No joo, jos sen ompelemisenkin oisin tuntenu, ni oisin kyllä varmaan laittanu palautetta menemään sairaalalle. Mä kyllä sanoin sillonki ku tuli tietoon et pitää tikata ni " nukuttakaa mut oikeesti tai jotain, mä en jaksa enää lisää kipua" mihin kätilöt sit sano että joo kyllä mä saan siihen sen verran hyvät lääkkeet et mä oon kestäny jo ihan tarpeeks. Mä en tyttöä saanu heti edes rinnalle, oli niin vaitonainen että kävi virvottelemassa lastenlääkärin kautta. Sai pisteet 5/7/9. Jostain syystä tunnen syyllisyyttä että ne oli noin huonot, vaikkei vika mun ollutkaan. Ja neitikin virkos tosi nopeesti. Sit sainkin mun rinnalle. Mut mä olin niin muissa maailmoissa ja poissa etten osannu reagoida. Tunsin ja tajusin et neiti on mun rinnalla, mut en osannu oikeen reagoida mitenkään. Oltiin kuvassa olevan kätilöopiskelijan eka synnytys ikinä. Hän rupes itkee kun neiti tuli ulos :'(