Oireet?
- Ketjun aloittaja MomToBe3
- Aloituspäivämäärä
Mulla 2v:n imetys sattuu joka kerta alussa.
Ja sitä sylkeä ja limaa nousee hulluna jatkuvasti suuhun ja oon nyt huomannu että pahoinvoinnin lisäksi taitaa myös närästää ja siihen toi varmaan sit liittyy. Mitähän kotikonsteja siihen kokeilis ekana? Ajatuskin jostain Renniestä oksettaa.
Ja sitä sylkeä ja limaa nousee hulluna jatkuvasti suuhun ja oon nyt huomannu että pahoinvoinnin lisäksi taitaa myös närästää ja siihen toi varmaan sit liittyy. Mitähän kotikonsteja siihen kokeilis ekana? Ajatuskin jostain Renniestä oksettaa.
Mulla on ny pari päivää ollu kovia alavatsa kipuja niinku tosi kovat kivut kuukautisissa, joutuu levottomana kiertää ympyrää ja puskee kylmän hien pintaan. Kestää n.10 minuuttia ja tekee tän muutaman kerran illan aikana. Esikoisen kanssa nää alko jo aiemmilla viikoilla, nyt siis yhdeksäs viikko menossa.
Minun tarvii varmaan vaihtaa miehen kanssa sänkypaikkoja, että pääsen sitten mahan kanssa vessaan, kunhan alan heräillä siihen pissahätään! Nyt pääsen vielä hissuttelemaan jalkopäästä vessaan, mutta ei tule mahan kanssa onnistumaan ilman, että rymistän kaikki hereille! :D
Olisi kyllä kiva alkaa jo herätä edes kerran yössä vessaan, on nimittäin aamulla niin tukala olo, kun silmätkin kelluu päässä!
Olisi kyllä kiva alkaa jo herätä edes kerran yössä vessaan, on nimittäin aamulla niin tukala olo, kun silmätkin kelluu päässä!
Jossain häpyluun kohdalla, yläosassa (?) vihlovaa, sykkivää kipua. Istuessa tuli ja kahdella kertaa tuli, muttei tunnu enää. Was ist das?
Voiko kohtu tuntua niin alhaalla, liitoskipua, kasvukipua, vai jotain muuta?
11+2.
Häpyliitoksen kipua. :) Rupee valmistautumaan synnytykseen! :)
siis nyt jo?
Eilen illalla mulle tuli n. 10-15min kestävä kova menkkamainen vatsakipu. Olin ihan varma, että nyt kesken menee ja itkuhan siinä tuli. No kipu helpotti ja sen jälkeen ei ole vielä uutta kipua tai vuotoa tullut. Täytyy vaan toivoa ja luottaa että oli normaalia. Perjantaihin asti saa vielä jännätä kun silloin eka ultra. Nyt menossa 7+1.
Noi kivut voi tosiaan olla tosi pelottavia. Tosi yksilöllistä millaisia kipuja tulee. Jos vaan menee ohi, ei jatku eikä ome vuotoa, niin yleensä on ihan harmittomia. :)
Mulla tulee tosi voimakkaita seklasia pistävän puukottavia tonne nivusiin jos lähtee liian varomattomasti liikkeelle
niistä meen välillä suorastaan kaksin kerroin kun sen verran kova kipu. Onneksi menee ihan muutamassa minuutissa yleensä ohi!
Tänään tosi pahasti huimaa ja silmissä mustenee jatkuvasti. Sydänkin tykykkelee kovasti välillä. Taitaa alapaine olla taas nollissa
mulla siis täydellinen yläpaine ja alapaine taas yleensä alakanttiin ja välillä tosi alhaalla
Mulla tulee tosi voimakkaita seklasia pistävän puukottavia tonne nivusiin jos lähtee liian varomattomasti liikkeelle
niistä meen välillä suorastaan kaksin kerroin kun sen verran kova kipu. Onneksi menee ihan muutamassa minuutissa yleensä ohi! Tänään tosi pahasti huimaa ja silmissä mustenee jatkuvasti. Sydänkin tykykkelee kovasti välillä. Taitaa alapaine olla taas nollissa
mulla siis täydellinen yläpaine ja alapaine taas yleensä alakanttiin ja välillä tosi alhaalla Mulla on muuten kanssa ollu rytmäreitä. Ja ei siis oo ollu aiemmin muuta ku lisälyöntejä, joten noi kyllä on säikäyttäny.
Pookkana, mulla on ollu täs raskaudessa kans todella paljon noit "repäsykipuja", inhottavaa ku välil ihan jännää et taas menee kramppii ku aivastaa
Omaa oirelistaa piti viel lisäillä, et koko raskautta aloin ekan kerran epäilee ku oli sukista jääny nilkkoihin painaumat
Ja sen jälkeen alkokii nilkkojen alueella olevien kohtuheijastepisteiden (vyöhyketerapiakartan mukaiset) oireilut; turpoaminen sisäsyrjän luun alapuolelta, ja saman kohdan paineen tunteet ja kipuilut. Ja näitä on siis pelkästää raskauksissa ollu :) Esikon kohdalta en muista tiedostaneeni, mut seuraavista ollu kaikissa.
Pookkana, mulla on ollu täs raskaudessa kans todella paljon noit "repäsykipuja", inhottavaa ku välil ihan jännää et taas menee kramppii ku aivastaa
Omaa oirelistaa piti viel lisäillä, et koko raskautta aloin ekan kerran epäilee ku oli sukista jääny nilkkoihin painaumat
Ja sen jälkeen alkokii nilkkojen alueella olevien kohtuheijastepisteiden (vyöhyketerapiakartan mukaiset) oireilut; turpoaminen sisäsyrjän luun alapuolelta, ja saman kohdan paineen tunteet ja kipuilut. Ja näitä on siis pelkästää raskauksissa ollu :) Esikon kohdalta en muista tiedostaneeni, mut seuraavista ollu kaikissa.
Mulla pahoinvointi helpottanut nyt parin päivän ajan ja vaihtunut kanssa noiksi kohdun kasvukivuiksi. Välillä kipuilee vähän menkkakipumaisesti ja aamulla oli vaikeaa jatkaa unia kun tuntui että ei löydä asentoa jossa ei sattuisi. Meni se sitten ohi jossain vaiheessa.
8+0
Viime viikko meni ti-la oksennellessa (pahin aika oli iltapäivästä iltaan) ja sängyssä heikkona makoillessa ympäri vuorokauden suunnilleen. Hoitelin sit vauvaa sängystä päin ja toin sinne hänelle leluja että viihtyy. Isännällä kun on kylvökiireet niin ei paljo apuna ole ehtinyt olla. Nyt on jo parempi.
Noh, eilen illalla isäntä kyseli sitten että enkö ole yhtään käynyt vauvan kanssa lenkillä. Siis että mitä, lenkille? Kun kaupassa pikaisesti pyrähdys aiheutti jo sellaisen tuskan hien otsalle ja heikotuksen, että oksat pois?! Että teki mieli paukauttaa herraa jollain kättä pidemmällä. En tiedä missä kylvökuplassa elää vai onko putket aivotoiminnassa kaventuneet näin kevään korvalla, kun ei ole nähnyt että elämäni on juuri viime viikon ajan pyörinyt vessan ja sängyn väliä eikä mikään pysynyt sisällä eikä jaksanut paljon kuin maata ja nukkua minkä ehti. Äitini on ollut apuna parina päivänä kun en ole pystynyt oikein mihinkään. Muutamaan otteeseen kyllä viikolla mainitsin että ei tässä lenkkeilyt ole ihan päällimmäisenä mielessä. Eilen en sanonut enää mitään ettei tule sanottua jotain pistävää. Olinhan saanut viettää juuri äitienpäivänkin mukavan rennosti toipuessa muutaman päivän infernosta ja hoitamalla yksin lapset ja kodin. Laiskahan minä varmaan vain olen. Joskus kyllä ihmettelen, että liikkuuko noiden ukkojen päässä ikinä mitään mikä liittyy lähellekään empatiaa. Kai joku siihen verrattava on olemassa miessukupuolta kohtaan, kun murehditaan kavereiden talven puista, kylvöistä, menoista, saako perheelliset miehet tarpeeksi vapauksia lähteä lätkäreissuille, yms. Ääh...
Kiitos kun sain avautua. :angelic:
Viime viikko meni ti-la oksennellessa (pahin aika oli iltapäivästä iltaan) ja sängyssä heikkona makoillessa ympäri vuorokauden suunnilleen. Hoitelin sit vauvaa sängystä päin ja toin sinne hänelle leluja että viihtyy. Isännällä kun on kylvökiireet niin ei paljo apuna ole ehtinyt olla. Nyt on jo parempi.
Noh, eilen illalla isäntä kyseli sitten että enkö ole yhtään käynyt vauvan kanssa lenkillä. Siis että mitä, lenkille? Kun kaupassa pikaisesti pyrähdys aiheutti jo sellaisen tuskan hien otsalle ja heikotuksen, että oksat pois?! Että teki mieli paukauttaa herraa jollain kättä pidemmällä. En tiedä missä kylvökuplassa elää vai onko putket aivotoiminnassa kaventuneet näin kevään korvalla, kun ei ole nähnyt että elämäni on juuri viime viikon ajan pyörinyt vessan ja sängyn väliä eikä mikään pysynyt sisällä eikä jaksanut paljon kuin maata ja nukkua minkä ehti. Äitini on ollut apuna parina päivänä kun en ole pystynyt oikein mihinkään. Muutamaan otteeseen kyllä viikolla mainitsin että ei tässä lenkkeilyt ole ihan päällimmäisenä mielessä. Eilen en sanonut enää mitään ettei tule sanottua jotain pistävää. Olinhan saanut viettää juuri äitienpäivänkin mukavan rennosti toipuessa muutaman päivän infernosta ja hoitamalla yksin lapset ja kodin. Laiskahan minä varmaan vain olen. Joskus kyllä ihmettelen, että liikkuuko noiden ukkojen päässä ikinä mitään mikä liittyy lähellekään empatiaa. Kai joku siihen verrattava on olemassa miessukupuolta kohtaan, kun murehditaan kavereiden talven puista, kylvöistä, menoista, saako perheelliset miehet tarpeeksi vapauksia lähteä lätkäreissuille, yms. Ääh...
Kiitos kun sain avautua. :angelic:
Muokattu viimeksi:
Eilen illalla alko ekat tuntemukset rinnoissa. Tuntu jotenkin raskaammilta ja aroilta. Kaikilla muilla tuntuu alkaneen paljon aiemmin, mutta ehkä myös eka raskaus vaikuttaa, että jotkut asiat alkaa hitaammin. :P oon siis nyt 7+5. Huimaus edelleen vahvana, mutta aamu muuten alkanut ilman pahoinvointia. Tsemppiä kaikille vielä pahoinvoinnin kanssa painiville. Ja Maatuska83, todellakin olisi toivottavaa, että nuo miehet edes vähän pystyisi ymmärtämään näitä oloja, muuten tuntee itsensä juurikin niin laiskaksi ja tyhmäksi. Voimia! 
![[MayDay]](/data/avatars/m/99/99730.jpg?1484515093){kind=avatar}
Tää pahoinvointi on niin henkisesti raskasta 
Oon niin tottunut tekemään asioita itse ja olemaan vauhdissa. Nyt ei vaan pysty!
Mies sit kyselee tälläisiä idioottimaisia juttuja kuten, miten selviä kotona kun hän on töissä kun hänen vapaapäivänä pyydän tuomaan mulle ruokaa keittiöstä ja muuten passaamaan. Ehkän mä selviäkkään ja oksentelen...
Oon niin tottunut tekemään asioita itse ja olemaan vauhdissa. Nyt ei vaan pysty! Mies sit kyselee tälläisiä idioottimaisia juttuja kuten, miten selviä kotona kun hän on töissä kun hänen vapaapäivänä pyydän tuomaan mulle ruokaa keittiöstä ja muuten passaamaan. Ehkän mä selviäkkään ja oksentelen...