sit ku kiloja on luvassa muutenki niin pitää alkaa mättää suolaa ja rasvaa. Mieliteon vahvuus yllättää aina. Jos en tietäisi sanoisin itselleni, että otas ote elämästä.
 
täällätähän löytyy monelta monen moista oiretta, hyvä niin :)

Täältä oireita löytyy: väsymys ihan järkyttävä väsy. Yöt saa nukku hyvin ja pitkään, silti pitää päikkärit nukkua ja silti ihan käsittämätön väsy.. en kyllä muista esikoisesta mitään muuta kun sen vessan pöntön ainaisen halailun. (mulla autto pahoinvointi rannekkeet ja oonkin ne säästänyt esikoisen raskausajalta)
Ainakaan vielä ei ole etovaa oloa ilmaantunut, muuta kuin se että kahvia en pysty juomaan... Ja rasvaisia ruokia ei mee ku yks kaks suupalaa ja sit tökkii... YÖK :D
Sit toi mahan juiliminen ja yhtäkkisen liikkeen kun tekee niin vihlasee ilkeesti...
ja tuolla alussa sanoitte että pierettää, niin täälläkin!  voi jestas! siis koko ajan kaiken aikaa hyij :Dno ainakin esikoisella on hauskaa kun taputtaa ja nauraa jos kulee pierun :DD

Ja mieliteot on herneet! siis oi oi herneitä <3 voiko olla mitään parempaa? :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top