Oireet

Mä kans komppaan tota omaa ketjua synnytystarinoille. Mua henk.koht ahdistaa tuleva synnytys ja en mielelläni niitä lueskelekkaan etukätee. :D
 
täällä myös limakalvot kuivat, eli ei oo seksiä ollu, jonkin aika sitten yritettiin, ja oli pari päivää kipeenä alapää. Ja ei oikein edes tee mieli. Mies ei kylläkään tykkää.
 
Joo ei nappaa sit tippaakaan ei :D pari kertaa oon sanonut miehelle ettei nappaa tippaakaan ni aika rauhassa sai olla kaksi viikkoa ja sit tuli suoranainen käsky melkein ,:D
Meillä mies tottunut tuohon liukkariin ja tykkääkin ni ei kuivuuden kanssa oo ollut vuosiin ongelmaa eikä nytkään
 
Täällä kans seksihalut ollut nollassa koko alkuraskauden (ei jaksa, huono olo). Pikkuhiljaa alkaa mies näyttää pitkää naamaa.. Odotan innolla, josko halut tästä heräis kun on ohi tämä muutenkin mukava ja hehkeä alkuraskaus.
 
Synnytyksen jälkeen se kuivuus sitten vasta vaivaakin... :wink

Ja muistakaa, että synnytys voi olla myös tosi helppo. Itse en ensikertalaisena lukenut mitään synnytyskertomuksia ja yllätyin, miten helpolla synnytyksestä pääsin. Eli ei kannata liikaa miettiä etukäteen.

Täällä on tänään vaivannut alavatsan juilinta ja myös ummetus alkanut. Eikö nyt ala olemasn käsillä aika, kun ruuan sulatus hidastuu. Täytyy ottaa aktivia jugurtit ja visiblin kuitu taas käyttöön, niillä sain vatsan toimimaan viimeksi.

Ja vielä kun tämä väsymys helpottaisi. Jatkuva krapula-olo ei onneksi enää ole.
 
Hyvä juttu, jos ei tunnu ikävältä tai sensuroinnilta rajata synnytyskeskusteluja johonkin toiseen ketjuun. En varsinaisesti pidä itseäni erityisen herkkänä ja luin kyllä ne alkuketjun tarinat, mutta on mukavampaa keskittyä ajattelemaan positiivisia juttuja. Olen fyysisesti aika samanlainen kuin äitini, joten kuvittelen mielelläni synnyttäväni samalla tavalla kuin hän: hitaasti mutta ilman kovia tuskia.

Nyt on vähän ripulia ja ehkä tuntuisi siltä, että olisi kuume nousemassa. Ei mikään kivoin juttu, mutta eiköhän tää tästä.
 
Voi ei tuo haluttomuus :D Täällä mies jo ihan hiilenä ja pakko yrittää pitää yllä edes jotain elämää silläkin puolella! Mies on kuitenkin niin ihanasti mukana tässä kaikessa, auttaa ja passaa mua hirmuisesti. En esimerkiksi juurikaan ole joutunut itse laittamaan ruokaa tämän väsymyksen ollessa niin valtava. Että on kyllä seksinsä tuo ihana ukko ansainnut.

Kääntöpuolena vaan tosiaan nää kuivat limakalvot. Seksin jälkeen pari päivää kirvelyä. Liukkarista huolimatta. Tosi kiva!
 
Täällä viides viikko nyt menossa sairaslomalla kans pahoinvoinnin takia :( kaikkea muuta paitsi lääkkeitä kokeiltu, kun lääkäri ei suostunut kirjoittamaan. Oon käyny akupunktiossa, pitäny sea band-rannekkeita, yrittäny syödä säännöllisesti jne, mut mikään ei auta..

Viikonlopuksi pitäisi lähteä miehen kanssa kylpylään ja en haluaisi mennä sinne vain makaamaan hotellihuoneeseen, niin meinasin kokeilla auttaisiko Postafen. Kellään kokemuksia?

Mulla auttoi Postafen! Neuvolasta sain luvan käyttää tarvittaessa ko. lääkettä. En pahoinvoinnin takia pystynyt sohvalta nousemaan, mutta lääkkeen avulla onnistui kaupassakäynnit ym. Hieman etova olo oli, mutta en oksentanut.
 
Uh, pari viikkoa meni paremmalla ruokahalulla ja vähällä pahoinvoinnilla, mutta it´s back! Damn:( No ainakin on laihtunut sen verran että loppuraskauden aikana ei tarvi paljon painonnousua taaskaan stressata!
 
Mulla oli kans just pitkä hyvä jakso ja satunnaisia oksennuksia vain. No nyt neljättä päivää ihan karsee olo, primperaniakaan ei ole, eikä voimassa olevaa reseptiä. Hyfff :@
 
Mä oon niiiin kyllästynyt tähän väsymykseen ja saamattomuuteen. Töistä ku pääsee niin vois mennä samantien nukkumaan ja nukkua aamuun asti. Ekassa raskaudessa oli ihan sama homma.
Lisänä vielä jatkuva huono olo, ummetus ja turvotus.
 
Mulla eka päivä ettei oo ollut 24/7 pahoinvointia, ainoastaan muutama etomiskohtaus thats it. Jee! Sen sijaan kylkiä ja vatsaa on nappaillu koko päivän. Mut tämän vaivan kestää :)
 
Tuulikki: Mä oon kans niin kyllästyny, kun mitään en saa aikaseks enkä edes jaksaiskaan saada. Laiskuus näkyy jo hiustenkin pesussa, saatika asunnon kunnossa. Oon aina ollut tosi tarkka asunnosta ja itestäni. Nyt sit ahdistaa sotku ja epäsiisteys kokoajan, mut en saa aikaseks tehdä asialle mitään siltikään.. Huoh, viikkoja paukku tänään 13+0 niin luulis et kohta alkais jo energiat virtaamaan! Tai toivossa on ainakin hyvä elää ;D
 
Täällä ummetuksen sijaan löysä vatsa ja ripuli vaan piinaa jo 12 viikkoa. Hormonaaliseksi epäilty, mutta huomenna otan kyllä taas tk.hon yhteyttä. Alkaa nimittäin tää jatkuva mahassa kiertäminen olla niin tukalaa. :depressed:
 
Tuulikki vähän sama fiilis. Nyt vasta ainoa oireeni on tuo väsymys ja saamattomuus. Sohvalle kun lösähtää niin sieltä on ihan mahdoton päästä ylös saatika tehdä jotain :( Mieski ressissä kun kämppä on räjähtänyt ja kaikki tekemättä kun ei vaan jaksa! :D
 
Mä oon kans saamattomuuden huippu. Siis mä en jaksa enää edes meikata vaikka ennen laitoin naaman kuntoon heti herättyä, vaikkei minnekään olisi edes lähdössä. Suihkussakaan jaksa käydä ja tukka on vedetty likaiselle ponnarille. Tänään on pakko raahautua pesulle, kun on vaihdettu puhtaan lakanat - miehen toimesta tietenkin. Se eilen jo sanoi, että aika paljon käskytät mua, mutta ilmaisin asian hänelle niin, että sä paapot mua ja se on sun tärkeä rooli. Kunhan tämä väsymys laantuu, niin otan taas ohjat käsiini kodin huollossa. Seksiäkään ole jaksanut harrastaa, mikä ehkä pikkaisen jo hiertää välejä, mutta kun saa esikoisen nukkumaan niin vajoan samantien syvään uneen.
 
Tää väsymys. Ällötys. Ummetus. Haluttomuus. Turvotus. Yöllinen pissahätä. Yksinkertaisesti saamattomuus. Esikoista odottaessa nukuin niitä neljän tunnin päiväunia ja homma kuittaantui sillä. Mutta nyt... en muista milloin viimeksi olisi ollut tilaisuus päiväuniin. Poitsullakin kiva vaihe menossa, että nukkuu vaan puolen tunnin päiväunet. Ei siinä ajassa itse pahemmin ehdi nukahtaa. Jos tää vielä tästä...? Aikaisemmin illalla nukkumaan kai. Mutta kun ei kasilta viittis mennä. Ei muuten jää mitään aikaa miehen kanssa tai edes sitä omaa aikaa.
 
Takaisin
Top