Np-ultra kuulumisia

Täällä kanssa eilen käyty np-ultrassa ja kaikki hyvin <3 Pieni siellä yritti chillailla, mutta kätilö vaan tökki sillä ultrauslaitteella niin pitkään, että alko kärttysenä hytkymään ja saatiin sitten turvotus mitattua ja jotain kuviakin :D Niskaturvotus oli 1,3mm eli yksittäisenä arvona normaali, mutta sit viikon sisään tosiaan pitäisi tulla ne yhdistelmäseulan tulokset.

Riski kaikkeen mahdolliseen pieleen menemiseen on tietysti aina olemassa, mutta itse olen yrittänyt ajatella, että juuri nyt olen saanut niin hyviä uutisia kuin mahdollista ja niiden mukaan elellään :)
 
Näinhän se on, että seulat koskee vain hyvin pientä osaa asioita. Riskit on erinäisiin asioihin on pieniä, mutta olemassa.
 
Np ultrassa käyty ja riskit oli kaikkiin matalat ikäriskiin verrattuna. Nt saatiin ekalla kerralla 1.19 ja tokalla tasan 1. Vauvan syke oli 170 ja kuulemma näilläviikoilla se on ihan normaali. Vanhaan kansaan uskomista on niin sykkeiden perusteella olis tulossa tyttö. Aijemmissa raskauksissa pojilla on ollu 140-150 sykkeet. Mut ei noihin voi luottaa kun ei mitään merkkiä antanut sukupuolestaan vielä.
 
Mulla oli kans turvotus 1,3 ja mä sain kyllä sen paperin heti käteeni. Se kätilö syötti ne arvot johonkin ohjelmaan joka tulosti sitten lopputuloksen. Jotenkin ahdistuin nyt näistä kirjoituksista täällä, vaikka hyviä uutisia eilen itse sainkin. Taidan kuitenkin siirtyä takavasemmalle hetkeksi. Esikoisesta en kirjoitellut mihinkään enkä lukenut mitään kauhukertomuksia ja olin autuaan tietämätön ja onnellinen. Nyt kun lukee ihmisten tarinoita niin ahdistuu eikä pysty nauttimaan tästä. Haluan aina ottaa asiat vastaan silloin kun on niiden aika, en halua murehtia etukäteen.
 
Qaakkeli: voi ei :( Tuo on kyllä ihan pahin painajainen. Kyllähän tässä vielä pitkä matka on siihen, että saisi vauvan syliin, mutta ajattelin murehtia asian kerrallaan. Ainakin kromosomihäiriöiden todennäköisyys on pieni, mietin sitä rakenneultraa sitten lähempänä, jos sinne asti päästään.
Näinpä, ei sitä muuten pää kestäis jos pitää murehtia kaikkea kerralla. Mä istuin eilen ja vertailin edellistä neuvolakorttia nykyiseen. Meillä siis oli viimeksikin nt ihan normaalin rajoissa (ja sikiö normaalinkokoinen) ja sitten tosiaan ihan vaan muutaman millin heiton takia rakenneultrassa kysyttiin, että haluttiinko varuiksi jatkotutkimuksiin...

Mutta ei voi aina ajatella pahinta ja ite yritän tsempata siihen, että tällä kertaa saan terveen vauvan syliini joulukuussa. <3

Ja meillä ei ultraa lääkärit (tai näin olen käsittänyt) vaan hoitajat. Mutta ei mua haittaa - aina ollut todella asiantunteva ja aikaansa ottava hoitaja. Nytkin ultrasi sikiön lisäksi mun kohdun ja virtsarakon sekä jutteli läpi ultran mitä nähdään (aivojen hermonystyröistä aina jalkojen luihin saakka).
 
Janspa, kurjaa että ahdistus tarttui sinuun :(

Yritän itse ajatella, että muiden raskauksilla ei ole mitään tekemistä omani kanssa. Ei oireiden, ei lukujen tai muidenkaan. Sitä herkästi sortuu vertamaan omia lukuja, oireita tms. toisiin ja äkkiä kyllä saa paniikin aikaiseksi. Elämässä voi kuitenkin aina sattua ties mitä. Jos mulle iskettäis onnettomuustilasto käteen joka kerta kun hyppään autonrattiin, niin en varmaan uskaltaisi kohta ajaa minnekään. Toisin sanoen riski siihen, että raskaudessa menee jotain pieleen on aina olemassa, mutta joku luku verrattuna jonkun toisen lukuun ei kerro vielä yhtään mitään. Keskenmenot ei tartu, kromosomihäiriöt ei tartu, onnettomuudet ei tartu. Toivon meille jokaiselle omanlaista turvallista ja onnellista raskautta ja niille, jotka kohtaavat nämä riskit omakohtaisesti, toivon runsaasti voimia sekä jaksamista tehdä raskaita päätöksiä :Heartred
 
Ihanasti kirjoitettu! Itse ajattelen juuri näin. Elämässä voi sattua ja tapahtua eikä sitä koskaan tiedä mitä tulee kohdalle. Tärkeää olisi, että jokainen siinä kohden saisi tukea ja sitä apua mitä tarvitsee. Usein mieleen tulee se biisi, missä lauletaan "mitäpä jos sä pelkäät turhaan, turhaan, turhaan..."
 
Vaikka mä pelkäänkin keskenmenoa yms, niin ainakin tiedän mistä löytää saman kokemuksen omaavia ja vertais tuki on tärkeää. Itsellä ei ole yhtään mennyt kesken, mutta se ei sitä pelkoa poista eikä myöskään mikään ole varmaa ennenkuin oman lapsen saa syliinsä. Ja siltikin voi tulla kätkytkuolema, menehtyminen sairauteen tai onnettomuuteen. Tää elämä on vaan elettävä eikä pelätä niinpaljon asioita mihin itsellä ei ole vaikutusvaltaa.
 
tänään ultrassa käyty ja siellä köllötteli jalat ristissä ja sormi suussa pikkuinen salamatkustaja. La pysyi samana,vaikka arvioi kolme päivää vanhemmaks iän. Sanoi että kaik on hyvin, niskaturvotus 0,9. Enkä jaksa muistellakaan muuta, kaik on hyvin, kunnes toisin osoitetaan <3
 
Just se... mulla ens tiistaina aika. Mä oon kuitenki se joka tulee kertomaan että vauva on kuollu... tulee pitkä viikko.
 
Ite toivon vaan että tää 2 viikkoa menis nopeasti! Sama se mikä on tulos kunhan varmistus tulee jompaan kumpaan suuntaan. Tärkeintä on vaan saada tietää että onko tuolla mitään edes ja onko elossa. Jos ei niin tieto se sekin on ja sit voi jatkaa normaalia elämää..
 
Tänään käyty np-ultrassa. Masussa pikkuinen köllötteli ja kaikki oli hyvin. Ihanaa oli todeta, että raskaus on totta! ❤Tähän asti on menty niin olemattomilla raskausoireilla, että joskus on tullut ihan epäiltyä onko tämä kaikki vain kuvitelmaa.
 
Tänään käyty np-ultrassa. Jännitti ihan liikaa, mutta onneksi kaikki on niin hyvin kuin voi olla. Pieni hyppi ja loikki, tasainen hyvä syke (150) ja turvotus viitearvoissa. La siirtyi 10.12, nyt rv 12+2. Olen onnellinen! Täällä kans melko oireeton alkuraskaus niin välillä epäillyt että onko sitä raskaana ollenkaan.. Nyt voi hetkeksi huokaista ja nauttia tulevista päivistä!
 
hei miks mulle sano että ei siirrä laskettua aikaa kun vanha oli 12+1 ja sen arvio 12+5. Niiden väli on kuulemma niin vähän ettei kannata siirtää. Siirrettiinkö muilla tollaista?
 
Toi väli on 4 päivää ja ymmärsin että 5 tai enemmän pitää olla että siirtävät sen.. Ja laskettu aika on joka tapauksessa vaan keskimääräinen arvio..
 
Takaisin
Top