Oireet

Ottavat osastolle yöksi ja huomen aamulla lisää labroja ja ylävatsan ultra. Mä niin mielelläni olisin kyllä ollut kotona yötä...
 
Tsemppiä jennyhannele osastoyöhön! Toivotaan et huomenna selviää lisää asioita ja hommat etenee parempaan suuntaan. Älä sitte alistu mihkään lääkäreiden haihatteluihin, vaan vaadit kunnon hoitoa!!!
 
Nyt tippuu litalginia suonen sisäsesti, on melko vahvaa tavaraa kun ei oo 8kk panadolia vahvempaa vetäny. Vähän hullunkurinen olo, onneks on telkkari oman sängyn edessä niin ei ihan mee yö seiniä tuijottaessa. Naapuri lähti synnytyssaliin saattamaan lasta maailmaan, niin sain koko huoneen itelleni.
 
Melko kehnosti nukuin, mut sentään vähän edes. Vasta 12:00 ultra niin saan aamupalaa, jee! Edelleen on kipua ylävatsalla ja huonovointisuutta mut jos tän päivän jälkeen oltais taas viisaampia ja kerrottas edes että miten edetään. Vauva jumpsuttaa käyrilla justiinsa ja näyttäs ainakin hyvin tasaset äänet olevan :) Oli mukava herätys tossa, kun tulivat herättämään verikokeille hyh...
 
Sissis sanoi:
Kertaus – opintojen äiti. Mitenkäs me suhtaudutaan harjoitussupistuksiin näillä viikoilla (36. meneillään)? Haittaako, jos niitä on aika usein ja säännöllisesti, ja voiko niitä saada jotenkin rauhoittumaan. Yllätyin, kun siihen sikiön pulssia ja kohdun toimintaa seuraavaan juttuun (miksi sitä sanotaan?) oli jäänyt merkit supistuksista viiden minuutin välein. Lääkäri kysyi, huomasinko niitä, ja ei ollut huolissaan, kun en ollut huomannut. Sen jälkeen olen alkanut uskoa, että nämä jatkuvat vatsan kovettumiset saattavat harkkasuppareita. Eivät ne satu, mutta tuntuvat ikävältä ja niitä tosiaan on aika usein, myös levätessä... En tiedä, johtuuko tämä siitä, että eilen kävelin vahingossa itseni väsyksiin.
Nää mun vaivat ovat pikkiriikkisiä, mutta tieto saattais vähentää tuskaa ja täällä sitä yleensä jollakin on. :)
Click to expand...

Sissis, mulle kävi just noin..kävelin itseni perjantaina väsyksiin ja reippailin monta tuntia. Sen jälkeen oli ihan kamalasti supistelua ja kohtu aika herkässä supistelemaan pienistäkin töytäisyistä esim.esikoisen nojailu massuun. Olin aika lailla levossa ja tiistaina alkoi jo supistelut rauhoittua. Huhuh, ei enää moisia reippailuja mulle.

Jennyhannelelle hurjasti tsemppiä täältäkin !!!
 
Täällä oli ekaa kertaa yö ihan kunnolla syvältä jostain. Yhtäkkiä illalla alko supistella sillee et selkään asti vihlo ja oli menkkakipumaista jomoa. Jonnekki kahteen asti yöllä taistelin oloani vastaan ja sit suostuin hakee Panadolia. Onneks se autto ja sain nukuttua edes vähän yön aikana. Äsken ku tuolta sängystä kömmin ni selästä kyllä huomaa että ollu vähän töissä yöllä. Huh huh. Ei meinannu sängystä ylös päästä. :D Kurkkuunki päässy joku pesiytymään ja tais yöllä olla kuumettaki vähän.

Onneks nää mun huolet on vielä pieniä ku muitten tekstejä lukee. Tsemppiä Jennyhannele, ja toki muutkin oireidenne kanssa. :)
 
Mä puolestani heräsin aikasin ja menin liian myöhään nukkumaan. Voi väsymys hiipiä jossain kohtaa kylään, mutta ainakin oon saanu aamun touhuttua kaikenlaista. Mä erehdyin tekemään tuon monen tunnin kävelyn sunnuntaina ja vieläpä ballerinoilla, joten siitä toipumiseen meni sitte alkuviikko. Lisäks oon meidän vauvan sänkyä hionu joka päivä useamman tunnin, joten selkä on ollu huonossa kunnossa. Tänään selkäsärky tuntuu kuitenkin pienemmältä, joten heti on olo ihan erilainen noin niinku muutenkin.

Omat kipuilut tuntuu tosiaan vähän vähäpätöisiltä, kun lukee täältä monen muun juttuja. Toisaalta me ei olla kaikki samasta puusta veistettyjä, joten kivut ja niiden kokeminenkin vaihtelee erilailla ihmisestä riippuen. Ei pidä vähätellä omia tuntemuksiaan, koska itselle ne sillä hetkellä tuntuvat kivut voi olla ihan yhtä isoja, vaikka vertailussa toisen kipujen kanssa olisivatkin vähäisempiä. Jaksamisia kaikille ihan yhtälaisesti, olipa vaivana mikä tahansa. Täällä me tsemppaillaan vuoronperään toisiamme! :)
 
Empä pääse vielä tänäänkään kotiin, maksa arvot noussu lisää ja kivut edelleen samaa luokkaa. Ylävatsan ultrassa todettiin, että sappikiviä tullut lisää kesäkuun ultran jäljiltä ja niitä on nyt sitten sappi pullollaan. Ei tulehdukseen viittaavaa, mut aamulla lisää labroja ja vasta huomenna lääkärin arvio tilanteesta.. Vähän ahdistaa toinen yö osastolla, kun en mä täällä(kään) saa nukuttua.. Mut ompahan apu lähellä jos kohtaus alka uudelleen.
 
Tsemppiä kovin jennyhannnele. Onneksi on kuitenki paikka mihin voi mennä ja autetaan :)
Toivottavasti pääset kuitenkin pian pois ja kivut loppuisi.
 
Voimia jennyhannele, kunpa saisit nukuttua edes niin ei ehkä tuntuisi niin musertavalta :/

Onko muilla ollut iskias-ongelmia? Nää selkä/lonkka/nivelsäryt on saanu uuden ulottuvuuden, kun oikea jalka on puuduksissa nyt kolmatta päivää. Meninpä googlaamaan..jotkut lähetetty sektioon ihan iskiaan takia?
 
Mä en tiedä onko tää iskiasta vai mitä, mut nyt ollut muutaman viikon enempi tai vähempi vasemmassa pakarassa kohta jossa tuntuu viiltävää kipua liikkuessa. Aiemmin ongelmana oli keskiselkä lapaluiden välissä, joka oli tosi kipeä ja jumissa, se kun hellitti niin tuli tuo toispuoleinen pakarakipu. Välillä saa olla tarkkana ettei esim vaatteita pukiessa varaa liikaa painoa vasemmalle puolelle ettei jalka petä alta. Aina ylös noustessa kans täytyy linkuttaa vähän toispuoleisesti. Inhottava vaiva, en oo neuvolassa ehtinyt vielä kysyä että mitä tuo vois olla :confused:
 
Mulla on kipuja täsmälleen samoissa kohdissa! Ja omalla kohdallani kyse on puhtaasti lihasjumeista. Liikunnan puutteesta johtuu mulla, ja pakaran venyttäminen on yllättävän vaikeaa tän mahan kanssa. Mulla toi pakarajumi säteilee välillä todella ikävästi alaselkään, jalka saattaa mennä alta. Lapaluiden välijumi johtuu muuttuneesta painopisteestä ja väärästä asennosta eli huonosta ryhdistä, ja säteilee rintarankaan. Kannattaa vaan yrittää venyttää, ja kiinnittää huomiota esim.kävelyasentoon, että pyrkis olemaan mahdollisimman hyvässä ryhdissä.
 
Mulla alko iskias vaivata vk 15. Siittä asti siis kärsitty välillä vähä enemmä ja vähemmän lonkkien kipuilusta. Yöt on tuskaa kun haluaa kylkee/asentoa vaihtaa nii tarvii miehen auttamaan kääntymisessä ku ei itse pysty kivulta kääntään kylkee. Neuvolassa mainittu useaan otteeseen nää kivut ja ongelmat mut sanovat vaa et kuuluu asiaan. Mut onha tää aika hurjaa ku aina ylös jaloille noustessa saa varoa ettei lähe molemmat jalat alta ku nii käy kipiää. :( tänään rv34, viel jonku aikaa pitäs kestää.
 
Jospa mäkin tänne rohkenen kirjoittaa nyt viikoilla 34+4 ja ruvennut kipeitä supistuksia tulemaan aamusittain jotka sit hellittää kyllä kun vähän liikkuu. Näiden jälkeen sit muuten vaan supistelee tasaseen tahtiin aina siihen asti et nukahtaa.. Mulla siis harjotussupparit alkoi jo suunnilleen puolenvälin hujakoilla,joista neuvolassa siitä asti sanonu ja taisin ensalkuun soittaakkin hätäpäissäni niistä sinne. Tulevat mummot oli niin kauhuissaan että saivat mutkin panikoimaan, omien kokemuksiensa perusteella vihdoin siis valitus neuvolantädille auttoi ja laittoivat nlalääkärille heti seuraavana päivänä joka totes että kohdunkaula sen 2 senttiä ja pehmeä, sieltä lähetteellä äippäpolille jossa sanoivat kaulaa olevan vielä sen 3 senttiä. Luvan anto lääkäri syntyä,silloin viikkoja 32+4 ja painoarvo 2300g. Tässä nyt sitte mieleen vaan tullut tällä viikolla kun noita kipeämpiä supistuksia muutama ollut, että kuinka herkästi mun pitäisi ottaa yhteyttä neuvolaan/äitiyspolille näistä supistuksista. Tiistaina tulossa vielä nlalääkäri kyllä,mut nyt on vasta jotenki konkretisoitunu se munki kaaliin että tosiaan ollaan tässä synnyttämään menossa jossain kohti.. aikasemmin vain tyytyväisenä ottanu kivut ja säryt vastaan ja ajatellut että kyllä se sieltä tulee tavalla tai toisella enkä oo yhtään osannu ajatella että mitä tuleman pitää kun viikot etenee.. täytyy myöntää että jännittää aivan sairaasti, täällä sen uskallan myöntää mut kotona niukin naukin kun avokki on paniikissa mulle vielä pienistäkin asioista anteeks tästä pitkästä tekstistä,mut tänne helppo kirjottaa kun on tuntematonta porukkaa☺ niin ja siis esikoista tässä odotellaan.❤
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top