Oireet

Tuleeko teillä muilla liikkuessa, esim. kävellessä, sellaista pistelyä tai nipistelyä mahan seudulle? Musta tuntuu että tosi helposti alkaa pistää, vaikka vauhti olisi etanointia. Kunnosta pitäisi pitää huolta, mutta yritä tässä urheilla. Mulla siis viikkoja 24.
 
Mulla tuntuu kävellessä välillä pistoa alavatsassa. Tuntuu samalta, kun ennen raskautta kovassa rasituksessa pisti kylkeä, mutta nyt vain pistää alavatsaan. Kyllä on urheilut unohtunu jo yli kuukaus sitten, koiran kanssa matelen eteenpäin ku etana - nyt tukivyön myötä vauhti tosin vähän reippaampi. Oman voinnin mukaan kannattaa mennä, eikä yrittääkään urheilla samalla tavalla kun ennen raskautta ellei siltä tunnu - siihen on aikaa raskauden jälkeenkin!
 
Joo mulla kans tuntuu alavatsassa nipistelyä tai painetta herkästi. Alkaa ainaki vaikuttaa kävelynopeuteen.Tiiä sitten mimmosta etanavauhtia pääsee loppuvaiheessa enää etenee...
 
Musta tuntuu, että kävelen nyt jo kun ankka :D Jos kävelen liian nopeasti ja "tavallisesti" alkaa selkä ja alavatsa temppuilla heti.. Täälläkin siis etanavauhdilla edetään jo nyt. Tänään viimeks kaupasta kotiin kävellessä, mies rupes vääntää vitsiä mun ankkakävelystä. Voi olla, että toi valmiiksi olemassaoleva välilevynpullistuma oireilee nyt voimakkaammin, kun vatsaan tullut painoa tai siltä ainakin on alkanut tuntumaan. Samoin yöllä täytyy todella usein kääntää kylkeä, kun alka vihlomaan nivusiin ja alaselkään. On tää ihanaa aikaa :D
 
Täällä kanssa ajoittain pingviinikävelyä, koomisen näköistä, mutta lonkat niin saamarin kipeät ettei parempaan pysty. Varsinkin yön jälkeen lonkat vihoittelee. Ja erityisesti vasen lonkka se kipein. Yöt menee kituessa, kun en uskalla selällään nukkua niin kylkiasennossa aina alimmainen lonkka alkaa jomottaa, kyljen vaihtaminen erittäin kivuliasta ja aikaa vievää. Keskiviikkona olisi työterveyslääkäri ja tässä kovasti pohdin pyytäisinkö sairaslomaa tän väsymyksen vuoksi. Tuntuu hurjalta ajaa 70km suuntaansa töihin ja kotiin kuoleman väsyneenä ja raskaana.. Toisaalta ei haluaisi "turhaan" ottaa sairaslomaa.
 
Selän nikamat löystyneet ja hankaloittaneet elämää, hiivatulehdus pitkästä aikaa ja ärhäkkä, ja arvatkaa välttelenkö sokeria... Sitten on ollut ripulia ajoittain pari kuukautta. Soittelin terveysneuvontaan, mutta eivät ottaneet vakavasti, ja mä kun oon ottanut suositukset vähän lepsusti niin nyt toivon ettei ole esim. listeria. Soittelen varmaan huomenna päivystykseen, josko ottaisivat kuitenkin jotain testiä.
 
Tsemppiä kaikille kipuluiden ja muiden oireiden kanssa.
Täällä itse aamulla töistä lähdetty päivystykseen kun olin pyörtyä. Huimausta ollut pari päivää. Paineet oli suht hyvät siellä, nyt huimaus ja heikko olo jatkuu. Paineet 56/101, eli mstalat kyllä minulle. Seurasivat hetken tarkkailussa oloa aamulla ja päästivät kotiin lepäämään saikku lapun kera.
Mitähän vielä, oiretta toisen perään, ihanaa raskaus aikaa :)
 
Liityn minäkin kipuilijoiden joukkoon. Nyt parina päivänä ollut ilmeisesti iskias-kipua. Tuntuu pistävänä kipuna oikealla alaselässä ja oikeassa takareidessä. Onneksi ei ainakaan vielä tunnu kävellessä tai seisoessa, vaan ainoastaan eteenpäin taivuttaessa ja kumartuessa. Neuvolasta antoi lähinnä ohjeet jumpata ja välttää tuota kumartelua. No, puolitoista vuotiaan esikoisen kanssahan se onkin ihan helppoa. :gen014 Elämä muuta olekaan kun yhtä kumartelua.

Pitää nyt vaan toivoa että kipuilu ei pahene. Tsempit muillekin kenellä samanlaisia vaivoja, vielä olisi viikkoja jaksettavana...
 
Mulla kanssa alkanut vihlomaan ikävästi vasemman puolen alaselkää. Vihlaisut tulee liikkuessa tai kun tekee jotain levossa ei mitään mutta kotona 9kk lapsen kanssa ei paljoa vaan loikoilla ja levätä :grin
 
Mulla kanssa alkanut vihlomaan ikävästi vasemman puolen alaselkää. Vihlaisut tulee liikkuessa tai kun tekee jotain levossa ei mitään mutta kotona 9kk lapsen kanssa ei paljoa vaan loikoilla ja levätä
 
Olen 23.viikolla raskaana. Alkuraskaudesta olin kuusi viikkoa sairauslomalla rajun pahoinvoinnin takia, ja nyt kaksi viikkoa saikulla (eka viikko vuodelepoa) supistelujen ja ennenaikaisen synnyttämisen riskin takia. Onko kukaan muu ollut näin paljon sairauslomalla ja vielä näin ajoissa ja kuinka tavanomaista tämä tämmöinen on?
 
Penny lane: Mä oksensin rv6-19 ja en ollut koko tona aikana työkyvyllinen. Pahoinvoinnin väistyttyä alkoi selkäkivut ja liitoskivut. Rv 24+4 määrättiin vuodelepo supistelujen takia. Nyt menossa 26+5 ja edelleen oon työkyvytön. Eli eeei, et ole ainut! Tsemppiä!! :)
 
Tsemppiä kipuiluiden kanssa painiville. Itse olen päässyt suhteellisen helpolla alkupahoinvointia ja kamalaa palelua alkuraskaudesta lukuunottamatta. Nyt on tullut mukaan häntäluun jonotus istuessa (pari pv:n aikana). Edellisessä raskaudessa otin töihin mukaan tyynyn, kun ei kärsinyt istua pitkiä aikoja tuolilla. Onko muilla samaa? En ehtinyt lukea kaikkia edellisiä viestejä läpi. +Hieman on alkanut rasituksessa supistamaan erityisesti kyykkiessä. Olenkin pitänyt nyt muutamia lepopäiviä. Tänään pihahommat kutsuvat jälleen :) .
 
Penny Lane, et todellakaan ole yksin sairaslomiesi kanssa. Täälläkin oltu kuus viikko sairaslomalla tuon päänsäryn takia, lisäksi kaksi viikkoa kesälomalla tässä välissä ja nyt jälleen sairaslomalla. Näillä näkymin tulee jatkumaankin jos tähän ei tule mitään selkoa. Että turhaan murehdit :)
 
Mulla oli ekat kolme kk ihan järkkyä pahoinvointia, makasin pahimmillaan patjalla vessan oven vieressä pari viikkoa. Sitten suppareiden kanssa on pitänyt hissutella. Ärsyttää, kun koko ajan on jotain kremppaa tai huolta. Eilen jäin bussin ovien väliin ja ei kun polille käyrille tarkistettavaksi. Kaikki toistaiseksi kuitenkin ok. Mutta stressiä ja huolta piisaa.
 
Häntäluukipuihin voi auttaa sellainen erikoisvalmisteinen tyyny, jossa on aukko häntäluun kohdalla. En ole löytänyt sellaisia esimerkiksi suomalaisista nettikaupoista, mutta tilaisin jenkeistä puolitoista vuotta sitten. Sitä ennen istuin mm. imetystyynyn päällä, jollainen mulla nyt sitten onkin valmiina esikoista varten. :D Mulla on ollut nyt kaksi ja puoli vuotta kummallinen häntäluun kiputila, joka tietysti yltyy junassa ja lentokoneessa istumisesta. Ekaks se piti leikata, mutta lopulta todettiin, ettei leikkaus välttämättä auta. Tyyny on parantanut mun elämänlaatua hurjasti, mutta toisaalta en odota, että häntäluukipu koskaan loppuisi eikä se liity siis raskauteen mitenkään.
 
Tässä ei ole varmaan kenellekään mitään uutta, mutta mun närästyksen lähde on surullisen yksiselitteinen. Olin viikon poissa kotoa, enkä voinut syödä ruisleipää joka aamu. Ei närästänyt.

Joo, olen tiennyt, että ruisleipä voi aiheuttaa närästystä, mutta ajattelin silti... en tiedä mitä ajattelin! Nyt pitää keksiä jokin uusi suosikkileipä.
 
En tiedä meneekö tää oikeen keskustelun alle mutta pakko purkaa pahaa oloa... tänään on ollut ihan hirvee itkupäivä. Ei periaatteessa mitään syytä, mut toisaalta taas kaikki syynä. Tuli sellainen olo että alan kadottamaan itseni. Tunnistaako joku toinen itsensä tuosta? Oon aina ollut kova tekemään töitä ja työn kautta on tullut onnistumisen tunteet. Nyt sekava tunnetila kun pian jään kesälomille ja siitä suoraan äippälomalle. Miten mä osaan olla? Kauhistelen jo niitä viimesiä viikkoja kun vaan odottaa vaavin syntymistä eikä oo töissä... mä niin toivoisin tän pikkusen maailmaan, tiedän että se antais mulle syyn taas arkeen <3 anteeks sekava kirjoitus.. en vaan tiennyt mihin muualle purkaa kun mies makaa vieressä ja yrittää lohduttaa, mut ei se ymmärrä... vaikee selittää toiselle sitä tunnetta että pää ja ajatukset ei luista...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top