Pahimmat oireet ovat minulla oksentelu ja väsymys. Ne tuntuvat kuormittavan eniten, erityisesti oksentamisen jälkeen tuleva väsymys.
Muita ärsyttäviä oireita ovat
- kuolaaminen. Mun täytyy oikeesti sylkee paperiin, kun sitä limaa vaan tulee. No sitten on päiviä, että kurkku ja suu on niiiin kuivia!
- kylmyys. Paleltaa, paleltaa! Kaks paitaa, kaks housua, sukat ja villasukat. Ja vielä peitto. Ja silti on KYLMÄ!! Ja sitten on päiviä että hiki valuu ja valuu!
- vihlominen ja repiminen vatsassa. Ovat onneksi olleet harvinaisia ja liittyneet esim. äkkinäiseen asennon vaihtoon. Mutta kyllä ne pelottaa.
- herkät nännit. Mulla ei oo rinnat kipeet, mutta nännit on todella herkät. En sanoisi, että kipeät, lähinnä kosketus tuntuu ällöttävältä. Esim, jos ei oo rintsikoita ja rinta hipaisee esim. pöytää kun syö. (kivat roikkotissit :) ), niin se tuntuu ällöttävältä.
- ihan yleisesti ottaen kuvottava olo ja kaikki HAISEE!
Olen nyt rv 11+5 ja osa oireista on lieventynyt.
Hyvät oireet:
- mun mielialat - uskokaa tai älkää - ovat tasoittuneet. Mä en siis ole saanut mitään yhtäkkisiä itkupotkuraivareita tai hillittömiä iloisuuskohtauksia. Mun mielialahan on ennen raskautta ollut varsin melankolinen, joten tämä tasaisuus tuntuu oikein mukavalta. Tosin tieto raskaudesta ja tulevasta vauvasta ovat rauhoittaneet minua - myös fyysisesti ja henkisesti.
- ruokahaluttomuus ja terveellisempi ruokavalio. Minulla on ylipainoa, joten tämä terveellinen ruokavalio tekee hyvää sekä vauvalle että minulle (pois ovat jääneet/ vähentynyt: kahvin juonti, suklaa, karkit, sipsit, limsat, roskaruoka ja tilalle on tullut mehut, hedelmät, kasvikset ja ihan peruskotiruoka).
- puoliensa pitäminen. Nyt kun elämäni on saanut ihan uuden merkityksen, olen myös oppinut pitämään puoliani ja kieltäytymään asioista, jotka eivät ole minulle hyväksi tai jotka kuormittavat minua liikaa. Minun ei enää tarvitse pelastaa koko maailmaa!
- olen onnellinen ja läheiset ihmissuhteeni ovat parantuneet. Tieto tulevasta vauvasta ovat lähentäneet minua ja puolisoani ja myös minua ja vanhempiani.