Odottavat toukomammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Sirpula
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ihanaa isäinpäivää kaikille!

Täällä on kyllä kroppa selkeesti raskaana. Nännejä pakottaa, rintsikat puristaa, kaarituet ahdistaa. Mulla puutuu öisin tosi kipeästi oikean reiden ulkosivu ja alaselkään juilii välillä. Nyt selkeesti mun kroppa tarttee joogaa ja kävelylenkkejä! Ja hierontaa ja hemmotteluakin.. :3some

Mun tekee mieli persimoneja, päärynöitä ja suolakurkkuja. Pitkästä aikaa myös täysjyväinen paahtoleipäkin maistuu. Ja maksamakkara. Pitää kyllä vähentää tota maksamakkaran syöntiä kun se tais olla myös jollain not to binge- listalla. :)

Tänään isäinpäiväbrunssille ihanaan pohjoisafrikkalaiseen ravintolaan pojan, miehen ja miehen isän kanssa, kivaa.

Mulla on myös aikamoinen himo neulomiseen. Ja joululauluihin. Ja leivontaan. Oon suunnitellut jouluruoat jo valmiiksi ja koko ajan tekee mieli rakentaa pesää, leipoa ja tsekkailla joululahjakeksien reseptejä. Hah ihanaa olla masumartta! <3 Joulu on mulle muutenkin tosi tärkeä aika vuodesta ja se aina saa mut herkistelemään ja suunnittelemaan idyllistä tunnelmaa kotiin. Mä neuloin miehelle kolmessa päivässä 2,5 metrisen kaulahuivin ja huovutin sen eilen pehmeäksi. Koko ajan käsiä kuumottaa, että mitäs mä seuraavaks neulon. Lapsen tarhakaverit olivat pojan uudesta kaulahuivista niin pähkinöinä, että pyysivät mua tekemään samanlaisen heillekin. No, mikäpä siinä. :)

Ihanaa isäinpäivää kaikille ja nauttikaa tästä ajasta perheenne ja pikkumasujenne kanssa :angel1
 
Huomenna olisi tarkoitus mennä töihin. Viikko vierähti kotisohvalla töitä tehdessä. Perjantaina pomo vihjaili että olen laiskuuttani kotona. Huomaa että hormonit hyppii kun kyyneleet valui kiukusta. Mies paasasi pomosta ja uhkasi mennä avautumaan tälle kun menee töihin (olemme siis samassa työpaikassa, mutta mies vuorotöissä). Helpotti hieman kun tietää että oma mies tukee aina ja on yllättävää kyllä (mahtaako johtua raskaudesta) samaa mieltä kaikesta. :)

Tiistaina olisi np-ultra. Pelottaa aivan mielettömästi. Olen nähnyt unta kaksosista, pienestä toukasta, jonka sydän ei jaksanut jne. Tätä pelkoa itken yksinäni kotona ja se on ainoa asia mitä ei mieheni ymmärrä. Varmasti häntäkin pelottaa, mutta miesmäiseen tyyliin ravistelee sen hartioilta. :) Ja kyllä, kaksoset olisi vähän liikaa meille, mutta toki tervetulleita jos ovat tullakseen. Ei toista synnärille jätetä. :grin

Onko täällä muita uusioperheitä? Meillä miehellä entuudestaan teini-ikäinen tyttö, joka osaltaan pitää meitä kiireisinä...välillä hyvin kiireisinä.
 
Meillä on uusioperhe. Kaksi vanhempaa lasta on ex-mieheni kanssa ja nuorimmainen ja tuleva ovat nykyisen mieheni kanssa. Olen naureskellut että mieheni on pikakahvi-isä. Lapset ja minä oltiin olemassa ja siihen lisättiin mieheni ja tadaa me oltiin lapsiperhe. Mieheni ei koskaan ollut ajatellut että lapset olisivat välttämättömyys ja nyt hänestä tuleekin jo suurperheen isä. Isommat ovat nyt esiteinejä ja ah tätä räiskettä ja pauketta... Kun muutimme mieheni kanssa yhteen isommat olivat 3v ja 4v eli muistikuvissa ei välttämättä ole ollenkaan arki ex-mieheni kanssa. Nyt kaikki kolme odottavat nuorimmaista tulevaksi. Aina lapsia on kohdeltu täysipainoisesti sisaruksina, puolikkaita ei ole.
 
Nyt on ns. tultu ulos kaapista raskauden kanssa :) appivanhempien reaktiot oli miedommat kun oletettiin :D itseasiassa appiukko sano et täähä on vanha juttu ja tokas anopille et etkö eilen tajunnu? Sit mä olin mitä eilen piti tajuta niin mokoma oli kiinnittäny huomiota siihen et ku käytiin siellä saunassa ja mä joinki saunan jälkeen muumilimsaa tölkistä enkä kaljaa?! :grin anoppi ku näki kortin ultrankuvan ni katto heti meiän ilmeitä et onks tää nyt joku vitsi vai oikeesti :p no sithän se puheenporina alko, millä nimellä häntä pitäs sit kutsua jne :rolleyes: Kuulemma haluis olla mumma tai mammu jotka ei kyllä sovi yhtään tänne savoon ja kuulostaa omaan korvaan oudolle, tästä keskustellaan vielä :grin
 
Ja äitin kohalla olin nyt vähän tylsä mut laitoin sille äsken sähköpostia :D se nimittäin pyytelee mua lähettää meiän koirasta sille kuvia ku se on niin tykästyny siihen. Laitoin sit pitkästä aikaa muutaman kuvan koirasta ja lopuks ultrakuvan. Viestikenttään laitoin vaan et "Kuvapläjäys...sisältää yllätyksen :)" ja lähetin sille sit tekstarin et katoppa sähköposti kun joudat et laitoin pitkästä aikaa kuvia :devil07 puhelua odotellessa....:grin
 
Anoppini sanoi että ultraaminen vaarantaisi jollain lailla sikiön terveyden. Oletteko koskaan kuulleet vastaavaa väitettä tai tiedättekö faktaa asiaan liittyen?
 
Bubbles, meilläkin on uusperhe. Talouteemme kuuluvat minun ja kihlattuni lisäksi kaksi 4-vuotiasta poikaa. Toinen pojista on minun biologinen poikani ja toinen on avomieheni biologinen poikani.

Froglina, meilläkin on kohdeltu molempia lapsia tasavertaisesti ja täysipainoisesti sisaruksina. Puolikkaita ei ole, vaikka toki he tietävät, että heillä on molemmilla eri biologiset vanhemmat.

Toukokuussa syntyvä nyytti on siis ensimmäinen henkilö perheessämme, joka on kaikille (paitsi koiralle) biologista sukua :p.
 
Toukoihme, näin fyysikon vaimona sanoisin, että ultraääni on ääni, jota ei pysty kuulemaan. Näin ollen se ei voi oikein vahingoittaa ketään. Ääni voi vahingoittaa ainoastaan, jos sen desibelit ovat liian suuret. Tässä tapauksessa sellainen mahdotonta. Urbaaneja huhuja liikkuu kyllä.
 
Meillä kerrottiin kans appivanhemmilleni eilen. Reaktio oli aika laimea, mitä toki molemmat osattiin odottaakin, eivät ole mitään innostuvaa sorttia. Mutta sen verran oli anoppi innostunut, että möläytti miehen siskolle, ennen kuin mies ehti hänelle soittamaan. Miehen siskolla on laskettuaika joulukuun puolivälissä, että serkuksille ei sitten tule kovin suurta ikäeroa :)

Ääääääks! Tänään ultra! :excited001
 
Mimimami ja Froglina
Kiva tietää että löytyy sielunkumppaneita. :)
Miehelläni on yksinhuoltajuus tyttärestään ja tytön äidillä tapaamisoikeus, eli noin joka toinen viikonloppu tyttö on äidillään, jolloin me pääsemme hengähtämään hetkeksi. Kyllä teini ikäiset tytöt sitten osaavat olla ihania ja vähemmän ihania. :grin

Suurin ongelma meillä on tytön haista p**** asenne minua kohtaan. En voi mennä nukkumaan ennen kuin tyttö on saapunut kotiin, koska hän aivan varmasti herättää minut laulullaan, ovien paukuttelulla tms. ja eilen taas kiristi hermoja kun ilmoitin tytölle meneväni ennen kahdeksaa nukkumaan (kyllä, voisin nukkua koko 20h/vrk) ja kotiin tultiin ovien paukkeella isoäidin saattamana. Toki isoäiti saa saattaa 13-vuotiaan tytön kotiin, mutta onko sitä pakko tulla sisälle asti keskustelemaan ja toivottamaan hyvät yöt? Varsinkin kun tiesivät että olin nukkumassa.

Onko muuten jonkun muun unenlahjat tärveltyneet raskauden myötä? Ennen nukuin syvää, keskeytymätöntä unta ja nyt tuntuu että herään nuppineulan putoamiseen.
Viime yö meni pyöriessä kun menin vihaisena nukkumaan. Aamulla äksyilin miehelle ja kun vihdoin pääsin töihin, oli pomon vuoro tulla kitisemään. Teki mieli sanoa, mutta olin hiljaa. :grin

Kiitos taas että pääsen narisemaan. Pysyy paremmin sopu yllä kotona kun en siellä narise kaikesta.

Hyvää työviikon alkua ja uutta raskausviikkoa kaikille!
 
Tarina kertoo, että unenmuutos raskasaikana valmistelee äitiä vauvaelämään. :)

Ei valmistellut mua tarpeeksi esikoiselta.. :grin
 
Mitenhän se sit valmistelis tulevaa isää joka on mahdoton aamutorkku :grin mies kyllä joskus sano et se vaikka valvoo mielummin koko yön ja hoitaa vauvaa ja käy sit joskus aamuyöllä nukkumaan kun et yrittäs herätä aikasin tai vähän väliä kesken unien :grin
 
Mulla ainakin tullut unet paljo katkonaisemmaksi ja herkempi uniseksi oon kans tullu, meillä on joskus ollut jatkot ja oon ihan tyytyväisenä vetäny sikeitä, ei onnistuisi enää...
 
Mulla menee tosi vaihdellen yöt, viime yönä selvisin parilla heräämisellä mut viikonloppu öinä en saanut juuri ollenkaan unta.. just silloin kun olis kerrankin saanut nukkua niin pitkään kuin haluaa :) no onneksi voi ottaa päikkärit jos oikein väsyttää :)
 
Mullakin menee vaihdellen. Kurjuutta kummemmasta todella ärsyttävään. Viime yönä heräsin klo 5 huonovointisuuteen ja huimaukseen sekä närästykseen. Sen jälkeen en ole nukkunut, mutta pari kertaa oksentanut.

Huimausta on nyt jatkunut yli seitsemän viikkoa. Mä todella odotan sitä päivää, kun pystyn taas kävelemään ja ihan vaan olemaan ilman huimausta.
 
Meilläkin uusperhe, miehellä ennestään 3 lasta, jotka nyt jo siis isoja eikä enää kauheasti meillä vieraile. Mutta hyvät välit kuitenkin isään ja pikkusisaruksiin, ei mitään kriisitilannetta. Alkuaikoina olivat meillä joka toinen viikonloppu, oli haastavaa kaksiossa;) Mutta kohta kymmenen yhteistä vuotta takana, jotenkin tästä selvittiin vaikka välillä tuntui ettei mistään tule mitään;)
 
Kiran84, eiköhän tuo huimaus liity tähän raskauspahoinvointiin. Raskauden ensimmäinen oire tällä kertaa oli huimaus viikolla 4+5. Ja siitä asti on jatkunut sellainen olo kuin olisi keinuvassa laivassa 24/7.

Mulla on yleisesti tosi hyvät rauta-arvot naiseksi ja viime raskauden kahtena toisiksi viimeisenä kuukautena oli sitäkin paremmat rauta-arvot :) Ne olivat hyviä kuukausia! Viimeksi mitattiin keväällä.. eihän sitä tietenkään koskaan tiedä..
 
Huimaukseen vaikuttaa myös verenpaine. Itsellä alhainen ja nyt raskaana edelleen laskenut. Minulla on kuitenkin myös alhainen hemoglobiini, joten lisärautaa tarvitaan. Raudan puute vaikuttaa kai ennen kaikkea väsymykseen. Huimaus kielii verenpaineongelmista (liian matala tai liian korkea tai liian nopeasti vaihteleva).
 
Takaisin
Top