Itsellä on jäänyt todella huono kuva neuvolan toiminnasta ja omasta neuvolatädistä. Ihan mielenkiintoista olisi lueskella muiden kokemuksia!
Tällä hetkellä olen käynyt neuvolassa vasta siis kaksi kertaa, sekä kerran nopeasti piikitettävänä, ennen lääkärille menoa. Minulla on omassa historiassani takana keväältä kohdunulkoinen raskaus ja onneksemme uusi raskaus alkoi todella nopeaan! Mutta kyllä elinikäiset muistot ehti jäädä ensimmäisestäkin raskaudesta. Kun nykyisessä raskaudessa otin neuvolaan yhteyttä heti plussa testin tehtyäni, sainkin nopeasti ajan neuvolaan, olisiko ollut viikolle 7. Siihen asti sain puhelimessa yhden neuvon omalta terkkariltani: "Ei voi olla niin huonoa tuuria kahta kertaa." Yllättävää, että tuokin lause on jäänyt niin hyvin mieleen. Todellisuudessahan kohdunulkoisia raskauksia tapahtuu, ja kerran sen kokeneena on kohonnut riski uuteen kohdunulkoiseen raskauteen. Luvut ovat silti pieniä, mutta totta.
Ensimmäisellä neuvolakäynnillä keskustelimme normaaleista ensikäynnin aiheista, tutustuimme, saimme lippuja ja lappuja, keskustelimme liikunnasta ja ravinnosta sekä yleisestä neuvolan toiminnasta. Kyllä hän nopeasti kysyi, että miltä nyt tuntuu, mutta tapaukseni huomioiden, olisin tarvinnut PALJON enemmän puheapua raskauden alkuvaiheisiin. Ei kysynyt mitään peloistani tai kokemuksistani kohdunulkoisen raskauden suhteen. Ym. ym. Tähän kaikkeen olisi vielä paljon huonoa lisättävää, mutta en jaksa kirjoittaa :D
Ymmärrän, että neuvolassa työntekijät ovat ihmisiä, eli kemia asiakkaan ja ammattihenkilön välillä vaikuttaa, ainakin omalla paikkakunnallani neuvolassa on kova kiire (ainakin sitä aina muistaa valittaa), eikä sieltä saa apua puhelimellakaan, kun aina keskeyttää jonkun asian. Väkisin vain miettii, onko vika kuitenkin minussa? Nyt kun alkuraskaus on ohitettu ja kohdunulkoinen raskaus pelkkä paha muisto, ei minunkaan luulisi olevan keskiverto odottajaa vaikeampi tapaus. Ehkäpä pian olen jo oman terveydenhoitajani mieleen, jos olen helppo tapaus.
Viime viikolla, rv 16 oli toinen neuvolakäynti, jota hirvityksissäni odotin. Verenpaineet ja pulssi oli koholla ja täti keskitti koko käynnin stressistä puhumiseen, josta en mielestäni tällä hetkellä edes kärsi. Mielestäni on luonnollista, että paineet ja pulssi on koholla, kun hermostuttaa ja suututtaa koko terveydenhoitaja ja epäkohdat, joista joutui itse kärsimään alkuraskauden aikana. Olen miettinyt terveydenhoitajan vaihtamista, mutta jos vika onkin minussa? Mieheni mielestä terveydenhoitaja on ihan mukava ja erityisen iloinen hän on siitä, että hänetkin on neuvolassa huomioitu. Seuraavan neuvolareissun käyn vielä kyseisen terveydenhoitajan luona, katson sitten uskallanko vaihtaa. Tunnen itseni kyllä liian hyvin ja tiedän, että sen naisen kelkassa pysytään...
Mutta siis, kokemuksia muiltakin, kiitos :) Toivottavasti muutkin uskaltavat kirjoittaa vielä tänne, vaikka itse avauduinkin kertomaan huonoja asioita.