Oireet

Miulla on nyt viime torstaista (37+2) asti ollut pahoinvointia.. aamulla ja illalla syömisen jälkeen tulee huono olo. Päivällä ei niin herkästi. Oksentanut en oo mut yökkimään on joutunu..
 
Mulla ollut nyt toista päivää huono olo, niin kuin närästäisi ja paras asento on makuuasento, alkaa mennä järki tähän oloon, verenpaineita oon mittaillut, soittanut oon jo neuvolaankin. kehoittivat kokeilemaan ruokasoodaa, ja jos ei mee olo ohi niin sit soittoa takas. Ja sellanen heikko olo vaikka oon syönyt. Itse mietin että painaako vatsa sinne jonnekkin laskimoon, tai tekeekö sitten mun takaseinässä oleva istukka tälläistä oloa.
 
Joo ah pahoinvointi palannut ja kahvikaan ei enää maistu, ympyrä sulkeutuu.
 
Siskonpoika se tartutti muhun kaiken kurjuuden keskellä vielä flunssan:( Nyt pitää niin toivoo et poika ei päättäis vielä haluta maailmaan ettei joudu kipeenä synnyttää.
 
Mullakin alkoi eilen limainen yskä. Kuumetta ei ole ollut mut vointi aika heikko. Ihan kun ei tarpeeksi olisi jo vaivoja :( Vauva tuntuu liikkuvan todella vähän enää, toivottavasti johtuu vain tilanpuutteesta. Torstaina lääkäri niin saan myös tietää missä mennään. Toisaalta on onni, että on nyt kipeänä. Jos vaikka synnyttäessä olisi terve.
 
Eilen illalla päänahasta löytyi punkki. Käytiin poistattamassa se sairaanhoitajalla, mutta punkinpuremasta raskausaikana löytyy hyvin kirjavia hoito-ohjeita. Ennaltaehkäisevä ab-kuuri voidaan aloittaa tai sitten ei. Borrelia voi olla vaarallinen sikiölle ja läpäistä istukan. Soitin sit synnärille kysyäkseni pitääkö tätä nyt hoitaa jotenkin, ja kehottivat ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen. Terveyskeskuksessa oltiin ihan ulalla ja luvattiin selvitellä asiaa päivän mittaan ja palata asiaan. En nyt olisi tällaista lisästressinaihetta kaivannut enää tähän kohtaan. Huvittavinta on, että en ole edes ollut ulkona pusikoissa vaan lähinnä kotona sisätiloissa. Mistä se punkki siis edes tuli??
 
Eilen ja tänään on supistellut vähän tiheämmin, aina kun esim. nousee ylös tulee harjoitussuppari. Olin maanantaina liikenteessä koko päivän ja tuli paljon käveltyä. Se tuntuu jälleen supisteluina, toivottavasti rauhoittuvat. Otankin jälleen rauhallisemmin ja levon kannalta. Miehenkin toive oli, että älä nyt sitten rehki mitään ettei vielä tarvitse mennä synnyttämään :happy:.
 
Mä heräilin koko viime yön tunnin-parin välein harkkasuppareihin, sen verran kiristi et jotenki niihin havahtui. Tänään sit ollu maha oudon tuntuinen, ja ihan ku ois suolisto mutkalla, vähän kipuilee :confused: Ilolla kyllä otan kaikki maholliset supistuksen tapaset vastaan, jos vaan menis niin kivasti et syntyis ennen laskettua päivää, alkaa jo ny kyllä olee niin ahistava olo roikkuvan mahan ja liitoskipujen kans :D 37+4 menos..
 
Hanneli sanoi:
Mä heräilin koko viime yön tunnin-parin välein harkkasuppareihin, sen verran kiristi et jotenki niihin havahtui. Tänään sit ollu maha oudon tuntuinen, ja ihan ku ois suolisto mutkalla, vähän kipuilee :confused: Ilolla kyllä otan kaikki maholliset supistuksen tapaset vastaan, jos vaan menis niin kivasti et syntyis ennen laskettua päivää, alkaa jo ny kyllä olee niin ahistava olo roikkuvan mahan ja liitoskipujen kans :D 37+4 menos..
Click to expand...

Sama täällä, viikkoja 37+5 ja toivon vaan, että syntyis viimestään laskettuna päivänä. Liitoskipuja ollut itelläki liikkuessa, kolmen kilometrin kävely alkaa olla ihan maksimi ja siihenkin menee paljon aikaa. Hirvee paine alapäässä kaiken lisäksi. Harjotussupistuksia on ollu viikolta 35 lähtien. Onneksi tässä ollaan jo ihan loppusuoralla... :rolleyes:
 
Huomenna kilahtaa 38+0 mittariin, ja tää tyyppi on vielä niin ylhäällä! Onko muita, kellä ei vielä näillä viikoilla ole vauva laskeutunut? Eikös sen jo pitäis alkaa valua, kun ensimmäisestä vielä kyse? Näillä meiningeillä tää ei kyllä ajallaan ulos tule.. kirsikkana kakun päällä ajoittain ihan kauhea hengenahdistus, ihan sama missä asennossa olen :sorry:
 
Mantunen sanoi:
Huomenna kilahtaa 38+0 mittariin, ja tää tyyppi on vielä niin ylhäällä! Onko muita, kellä ei vielä näillä viikoilla ole vauva laskeutunut? Eikös sen jo pitäis alkaa valua, kun ensimmäisestä vielä kyse? Näillä meiningeillä tää ei kyllä ajallaan ulos tule.. kirsikkana kakun päällä ajoittain ihan kauhea hengenahdistus, ihan sama missä asennossa olen :sorry:
Click to expand...

Mulla ainaki toistaseks kanssa muksu kauheen ylhäällä vielä, tosin viikkoja muutama vähemmän kun sulla. Perjantaina tulee 36 täyteen. Ja on kyllä tosiaan hankalaa olla, istuminen ja hengittäminen tuntuu välillä todella hankalalta.
Ja hei,älä huoli kyllä sieltä ulos tullaan jossain vaiheessa kuitenki. Ehkä jo nopeammin kun luuletkaan :)
 
Täällä kans ihan ylhäällä keikutaan! Just lauantaina babyshowereilla kaikki kommentoi, kuinka ylhäällä vatsa vielä näyttää olevan. Ja mulla kuitenkin jo rv 38+5. Että näinköhän tässä vielä se kolmisen viikkoa menee. Huh, en kyllä tiedä miten siitä selviää...Tää närästys, vessaravi, liitoskivut, unettomuus ja siitä johtuva tolkuton väsymys alkaa tehdä temppunsa. Oon vaan tämmönen sohvalla röhnöttävä zombie :sad001
 
Meillä on kans ylhäällä, ei kiinnittynyt. Terkkari tutki tänään, mut sanoi ettei haittaa. Esikoisen ei todettu missään vaiheessa kiinnittyneen, syntyi 40+3. Ja nyt siis menossa 37+3.
 
Tää nyt ei ole ihan oireasiaa, mutta lupasin kertoa, millaista käännösyrityksessä oli.

Päivään on liittynyt paljon odottelua, minkä kyllä ymmärtää, koska kiireelliset jutut kuten meneillään olevat synnytykset menevät edelle. Kanyylin kautta annettiin kohtua rentouttavaa ja supistuksia vähentävää lääkettä. Itse käännöksessä oli paikalla lääkäri ja kätilö sekä muutama harjoittelija. Myös hoitaja käväisi pari kertaa. Lääkäri sanoi, että käännös tuntuu ikävältä ja voin koska tahansa sanoa, jos en kestä enempää. Aika paljon voimaa siinä käytetään, kun lääkäri työnsi alhaalta ja ylhäältä ja yritti saada pientä vaihtamaan asentoa, mutta hetkeäkään ei ollut sellainen olo, että pieni olisi ollut vaarassa. Mun oli todella vaikea rentoutua, mutta auttoi kun kätilö piti kädestä. Yhden kerran jouduin keskeyttämään, mutta muuten jaksoin. Vähän väliä tarkistettiin ultralla, että kaikki oli hyvin. Pieni ei ollut kiinnittynyt ja peppu liikkui hyvin, mutta kääntäminen ei kuitenkaan onnistunut. Nyt suunnitellaan sitten jatkoa.
 
Kiitos kun tulit kertomaan kuulumiset Sissis! Harmi, ettei yritys tuottanut tulosta. Onneksi nyt voi etukäteen miettiä, miten tilanteen kanssa toimitaan.
 
Sissis, kiva kun kerroit kuulumisia. Harmi ettei vauva kääntynyt, mutta ehkä sille on joku hyvä syy. Teillä siis on vielä harkinnassa yritetäänkö alateitse vai tuleeko suunniteltu sektio? Meinaatko vielä yrittää kikkakolmosia vauvan kääntämiseksi?
 
Ve22, minkä ikäinen sun esikoinen on? Ihan mielenkiinnosta, kun tuntuu olevan samat viikot ja muut ku itelläkin :)

Sissis, voi harmi ettei kääntynyt. Tosiaan ehkä sillekin joku hyvä syy. Mä jossain vaiheessa googlettelin noita kääntöhommia ja osu kans ihan jotain joogaavia asentoja, miten voi ite auttaa vauvaa kääntymään ilman siis mitään käsipeliä.
 
Pezi, kikkakolmoset saavat nyt jäädä. Olen syönyt muutaman päivän lähinnä keittoa ja ollut kokonaan leivättä, jotta suolisto ei olisi kääntymisen tiellä. Erilaiset jumppaliikkeet saavat kyllä pienen liikkeelle, mutta missään vaiheessa ongelma ei ole ollut se, ettei pieni liikkuisi. Se nyt vain ei ole halunnut vaihtaa asentoa. Kukaan lääkäreistä ei tunnu pitävän raivotarjontaa enää todennäköisenä – siis mun tapauksessa, kun ei ole oikeastaan mitään näyttöä siitä, että pieni olisi ollut kertaakaan raivotarjonnassa 27. viikon jälkeen.

Nyt mietitään. Haluaisin alatiesynnytyksen, mutta monet tutut vastustavat sitä. Sovittiin miehen kanssa, joka kävi täällä sairaalassa mua katsomassa, että ei mennä suoraan sektioon vaan varataan aika tilanteen arviointiin. Se olisi noin kymmenen päivää ennen laskettua aikaa. Arvioinnin jälkeen voi miettiä uudestaan. Sektio tehtäisiin viikkoa ennen laskettua aikaa, mutta uskoisin, että sairaalassa suostuvat myös jonkinlaiseen kompromissiin. Haluaisin alatiesynnytyksen, mutta en haluaisi, että perätilaraskaus menee yliajalle ja että se pitää käynnistää.

Lääkäri suhtautui tässä vaiheessa positiivisesti alatiesynnytykseen, vaikka ei suostunut suosittelemaan mitään. Kun sanoin, että alun perin olen toivonut alatiesynnytystä, hän sanoi vauvan olevan tässä vaiheessa kooltaan ja suhteiltaan ideaali perätilasynnytyksen kannalta, ja että käännösyrityksen perusteella olen "strong woman", jolle ratkaisu voisi olla hyvä. Mutta edelleen siis mietitään.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top