Myös täällä on aikamoisia tuntemuksia, kipuja ja kolotuksia. Vauva on koko raskauden viihtynyt alempana entä esikoinen. Mulla vauva laskeutui lähtökuoppiinsa jo hyvissä ajoin mutta on välillä noussut pois sieltä pyörimään masussa. Mutta suurimmaksi osaksi kumminkin painautuu takas tuonne alas. Ja silloin tuntemuksia on juuri nuo paineen tunne, vaikea istua, kävellä tai ylipäätään olla. Vessassa ravaaminen alkaa ja vatsa toimii, kun pikkuinen myllää tuolla alhaalla. Myöskin väsymyksen tunne alaselässä, nivusissa, lantiossa ja jaloissa on runsasta. Ja nuo ah, niin ihanat menkkakivut/jomotukset & vatsan kovettumiset (harjoitussupparit).
Mulla auttoi tukivyö tuohon painontunteeseen ja helpotti liikkumista eikä selkäkään enää väsynyt niin pahasti. Mutta nyt, kun oon 36+3 viikoilla, niin oon jättänyt niiden käyttöä vähemmälle ja liikun mahdollisuuksien mukaan.
Lueskelin, että aikaisemmin olitte kirjoitelleet maidon tihkumisesta. Juttelin asiasta neuvolatädin kanssa raskauden alussa ja nyt, kun vauva laskeutui, että raskaushormoni ja maidonerityshoromoni ovat toisilleen tavallaan vastakkaiset hormonit ja maidon tihkuminen saattaisi näin ollen olla merkki siitä, että keho alkaa valmistautumaan synnytykseen.
Esikoisen kohdalla mulla ei tihkunnut maitoa ennakkoon mutta tänään huomasin, että toisesta rinnasta tulee vähäsen nestettä..Yaiks :)
Mulla on myöskin paino lähtenyt laskemaan parin viime viikon aikana..hmm.. :) Näin tapahtui myös esikoisen aikana ennen synnytystä. Jännä nähdä enteilevätkö nämä mitään.
Mulla oli myös tuo neuvolalääkäri ja se oli kamalin kokemus ikinä. Odotin, että olisin päässyt juttelemaan huolesta, kun vauva on laskeutunut mutta häntä ei juurikaan keskustelut kiinnostaneet. Tapaaminen kesti alle 5 min. Hän oli erittäin kovakourainen tehdessään tutkimuksen (ja mä en yleensä vähästä hätkähdä). Mut sen tapaamisen jälkeen supisteli ja kovasti..ja sit kun tietää, että näitä tällaisia tutkimuksia, kun ei mielellään tehdä ettei se laukaisisi synnytystä..Aion tehdä henkilöstä valituksen. Jotenkin kaikin tavoin kohtaaminen oli ala-arvoinen ja sattui. Onneksi vauva ei lähtenyt syntymään ja nyt ollaan jo turvallisesti rv 36..