Nimiehdotuksia

Meilläkin moni nimi poissuljettu juurikin lähipiirin eläinten nimien takia eli mielestäni ihan hyvä ajatus
 
Meille kun koira tuli, sanoin heti, ettei mitään ihmisen nimeä. Vaikutti silloinen työpaikkakin, missä olin lasten kanssa töissä ja ois ollu ikävää jos oisi ollut saman niminen lapsi siellä, mitä oma koira. Kissalla on ihmisen nimi, mutta niin harvinainen ja vanha, että harvoin tulee vastaan.

Meillä oli nimi valmiina, mutta eilen kuultiin, että eräs todella läheinen käyttää samaa nimeä.. Eli uutta keksimään :sad001 ja ei oo pojalle mikään helppo juttu..
 
Mua ei ole koskaan häirinnyt, että eläimellä ja ihmisella on sama nimi :) Oon kyllä kokoikäni elänyt ja touhunnut eläinten kanssa, joten kai siihen on myös tottunut. Omillakin eläimilläni on tosi monella ollut "ihmisen nimi" ainakin kutsumanimenä. En nyt tietenkään samaan perheeseen/lähisukuun haluaisi useaa samannimistä, mutta se pätee niin ihmisiin kuin eläimiinkin!
 
Meillä on ollu aina elukoilla ihan "elukkanimet", mutta nyt meillä asuu kilpikonna nimeltään Kerttu ja koira nimeltään Kalle. Vielä kun sais kissan nimeltään Rauno tai Reino :wink nämä on nimiä, joita en koskaan laittaisi omalle lapselle. Mua ei haittaa yhtään vaikka eläimillä on samoja nimiä. Monesti käy myös niin päin, että eläimen nimi päätyykin lapselle nimeksi.

Sent from my GT-I8190 using Vau Foorumi mobile app
 
Minä tiedän kanssa koiria joiden nimet on "vanhojen miesten" nimiä, kuten Sakari. Mutta kyllä ne aika usein henkilöityy sitten ihmiseen tai eläimeen ja toisen lajin edustajan ollessa saman niminen, niin aiheuttaa kyllä hieman hämmennystä.

Minulla kaverille oli tulossa koiravauva samaan aikaan talouteen kuin meillä ihmisvauva ja hänen suurin pelkonsa oli että nimeän lapseni hänen koiralle valitsemallaan nimellä. Kamala pelko tuokin toki :wink

Meillä oli berninpaimenkoira jonka nimi oli Rommi. Hänelle haaveilin mäykkykaverista nimeltä Viski, mutta sitä en koskaan saanut. Nyt odotan että muksut on sen ikäisiä, että osaavat koiraa lenkittää niin sitten haluan vesikoiran nimeltä Väpä. Mutta kyllä erityisesti vanhat miesten nimet, joita en ikinä lapselleni laittaisi (eikä tässäkään ryhmässä kukaan ole nostanut esiin) ovat kovin hellyyttäviä eläimille.

Viikko vielä ultraan niin sitten tietää tarviiko kalenteria alkaa kaivamaan poikien nimien osalta vai saanko tyytyä jo päättämääni tytön nimeen :)
 
Meillä koirat on Pablo (kutsutaan useasti Paavoksi), Hilma ja Alma. Nimiä joita emme tule antamaan lapsille eli itsellä ei mitään väliä jos eläimet nimetty ihmisten mukaan tai ns päinvastoin :)
 
Mä haluaisin tytön nimeksi jotain suomalaisen kuuloista ja ei liian yleistä. Oma toinen nimi on Alina, jota nykyään rakastan mutta lapsena inhosin! Oli mielestäni vanhan mummon nimi :D Kaunis nimi on myös Iisa, jota oon vakavasti harkinnut, melko harvinainen (toivottavasti pysyykin)
Toki sitten tietää kun neiti tulee maailmaan että näyttääkö nimeltään vai saako miettiä uusiksi! :) Nimen on oltava lyhyt kuin meillä pitkät sukunimet kummallakin ja vielä ei olla päätetty et kumman laitetaan. Molemmat alkaa r:llä.
 
TaTaa, sulla on maailman ihanin toinen nimi. :)

Meillä siis tytön nimeä rajoittaa myös se, että valmennan tyttöjä ja salilla pyörii se reipas 30 likkaa. Ei oikein omaansa ole kiva nimetä valmennettavan mukaan kun nimi luo heti tiettyjä mielikuvia. Sama ongelma varmaan päikyssä/koulussa työskentelevillä!
 
Itseäni ei ihmisten nimet eläimillä haittaa, ja omilla kissoilla on kaikilla ihmisten nimet. Veljeni vaimo totesi yhden kissani ollessa heidän vanhempaa lastaan pari vuotta vanhempi, että jos seuraava lapsi on tyttö niin hän antaa tämän kissani nimen lapselleen. Ainoat asiat jotka mietityttivät olivat ne, että ensinnäkin olimme tuolloin mökillä paljon yhtä aikaa joten lapsi & kissa eivät olisi tienneet kumpaa huudetaan ja toiseksi se, että minulle olisi ollut kurjaa kun kissani kuolisi ja heidän lapsensa kantaisi tämän nimeä.. Tai todella huonossa tapauksessa toisinpäin.. Että ihan niin lähisukulaiselle en välttämättä "lemmikin nimeä" näiden asioiden vuoksi antaisi, mutta on sitten kaukaisempia serkkuja jotka ovat olleet samannimisiä kuin jotkut lemmikkini ja heistä se on ollut vain hauskaa tai eivät ole välittäneet asiasta.

Päiväkodeissa ja muuten lasten parissa on tullut työskenneltyä ja kissani kanssa samannimisiä lapsia on tullut vastaan moniakin, muttei se ole ollut mitenkään kummallisen tuntuista. Samaten voisin antaa lapselleni nimen, joka on jollakin päiväkotilapsella, hienoja vaihtoehtoja onkin kertynyt :)
 
Alina on meidän ykkösvaihtoehto tytölle. Ei kuviteltu sitä tarvitsemamme siis mutta tänään saatu tyttölupaus muuttaa tämän ajankohtaiseksi taas :)
 
Meillä poikalupauksen myötä vahvoilla on Theo/Teo Joakim. Katsotaan näyttääkö poitsu sitten yhtään siltä :D
 
Tänään sain viimein aikaiseksi käydä nimilistat läpi, ja tein ekat nimiyhdistelmät. Poikien nimetkin tein varuilta, ettei joudu synnytyksen jälkeen pulaan. Nyt vaan katselen listaa ajoittain, odotellaan, että kakara syntyy ja katotaan miltä ekojen päivien tahi viikkojen aikana vaikuttaa. Pari yhdistelmää on jo nyt yli muiden, vaikka en tehnytkään kuin 5 tyttöjen nimeä ja 4 poikien. Eiköhän se nimi noista löydy :)
 
Täällä kans yhdistelmät valmiina ja kaksi tytön nimiyhdistelmää hyvin vahvoilla, toinen niistä varmasti annetaan tytön syntyessä maailmaan. Poikalupausta ei ole ja pojalle onkin oikeastaan yksi ainoa yhdistelmä, enkä osaa mitään muuta kuvitellakaan jos poika meille joskus suodaan. :)
 
Jokos monella on pienokaisen nimi päätetty? :)
Täällä on vähän enemmänkin väännetty nimestä :wink Itselläni ollut n. 10 vuotta nimi mielessä, jonka ehdottomasti olisin lapselle tahtonut jos tyttö syntyisi ja kun tyttölupaus tuli niin olin aivan varma, että mieskin ihastuisi nimeen kuten kaikki muutkin, joille nimen matkan varrella olin kertonut.. Muttamutta.. Miespä ei lämmennytkään ajatukselle ollenkaan ja on ehdottomasti vastaan kyseistä nimeä, sekä kaikkia M-kirjaimella alkavia jolla nimi olisi alkanut.. :confused: Nyt on vaihtoehtona täysin erilainen nimi ja kolmantena nimenä nimi, jonka olisin tytölle tahtonut.. Vaikeaa on päästää irti jostakin, joka on ollut itselle niin täysin varmaa tuon kymmenen vuoden ajan :grin

Samalla meni uusiksi suunnitelma yhdistellä suvussa jo esiintyviä nimiä, kuten itselläni ja veljilläni on ja entistä enemmän houkuttaa ajatus antaa lapselle aivan omanlaisensa erilainen nimi..
 
Ei ole nimeä vielä päätetty. Toinen ja kolmas nimi on alustavasti päätetty, riippuu sitten tietysti siitä ekasta nimestä, että miten sopii sen kanssa. Nimiasia on viime päivinä kyllä paljon pyörinyt mielessä, vaikeaa on. Kaikki aluksi hyvältä kuulostavat nimet ovat tuorejuustoja, puhelinoperaattoreita, laivayhtiöitä tai muuten vain jo liian läheisillä henkilöillä käytössä. :wink
 
Mitään sen suurempaa nimikeskustelua ei olla käyty, molemmat heittelee ilmoille jonkun jos jossain kuulee. Mulla on kännykässä ylhäällä muutama nimi, ja ois tarkotus alkaa käymään esim täällä forumilla keskusteluja läpi ja ottaa omat suosikit talteen. Varmaan sit vauvan synnyttyä alkaa pohtiminen - eihän me edes tiedetä kumpi on tulossa!

Sen verran kuitenkin on juteltu, että Ipana-lomakkeeseen hätäkaste-kohtaan laitettiin tytölle Jesmiina ja pojalle Julius.
 
Tuota hätäkaste kohtaa olen miettinyt, että siihen olisi varmaankin hyvä jotkin nimet laittaa varmuuden vuoksi..?

Miten olette ratkaisseet lapsen sukunimen? Te joilla on eri sukunimi lapsen isän kanssa? :) Lueskelin tuolla vanhaa sukunimiä koskevaa ketjua ja aika moni äiti oli sitä mieltä, että automaattisesti äidin puolelta tulee sukunimi. Meillä ei tuota ongelmaa onneksi ole, sillä olen inhonnut omaa sukunimeä jo pitkään ja monet sukulaiset ovat tämän meidän sukunimemme maineen tahranneetkin.. Vaikka miehellä on tavallistakin tavallisempi sukunimi ja omani hieman harvinaisempi, niin oli alusta asti selvää, että lapsi saa miehen sukunimen.. Siitä ei sentään sen enempää tarvinnut vääntää, mies kerran otti asian puheeksi ja sanoi että lapselle tulee sitten hänen sukunimensä.. Johon vain totesin, että niin tuleekin, koska minä en meidän sukunimeemme lasta tee :p
 
Muokattu viimeksi:
Kyllä se mulle ainakin oli jotenkin tärkee juttu että edes jotkut nimet on valmiina jos joudutaankin tilanteeseen missä tehdään hätäkaste. Sen verran niistä puhuttiin, että nopeella ajatuksella miellyttää molempia.

Esim Julius-nimi on meidän tuttavapiirissä olevalla lapsella jo. Sillä nimellä taas on meidän suhteessa ihan oma merkityksensä et niin kauan kun tää tuttavapiirin Julius sai nimensä, me aina leikiteltiin ajatuksella et jos me joskus saadaan poika niin siitä tulee Julius.

Jesmiinan näin jossain lehdessä, ja se vaan on söpö. Miehen esikoistytön nimi on Mimmiina ja meidän pikkuneiti on Emmiina, joten sujuva jatkumo tyttökatraallehan tuo olis.
 
Meillä on erimielisyyksiä nimiasiassa.
Jos ois tyttö tulossa, asia ois ollu selvä alusta asti, mutta pojan nimen kanssa on ongelmia.

Miehen toinen nimi on kulkenu sen suvussa jo jonkun aikaa, ok, se mahtuu kyllä kyytiin, mut sit mies on jo "päättäny" etunimenkin. Nimelle on syynsä ja syy on kaunis, mutta mua nimi ei erityisemmin miellytä. Ei siinä vikaa oo, mut... Ja sit se, et miehen toinen nimi jatkaa kulkua ja mies päättää viel etunimenkin, ni mitä mulle jää. o_O Itsekästä, tiedän, mut siltä vaan tuntuu.

Ehkä pitää vaan katsoa sit synnytyksen jälkeen, miltä se poikanen näyttää ja sit päättää nimi... Tai sit mä keksin vaan mahtavan 2.nimen ja kutsun poikaa sillä. :p (Jos en saa miestä taipumaan)
 
Meillä olisi tytölle nimi valmiina ja ollut mun mielessä jo alkuraskaudesta. Toinen nimi olisi myös mun toinen nimi ja miehen sukunimi aateltiin laittaa, naimisissa ei siis olla :) mä tykkään kun löysin vähän harvinaisemman ja silti suomalaisen nimen ja nyt kauhulla pelkään jos se tuleekin nyt jollain vastaan!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top