Pihlajanmarja
Puuhakas puhuja
Joo, Happy! Kuulostaa niin tutulta. Mä väänsin eilen itkua varmaan tunnin tämän rationaalisen syyn takia: Meiän piti mennä kävelylle ja mä olin ajatellut jotain lyhyttä lenkkiä lähistöllä. Mies kysyi. että lähdettäiskö kuitenkin kunnon metsään kävelemään. Katsottiin paikkakin valmiiksi ja kun huomasin, että sinne ajaa 45 min suuntaansa, niin en enää halunnutkaan lähteä (vähän turhaa parin kilometrin lenkin takia). Miehelle tämä oli ihan ok ja sanoi että saan päättää mihin mennään. Mutta rupesin itkemään sitä, että pilaan aina kaikki miehen suunnitelmat ja sillä ei ikinä oo retkeilyseuraa. Sitten suutuin miehelle, kun se sysäs päätöksenteon kokonaan mun harteille ja kiukuttelin siitä vaikka kuinka pitkään. Lopulta sitten mentiin lähimetsään vähän kävelemään ja kaikki hyvin. Kannatti käyttää tunti parkumiseen ja riitelyyn....
onneks meni ohi, vähän kiristää alamahassa vielä mut ei pahasti 
