Oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Olivia82
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla on kyl ollu kiinnittynyt jo viikkoja.1,5h välein öisin saa käydä veskis.Päivällä tuntuu et vois istuu koko ajan siellä..
Jos liikentessä,aina kun vessa lähistöllä ni kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen.
 
Apua nauroin Hempan jutulle :D Ei siis pahalla mutta ajatus naurattaa! Koska tuotahan se elämä just on ja kuinka surkuhupaista se onkaan ;D
 
Mulla on kans poika kiinnittynyt ja sen jälkeen vauhtui tunnin välein veskikäynnit 3 tunnin välein. Eli helpotti.
 
Täällä neljäs raskaus ja vauva ei ole kiinnittynyt koska ei uudelleensynnyttäjällä välttämättä kiinnity ollenkaan.
Siksi varmasti tuo vessahätä liikkuessa on ihan karmivaa kun vauvan pää liikkuu tuolla lantion sa vielä!
Kiitos kaikille ymmärryksestä :D
 
maaliskuisista tuun tänne huutelee,mut veikkaan et tää syntyy helmikk :D tänää neuvola jossa tarjonnan tarkistus ultralla ja pt:hä se samperi kuitenki oli :( no ke äppoli käynti ja jos siel viel on nii kääntämis yritys....jännittää... Ja muutenki ens usko et 1.3 asti pysyy sisällä :D muutki tullu ennen aikojaa...nyt rv 35+2...
 
Huokaus. Eilisestä illasta asti ollut ihan järkkykivut alavatsalla ja nivusissa sekä alaselässä. Supistuksia ei niinkään. Kaupungilla, kun pyörähti niin oli sellainen paineentuntu ja heikotus kävellessä loppuajasta. Laps oli synnäritarkistuksessa kuulemma vielä korkealla, en tiä tekeekö se kiinnittymistä nyt, mutta kipeä on olo enkä haluais kovin lääkkeitä syödä.
 
Miulla kans tekee tosi kipeetä noin niin kuin muuten vaan. Päätin tuossa aamun alkajaisiksi, etten kiusaa itseäni enää. Tuli otettua eilen miehen kanssa aika rankasti yhteen, se on tainnut taas unohtaa että mie tarviin erityisen paljon tukea. En oo siis saanut koko viikolla mieheltä apua kivunlievitykseen saunan lämmitystä lukuunottamatta ja maanantaina polilta saadut lääkkeet on yhtä tablettia vaille syödyt. Kun miuta jo pelottaa, että tää krooninen kipu voisi vaikuttaa jo tunteisiin vauvaa kohtaan ja se olisi varmaan pahempi kuin 1 kohtupäivä lisää. Baby Blues ja synnytyksen jälkeinen masennus on muutenkin pelottavia ajatuksia.

Kai sekin menee oireesta, että aamuyön unessa heräsin vieraasta paikasta synnyttäneenä. Vauva oli noin vaaksan mittainen, peikonhampainen rääpäle, joka me oltiin unohdettu peitellä yöksi. Se oli kovin kylmissään ja mie haukuin miehen pystyyn... Toissayönä olin Jenkkien merivoimissa supersotilaana ja ala-asteen luokkakaverin isoveljen luona jatkoilla, joilla hänen äitinsä opetti tekniikan mahdollistamia siivousniksejä.

38+5
 
^Tsemppiä ja paljon jaksamista Piinamiina!
Ei ole enää monesta hetkestä kiinni sullakaan odotus, oliko sulla jo maanantaina sektio/käynnistys?
Babyblues menee nopeesti ohi jos on tullakseen, ottaa vaan hetken kerrallaan eikä aseta liian korkeita tavoitteita alkuun:shy:, noin niinku minkään suhteen - parisuhde, rakkaudentunteet, imetys, jaksaminen yms. Ne on lyhyitä hetkiä elämässä ne lapsen ensipäivät/viikot - siitä selviää kyllä:Heartpink vaikkei niin riemuisaa oliskaan.
 
lambi sanoi:
^Tsemppiä ja paljon jaksamista Piinamiina!
Ei ole enää monesta hetkestä kiinni sullakaan odotus, oliko sulla jo maanantaina sektio/käynnistys?
Babyblues menee nopeesti ohi jos on tullakseen, ottaa vaan hetken kerrallaan eikä aseta liian korkeita tavoitteita alkuun:shy:, noin niinku minkään suhteen - parisuhde, rakkaudentunteet, imetys, jaksaminen yms. Ne on lyhyitä hetkiä elämässä ne lapsen ensipäivät/viikot - siitä selviää kyllä:Heartpink vaikkei niin riemuisaa oliskaan.
Click to expand...

Torstaina on sektio. Omat voimat on vaan niin lopussa kun menee vain kivusta kipuun, ilman että kukaan osaa edes arvata kipujen luonnetta tai kestoa, niin kuin esimerkiksi supistuskivuissa. Mie oon jo alistunut näille kivuille ja on karmeeta katsoa vessareissuilla peilistä ilmeetöntä naamaa.

Mie vieläkin mietin lämmöllä sitä kiireistä lääkäriä, joka maanantaina sanoi miun pärjänneen tähän asti hyvin ja että oon tehnyt hienoa työtä. Kotona on turha odottaa vastaavia sanoja, vaikka kuinka kerron niiden tärkeydestä jaksamisen ja kipujen kestämisen kannalta.

Kuulin muuten jostain, että alakautta synnyttävien naisten on helpompi kestää kipua, jos kätilö kertoo tuntevansa vauvan pään tai hiukset. On se ihmismieli kuitenkin kovin vahva.


On kyllä lohduttavaa tietää, että babyblues on nopeasti ohi. Kiitos kun muistutit.
 
Jaksamisia piinamiina ♡ kivuissa eläminen on kamalaa, varsinkin ilman tukea toiselta osapuolelta. Paljon voimia sinne, oot voimakas nainen ♡
 
No sepä olisi hyvä. Oon nimittäin ihan hirveän näköinen. Verenpaineet on normaalit, joten mitään hätää ei taida olla. Muksukin teutaroi mahassa hiljakseen, eli on se ainakin hengissä. Ehdin soittaa jo synnärillekin, että mitä tää oikein on. Soittelevat miulle kunhan siellä taas hässäkkä hellittää.
 
Naama alkaa taas rauhoittua ja henkikin kulkee vähän paremmin. Vessassa saa juosta alvariinsa, mutta muksu on pelottavan rauhallinen. Toisaalta, kyllähän se eilen temusi varmaan itsensä väsyksiin. Vaikka aamulla muuta epäilin, ehkä selviän tästäkin päivästä.
 
Toivotaan piinamiina että jotain selvyyttä tois päivä tullessaan :)
 
Taisin vain saada näppylöitä miehen töksäytyksistä. Näppylät kun alkoi haalistumaan heti kun saatiin sovittua.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top