Oireet

Tilasin ajan yksityiselle varhaisultraan! Vähä reilu viikko pitäis odottaa, sitten toivon mukaan mieli saa hetkellisesti rauhoittua ja toisaalta.. asia vähän konkretisoituisi MEILLE TULEE VAUVA! :) Jänskättää niin kaikki oireet, välillä oireettomuus.
 
Kukka kerttu tarkoitatko herkkisillä, herkkiä ihmisiä vai siis että raskaus olisi tehnyt herkäksi? Itse olen erityisherkkä ihminen. Ja en ole vielä huomannut että hormoonit olisi tehnyt entistä enemmän herkäksi, kun jo ennen raskautta liikutuin pienistä asioista, enemmänkin tuntuu että olen ns rauhallisempi. En raivoa niin kovasti pienistä asioista kuin ennen. Mutta ehtiihän tässä vielä raivotakin :D
 
Onko muilla aaltoilevaa alavatsasärkyä,samanlaista kun menkkojen aikaan?tuntuu että aina illalla ja aamulla särkee aaltomaisesti vatsaa... uutena oireena on myös tullut kylkikivutlieneekö kohdun kasvukipuja
 
Saike: kyllä minä olen ollut erityisherkkä jo ennen raskautta. Mutta nyt vielä herkempi. Liikutun ihan pienistä asioista. Tänään iltavuoroon tulin silmät punaisena. Onneksi kukaan ei kysynyt :) olisin vaan vastannut että naisen hormoonit, joiden perässä en itsekään enää pysy. Se on jännittävää kun ei tiedä millä mielellä mikäkin aamu herää :D semmonen perusrauhallisuus on laskeutunut myös itselle. Niitä raivoja odotellessa ;)
Haituva: minulla myös noita menkkajomotuksia. Aika paljonkin välillä. Yritän ajatella että ei vakavaa. Mutta yritän rauhoittua levähtelemään kun kovin iskee päälle.
 
Miulla ei ole kauheesti ollut oireita, mutta äitilläkään ei kuulemma ollut missään raskauksissa oireita, joten ehkä se osittain periytyy...? Nälkä tuntuu olevan parin tunnin välein ja oon nyt varannut töihin välipaloja sitä varten. Nousen myös vähintään kerran yössä vessaan, vaikka normaalisti nukun hyvin koko yön. Nänneissä on hieman tuntemuksia, ne jotenkin konkretisoi tätä raskautta eniten :) Esikoinen tulossa ja en jotenkin voi vielä käsittää että noista tulee sitten ehkä joskus maitoa ulos :nailbiting::p
 
mulla on nyt parin päivän ajan ollu tosi huonoa oloa, ei oksennus tule mut olo että kohta oksentaa. Aikasemmin oloon auttoi syöminen mutta nyt sekään ei auta, muuta kuin sen syömisen ajan :( En tiedä onko osuutta asiaan se kun olen isomman lapsen kanssa nyt kotona kun on kipeenä. Eli ehkä tulee oloon kiinnitettyä enemmän huomiota.
 
Eilen oli tosi huono olo koko päivän ja en saanu paljoa syötyä.. No illalla sit vielä tuli ekat oksut, koko maha tyhjäks paineella :x yhh. Ja nyt pitäs neuvolaan lähtee..
 
Täällä eilisestä asti rintojen aristus ja pahoinvointi helpottanut. Tänä aamuna rintoja ei arista enää juuri lainkaan ja kahvikin maistuu kumman hyvälle. Nyt rv 8+1

Aletaan siis varautua pahimpaan, selviää sitten viikon päästä ultrassa.
 
Mannikka, tsemppiä oloihin :) Mä just ehdinkin miettiä että mitähän sä kun oot eilen ollut niin hiljaa :wink :happy:

Mantunen, älähän vielä heitä kirvestä kaivoon :Heartred EIkös monelle ole tyypillistä että osa oireista lievenee ja muuttaa muotoaan? :) Piinaavan pitkä aika kyllä vielä odottaa tuomiota :Heartred

Mulla ei vieläkään ole kummosia oireita.... nekin mitä on, vois olla keksittyjä. Tai no, toi turvotus on jäätävää vaikka söisi kevyestikin. Nyt rv 6+2. Vähän väliä, etenkin tätä palstaa lukiessa, mietin että mitäs jos mä oonkin ihan hölmö? Hölmö että oon näin luottavainen raskauteen, vaikka ei ole raskausoireita eikä mitään ultra/verikoetodisteita? Että mitäs jos sitten joskus 12+ viikolla vihdoin selviää etten mä mitään raskaana ole... Ja kumpi pitää mua enemmän tyhmänä, te vai minä, jos olen ollut autuaan naiivi ja lapsellisen hölmö... :confused:
 
Onko muita hyperemeesistä kärsiviä? Rv tänään 7+0 ja olen ollut täysin poissa pelistä viimeiset 2 viikkoa. Olo on sanoinkuvaamattoman järkyttävä, mikään ei auta. Olen tiputuksessa jatkuvasti. Huolta lisää kotona oleva 5kk esikoinen, jota onneksi aviomies hoitaa minkä töiltään ehtii. Suku on ollut onneksi apuna.
Pahoinvointilääkkeet eivät auta, eivätkä särkylääkkeet pääkipuun. Kaikki mahdollinen kokeiltiin jo esikoista odottaessani.
Usein olen tajuntani rajamailla ja huudan apua, koetan uskotella itselleni että tämä kestää vielä tämän päivän.

Esikoista odottaessani olin työelämästä pois ensimmäiset 4kk ja sain osakseni epäluuloisuutta olostani ja minulle hoettiin että raskaus ei ole sairaus, "nyt vain syöt ja menet lenkille, kyllä se siitä". Vain saman kokeneet samaistuvat ja ymmärsivät mistä on kyse.

Vaikka kärsin olen maailman onnellisin tästä uudesta ihmisen alusta joka kasvaa sisälläni. Ajattelin että hyperemeesi ei toista kertaa minulle tule. Kai jotain toiveajattelua, mutta silti kiitän jokaisesta päivästä ja toivon joskus auttavani myös muita jotka kokevat samaa. Palkinto lopussa on kaikista suurin. ❤️
 
Uskaltaudun tännekin kommentoimaan. Minulla siis rv 6+5 eikä oireita juuri ollenkaan. Varhaisraskauden ultrassa kuitenkin todettu syke, joten elämä toivottavasti kohdussa jatkuu. Aikaisemmissa kahdessa onnistuneessa raskaudessa raskauspahoinvointi oli alussa kovaa, etenkin aamuisin. Kahvia en voinut juodaq ollenkaan ja ruisleipä alkoi tökkiä, vaikka sitä tavallisesti rakastan. Nyt pystyn syömään mitä vain, ainoat oireet (jotka toki minäkin ajattelen välillä kuvitelluiksi) ovat lievä väsymys ja alussa ollut rintojen arkuus. Eilen illalla saattoi hiukan etoa, mutta hyvin vähän. Oireettomuus huolettaa, mutta yritän pitää mielen rauhallisena ja toivon parasta. Lapsi olisi todella tervetullut.
 
Mantunen, oireet voi vaihdella, toivotaan kuitenkin parasta :)

Sandy joo ei oikeen oo jaksamista tehä muuta kun möllöttää sohvalla. Eikös se oo ihan hyvä et on luottavainen olo :)

Äityli hyperemeesiä ei ole, mutta jatkuvan pahoinvoinnin ja väsymyksen takia olin käytännössä koko viime raskauden kotosalla. Lähipiiri ja työkaverit ja pomo kyllä ymmärs :) toivottavasti pian helpottaa!

AnniS22, ihanaa et syke löyty :) eipä ne puuttuvat oireet kerro mitään :)
 
Mantunen uskon, että varmasti pelottaa! Eikös sulla vielä ollut keskenmeno taustaa? Alkoiko silloin vuodolla? Täällä kans saattaa olla pari täysin oireetonta päivää välissä ja sit toisena päivänä pakko oksentaa heti aamusta.
 
Mantunen sanoi:
Täällä eilisestä asti rintojen aristus ja pahoinvointi helpottanut. Tänä aamuna rintoja ei arista enää juuri lainkaan ja kahvikin maistuu kumman hyvälle. Nyt rv 8+1

Aletaan siis varautua pahimpaan, selviää sitten viikon päästä ultrassa.
Click to expand...

Mantunen mulla ainakin on oireet vähän aaltoillut ja toisena päivänä kahvi maistuu, toisena ei. Yhdessä vaiheessa oli myös useampi päivä kun rintoja aristi ihan pikkuisen vain ja sitten taas enemmän. Vähän huolestuin itsekin silloin, mutta hyvin se pikkutötterö ultrassa nähtynä tuntui jakselevan :) Eli älä huolestu liikaa, oireet voi ihan varmasti aaltoilla!
 
Mantunen mulla muutenkin oireet rv8 vähenty huomattavasti ja ultrassa oli kyllä kaikki hyvin.. nyt 9+3 viikloja ja mitään muuta oireita mulle ei oo ku mielialanmuutokset ja nälkä jäljellä oireista :)
 
Kiitos tsempeistä, en vielä ihan luovuttanut ole! Jotenkin mieluummin vain yllättyisin ultrassa iloisesti..

Viime keskenmeno oli keskeytynyt, mitään varoitusta ei saatu, paitsi jälkikäteen tajusin, että oli juuri tällä tavalla olo pikku hiljaa parantunut. Olikin sitten jo kehitys pysähtynyt. Eihän tässä auta ku odotella ja yrittää pysyä rauhallisena. Alavatsa kyllä kramppaa pikkasen, mut tokkopa tuokaan mitään kertoo.
 
Täällä vihloo tällä hetkellä alavatsaa pelottavalla tavalla.. selällä maatessa kivut menee pahemmaks mikä tuntuu oudolta..
Sitä vaan alkaa miettiin et jos tää oliki se tuulimuna ni joko se tyhjennys ois lähellä...
Viime keskenmenossa ei ollu kipuja mut oli viikko tuhrua ennen kunnon vuotoja.
 
Maiskukka olen kuullut, että spontaanissa keskenmenossakin kivut olisi todella kovat. Eli jos ei vuotoa ole, niin siitä ei luulis olevan kyse..?
 
Mulla on ollut keskeytynyt sekä spontaani keskenmeno. Kummassakaan mulla ei ollut minkäänlaisia kipuja. Ja tämän raskauden oireettomuus pelottaa..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top